Suomen Nato-prosessi on edennyt historiallisen nopeasti, mutta lopussa tahti hidastuu muutaman maan takia ja Turkki voi tehdä odotuksesta piinallisen

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on ratifioinut tähän mennessä 20 maata. Jäljellä olevista suurimmassa osassa prosessi on käynnissä. Parin maan kohdalla päätöstä saadaan silti odottaa pitkälle syksyyn.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan (vas.), Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez ovat todennäköisesti viimeisiä päättäjiä, jotka ratifioivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.

2.8. 20:06

Suomen ja Ruotsin hyväksyminen sotilasliitto Naton jäseneksi on edennyt poikkeuksellisen nopeasti.

Vaikka liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin keskellä kesää, ei monien maiden parlamenttien kesälomakaan ole hidastanut tahtia. Joissain maissa kesätauolta on palattu varta vasten ratifioimaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet.

Tällä viikolla tulee kuukausi täyteen siitä, kun Suomesta ja Ruotsista tuli Naton tarkkailijajäseniä ja ratifiointiprosessi pääsi alkuun. Tähän mennessä Naton 30 jäsenmaasta 20 on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksen.

Italian edustajainhuone äänesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta tiistaina ja Ranskan kansalliskokouksen päätöstä asiasta odotettiin myöhemmin illalla. Päätökset vievät ratifiointia eteenpäin näissä maissa.

Päätöstä toivotaan lähipäivinä myös Yhdysvalloilta. Siellä on tosin herännyt huoli siitä, saavatko yksittäiset senaattorit viivästettyä hyväksyntää. Useat yhdysvaltalaiset poliitikot ovat lupailleet Suomelle ja Ruotsille nopeaa ratifiointiprosessia.

Jos tahtia vertaa esimerkiksi sotilasliiton uusimpien jäsenmaiden Pohjois-Makedonian ja Montenegron ratifiointiprosesseihin, on Suomen ja Ruotsin kanssa pidetty selvästi enemmän kiirettä.

Pohjois-Makedonian jäsenyyden oli ratifioinut ensimmäisen kuukauden aikana seitsemän maata, Montenegron jäsenyyttä ei yksikään. Yhteensä Pohjois-Makedonian jäsenyyden ratifioinnissa kesti liittymispöytäkirjan allekirjoittamisesta 13 kuukautta, Montenegron jäsenyydessä vuosi.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on uhannut jäädyttää Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelut.

Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifiointiprosessin tahti hidastunee loppua kohti, ja suurin kysymysmerkki on tuttu maa: Turkki.

Toistaiseksi prosessista tai sen aikataulusta Turkissa on hyvin vähän virallista tietoa. Selvää on vain se, että ratifiointiprosessia ei ole aloitettu.

Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan terrorismin vastaisen työn tehostamisesta Madridissa kesäkuussa. Sen jälkeen on käynyt ilmi, että maiden tulkinnat pöytäkirjan sisällöstä eivät välttämättä ole täysin yhteneväisiä.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on uhannut useamman kerran pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen jäädyttävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-neuvottelut, mikäli maat eivät pidä Turkille antamiaan lupauksia. Heinäkuun loppupuolella hän kutsui Pohjoismaita ”terrorismin pesäkkeiksi”.

Ulkoministeriöstä sanotaan HS:lle Turkin tilanteesta vain, että yhteistyö Turkin kanssa jatkuu yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti. Hiljaisuus kertoo jo itsessään paljon tilanteen vaikeudesta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Suomessa ja Ruotsissa odotetaan hetkeä, jolloin Turkki ilmoittaa olevansa tyytyväinen siihen, miten pöytäkirjassa sovitut asiat on hoidettu.

”En spekuloisi tässä vaiheessa aikataululla ollenkaan”, sanoo apulaisosastopäällikkö Tanja Jääskeläinen ulkoministeriöstä.

Turkki ei ole ainut maa, jolla voi vielä kestää Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioimisessa. Yhtenä riskimaana ehdittiin jo pitää hallituskriisin keskelle ajautunutta Italiaa, mutta nyt tilanne vaikuttaa etenevän siellä toivotulla tavalla.

Jäljellä olevista maista Tšekin, Slovakian ja Portugalin kohdalla prosessi on käynnissä, mutta päätös voi venyä syyskuun puolelle muun muassa kesälomien vuoksi.

Kreikassa ministeriöneuvosto on antanut parlamentille esityksen Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioinnista, mutta toistaiseksi on vielä epäselvää, ehtiikö parlamentti äänestää asiasta ennen kuin se jää kesätauolle 12. elokuuta. Ennen äänestystä odotetaan ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa. Jos äänestystä ei ehditä järjestää ensi viikolla, päätös venyy syysistuntokaudelle.

Unkarin pääministeri Viktor Orbánin ei uskota hidastavan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia.

Myös Unkarin tilanteen epävarmuudella on ehditty spekuloida maata johtavan Viktor Orbánin Venäjä-myönteisyyden vuoksi. Ulkoministeriöstä sanotaan HS:lle, että Suomen saamien tietojen mukaan asiasta ei olla tekemässä maassa ”poliittista kysymystä”, vaan hyväksynnän pitäisi olla parlamentissa muodollisuus.

Jonkin aikaa päätöksessä silti kestää. Unkarin parlamentti on jäänyt jo kesätauolle ja palaa vasta syyskuussa, jolloin asiaa aletaan käsitellä.

Lopulta voi olla, että viimeisten joukossa ratifiointipäätöksen tekee Espanja. Syyt eivät ole poliittisia, vaan hitaus johtuu maan byrokraattisesta järjestelmästä. Esimerkiksi Pohjois-Makedonian ja Montenegron kohdalla Espanja oli viimeinen hyväksynnän antanut maa.

Tällä hetkellä Espanjan hallitus on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, lähettänyt asian parlamenttiin elokuun alussa ja pyytänyt kiireellistä käsittelyä. Saattaa silti olla, että asia päästään käsittelemään vasta syyskuussa, ja äänestykset kaksikamarisessa parlamentissa voivat viedä jopa kaksi kuukautta. Kuninkaan vahvistuksen saaminen ja lopullinen ratifiointi voi venyä marras–joulukuulle saakka.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat