Konsultit kertoivat BBC:lle, miten ilmaston­muutoksesta käytävää keskustelua ryhdyttiin järjestelmällisesti sekoittamaan 1990-luvulla

30 vuotta sitten luodun pelikirjan taktiikat ovat edelleen käytössä.

Global Climate Coalition silloinen varatoimitusjohtaja William Okeefe (kesk.) Kiotossa vuonna 1997.

24.7. 12:06

YhdysvaltalaiSET konsultit ryhtyivät 1990-luvulla järjestelmällisesti puskemaan ilmastonmuutosta epäileviä viestejä julkiseen keskusteluun, selviää BBC:n laajasta artikkelista.

Global Climate Coalition (GCC) -niminen viestintäkonsultti- ja lobbausyhtiö alkoi toden teolla vastustaa muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä vuonna 1992. Tuolloin Yhdysvaltain varapresidentiksi nousi ympäristönsuojelijana tunnettu Al Gore.

Se on mielestäni monin tavoin pahin rikos toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa, mitä olemme nähneet missään päin maailmaa”, Gore sanoi BBC:lle viitaten öljy-yhtiöiden yrityksiin estää ilmastotoimia.

Bruce Harrisonin johtama GCC oli tehnyt konsulttityötä myös muiden sektorien suurten saastuttajien kanssa. Harrison työskenteli muun muassa kemikaaliyhtiöiden kanssa, tarkoituksenaan horjuttaa torjunta-aineiden myrkyllisyyden todentamista.

GCC:n keskeinen tavoite oli saattaa asiakkaidensa kannalta hyödyllisiä viestejä julkiseen keskusteluun. Tätä varten yhtiö muun muassa myi mielipidetekstejä eri medioille ja antoi toimittajille laatimiaan valmiita tausta-aineistopaketteja.

Aineistopaketeissa korostettiin tieteellisen epävarmuuden olemassa oloa koskien ilmastonmuutosta ja ihmisen roolia siinä. Viime vuonna julkaistun metatutkimuksen mukaan yli 99 prosenttia tieteellisistä artikkeleista piti ihmisen roolia ilmastonmuutoksessa totena.

Yhtiö muun muassa maksoi noin 1 500 dollaria per viesti heille, jotka julkisesti epäilivät ihmisten roolia ilmastonmuutoksessa. Viestit olivat sekä puheita että mielipideartikkeleita, minkä lisäksi GCC järjesti epäilijöiden julkisia esiintymisiä eri medioissa.

”Toimittajat oikeasti etsivät vastarannankiiskejä. Kyseessä oli jo olemassa olevan ruokahalun ruokkimista”, yhtiölle työskennellyt Don Rheem sanoi BBC:lle.

Rheemin lisäksi GCC:n toimista kertoi Harrisonin alaisuudessa työskennellyt Terry Yosie. BBC:n mukaan kumpikaan heistä ei ole aiemmin avannut julkisesti yhtiön toimintatapoja. GCC:n pelikirja ja sen sisältämät taktiikat ovat edelleen käytössä.

Yhtiö menestyi toiminnassaan, sillä se ymmärsi ympäristöaktivisti John Passacantandon mukaan viestinnän yhden ytimen.

”Mitä nämä PR-yritysten nerot tajusivat on, että totuudella ei ole mitään tekemistä siinä, kuka voittaa väittelyn. Jos toistat jotain riittävän monta kertaa, ihmiset alkavat uskoa siihen”, hän sanoi BBC:lle.

GCC:n toiminnalla oli jo vuonna 1997 selkeitä vaikutuksia. Tuolloin julkaistussa mielipidemittauksessa 44 prosenttia vastaajista oli BBC:n mukaan sitä mieltä, että tieteentekijät olivat jakautuneita ilmastonmuutosta koskevissa kysymyksissä.

Ihmisten tuntemukset vaikeuttivat poliitikkojen työtä, jolla ilmastokriisiä olisi mahdollisesti voitu torjua tehokkaammin. Tämä puolestaan johti muun muassa siihen, ettei Yhdysvallat pannut täytäntöön Kiotossa solmittua ilmastosopimusta.

Rheem puolustaa BBC:n haastattelussa yhtiölle tekemään työtään sanomalla, ettei 1990-luvulla ollut riittävästi tieteellistä tietoa saatavilla, jotta ”äärimmäisiä toimia” olisi tarvittu.

”Olin kovin nuori. Olin kovin utelias – – Olisinko tehnyt toisin, jos olisin tiennyt mitä tiedän nyt? Ehkä, todennäköisesti.”

Oikaisu 25.7. klo 10.32: Ilmastosopimus solmittiin Kiotossa, ei Kiovassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat