Tutkija: Jos Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi viivästyy Yhdysvalloissa, se lähettää Suomelle erikoisen signaalin

Yhdysvalloissa vaatimus senaatin yksi­mielisyydestä mahdollistaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin lykkäämisen kongressin kesäloman yli.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak (vas.) ja Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut Jyväskylän yliopiston tutkija Jani Kokko.

27.7. 18:52 | Päivitetty 27.7. 19:12

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin lykkääntyminen Yhdysvalloissa on mahdollinen skenaario, mutta sillä tuskin on vaikutusta jäsenyys­prosessin lopputulokseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Yhdysvaltain senaatissa sekä republikaanit että demokraatit ovat ilmaisseet kannattavansa Suomen ja Ruotsin jäsenyyden kiireellistä ratifiointia ennen 5. elokuuta alkavaa istuntotaukoa. Tämä vaatisi kyllä-äänen jokaiselta senaatin sadasta edustajasta.

Keskiviikkona verkkolehti Politico uutisoi, että Kentuckyn republikaani­senaattori Rand Paul haluaa senaatin äänestävän muutoksesta ratifiointi­sopimukseen, jonka myötä sotilasliitto Naton viidennen artiklan alaiset turvatakuut vaatisivat kongressilta sodan­julistusta. Mikäli Paul toteuttaa suunnitelmansa, siirtyy asian käsittely vähintään kuukaudella.

Lue lisää: Lehti: Yhdysvaltalais­senaattori yrittää viivyttää Suomen Nato-jäsenyyden pika­ratifiointia

”Silloinkaan Yhdysvallat ei varmaan tule olemaan viimeinen ratifioija”, Salonius-Pasternak sanoo.

Yhdysvaltain järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden siihen, että jopa yksittäiset edustajat voivat viivyttää lakiesityksiä. Ei ole yllättävää, että näitä mahdollisuuksia myös hyödynnetään.

Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut tutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta sanoo, että mikäli ratifiointi­prosessi Yhdysvalloissa viivästyy, lähettää se Suomelle erikoisen signaalin.

Useat yhdysvaltalaiset poliitikot ovat lupailleet Suomelle ja Ruotsille nopeaa ratifiointi­prosessia.

”Mutta ei siinä mitään peruuttamatonta tapahdu. Yhdysvalloissa vähän tahtoo olla niin, että jos joku asia halutaan julistaa kiireelliseksi ja viedä sitä eteenpäin, niin herkästi nousee kyllä vastakkaisia näkökulmia, jotka hidastavat asiaa”, Kokko sanoo.

Jos ratifiointi päädytään lopulta viemään läpi tavallisen lainsäädäntö­prosessin mukaisesti, tarvitsee se senaatissa taakseen kahden kolmasosan enemmistön. Tuon määrän pitäisi tämänhetkisten merkkien valossa ylittyä helposti.

”Sitä lopputulosta, että senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden seuraavan parin kuukauden sisällä, se ei tule muuttamaan”, sanoo Salonius-Pasternak.

Kokon mukaan nopea ratifiointi Yhdysvalloissa voisi luoda painetta Naton niille jäsenmaille, jotka eivät vielä sitä ole tehneet.

”Yhdysvallat näkee, että Suomi ja Ruotsi ovat toiminta­kykyisiä liittolaisia, jotka tuovat paljon lisäarvoa Naton toimintaan. Totta kai he haluavat asian hoidettua mahdollisimman nopeasti varsinkin tässä maailman­poliittisessa tilanteessa”, Kokko sanoo.

Salonius-Pasternak ei usko, että Yhdysvaltojen ratifiointi­aikataululla on lopulta suurta vaikutusta muiden jäsenmaiden prosesseihin.

Yhdysvallat on tehnyt kantansa Suomen ja Ruotsin suhteen selväksi, ja muut jäsenmaat tietävät sen. Kysymysmerkkejä ovat hänen mukaansa tällä hetkellä esimerkiksi Italian mahdolliset parlamentti­vaalit, Viktor Orbánin johtama Unkari ja Turkki.

”En näe, että niissä on mitään relevanssia sillä, onko USA ratifioinut vai ei. Oikeastaan voi ajatella, että joissakin tilanteissa on jopa hyödyllistä, että osoitetaan, että nyt ei tanssita vain USA:n pillin mukaan”, Salonius-Pasternak arvioi.

Salonius-PasternakIN mielestä prosessin venyminen saattaa jopa muodostua tarpeelliseksi muistutukseksi siitä, että Yhdysvalloista löytyy muunkinlaisia mielipiteitä, vaikka senaatista laaja kannatus Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle löytyykin.

”Se on laajempi kysymys siitä, mihin sitoudutaan. Mikä on republikaani­puolueen, Trumpin kannattajien tai muiden ajatusmaailma”, Salonius-Pasternak pohtii.

Republikaanisenaattori Paul haluaa, että ratifiointi­sopimukseen tehdään lisäys, jossa korostetaan, että vain Yhdysvaltain kongressi voi julistaa sodan, vaikka kyse olisi hyökkäyksestä Natoa vastaan. Nykyisellään 5. artikla tarkoittaa käytännössä, että hyökkäys yhteen jäsenmaahan on hyökkäys kaikkia Nato-maita vastaan, ja muiden on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata.

”Ja tämä ei ole suinkaan vain hänen ajatuksensa. Ei yhtään. Niin siinä voi nähdä tämän tilanteen hyödyn myös suomalaisille. Muistutuksen, että kyseessä on iso maa ja siellä on monia eri näkemyksiä näistä asioista”, Salonius-Pasternak sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat