Pitäisi uskaltaa sanoa ääneen: tästä ei selvitä ilman kulutuksen vähentämistä

Kulutuksen vähentäminen on kokonaisvaltaisin tapa torjua ympäristökriisejä, kirjoittaa HS:n luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Nainen etsi vaatteita käytettyjen vaatteiden kaatopaikalta Chilessä marraskuussa 2021.

28.7. 12:39

Meidän talousjärjestelmässämme käy helposti niin, että minkä tahansa ongelman ratkaisuksi tarjotaan jonkin uuden tuottamista, jotain lisää entisen päälle. Jotain mitä voi ostaa.

Näin käy myös silloin, kun yksinkertaisin ratkaisu olisi entisen vähentäminen. Ostamatta jättäminen.

Näin uhkaa toistuvasti käydä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Niissä toki tarvitaan uutta teknologiaa, kuten tuulivoimaa tai liikenteen sähköistämistä. Fossiilipäästöt eivät voi jatkua.

Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että myös uusilla keksinnöillä on ympäristössä hintansa. Johonkin tuulivoimalat rakennetaan, jostakin mineraalit kaivetaan ja jonkin metsän läpi voimalinjatkin hakataan.

Maastopalo oli korventanut rakenteilla olevan tuulivoimalan työmaata heinäkuun alussa Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.

Mitä enemmän käytämme energiaa, sitä tiheämmin Suomen salomaiden taivaanrannat tuulimyllyistä täyttyvät. Investointitahti on nyt huima, ja moni pieni kunta on hakemusten ympäristöarviointien kanssa uuden edessä.

On tärkeää, että nämä uhraukset todella korvaavat polttamalla synnytettyä energiaa, eivätkä tule sen päälle. Sähköntarve tulee Suomessa kasvamaan joka tapauksessa, mutta teollisuuden energiapihiys ja kuluttajien ratkaisut määrittävät, kuinka paljon.

Sama pätee esimerkiksi vaatteisiin: ekologisesti valmistettu vaate on toki ympäristön kannalta hyvä valinta, mutta vielä parempi valinta on jättää se ostamatta ja käyttää vanhat vaatteet loppuun.

Ruokahuollossa kulutuksen vähentäminen tarkoittaa kasvispainotteisuuden lisäämistä ja hävikin vähentämistä eikä sitä, että uudet kasvispohjaiset tuotteet pinotaan jääkaappiin entisten eläinperäisten tuotteiden rinnalle.

Tänään torstaina vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tältä vuodelta käytetty. Maan asukkien nykyinen elämäntyyli vaatisi yli 1,5 maapalloa.

Lue lisää: Parhaita timanttijuttuja: Vuosi, jolloin yksi maapallo vielä riitti ihmiskunnan kulutukselle, on yllättävän lähellä – ”Eihän sitä hirviästi sillon ostettu”

Siitä, että päivä ei osunut kohdille aiemmin, saamme kiittää maailman köyhimpiä valtioita.

Suomen kulutustasolla laskettu ylikulutuspäivä meni ohi jo kauan sitten, maaliskuun lopussa. Ja Suomen sisällä henkeä kohti laskettu hiilijalanjälki korreloi yhä suoraan ihmisen tulotason kanssa: mitä paremmin tienaa, sitä suuremmat päästöt. Enemmän ostelua, isompi koti, enemmän matkustelua.

Ison omenan kauppakeskuksessa Espoossa mainostettiin alennusmyyntejä heinäkuussa.

Maailman mitassa luonnonvarojen kulutukseen vaikuttaa tietysti hyvin paljon maailman väkiluku. Pienemmällä väestöllä kestävä elämä olisi helpompaa, sitä ei käy kiistäminen. Ympäristöstä kirjoittavat toimittajat saavat usein palautetta, jossa väestönkasvua tituleerataan ympäristöongelmien ”vaietuksi juurisyyksi”.

Vaiettu se ei ole, ja juurisyyn arvonimestä voidaan kiistellä.

Varsinkin ilmasto-ongelmien kohdalla tuon tittelin ansaitsee ennemmin fossiilisiin energialähteisiin perustuva ylikulutus. Oxfamin laskelman mukaan vuosien 1990 ja 2015 välillä maailman rikkain prosentti vastasi 15 prosentista kaikista ilmastopäästöistä, kun maapallon köyhimmän 50 prosentin osuus oli tuosta alle puolet, 7 prosenttia.

Kulutusta voi vähentää myös käyttämällä materiaaleja paremmin uudestaan. Ranskalaisen Ecomicro-yrityksen työntekijä lajitteli puhelimien sisuksia Bordeaux’ssa heinäkuussa 2017.

Nimenomaan vauraissa maissa on luotu elämäntyyli, joka tähän tilanteeseen on johtanut ja jota väkirikkaissa kehittyvissäkin maissa nyt tavoitellaan.

Lisäksi on hyvä muistaa, että lapsiluvut laskevat valtaosassa maailmaa ja maailman väkiluvun kasvun ennustetaan lähivuosikymmeninä tasaantuvan. Esimerkiksi Intiassa keskimääräinen lapsiluku laski jo kahteen, paljon odotettua aiemmin.

Lue lisää: Väestöräjähdys peruttu? Väestön­kasvun loppu on näköpiirissä myös niillä maailman alueilla, jotka on totuttu yhdistämään suurperheisiin

Kulutuksen vähentäminen on tärkeää, koska sillä on kaksi yhtäaikaista ja kovasti kaivattua seurausta: päästöt vähenevät ja luonnolle jää lisää tilaa. Ilmastokriisi ja luontokato on pakkokin ratkaista yhdessä. Ilman toimivien ekosysteemien hiilinieluja voidaan myös tavoitteet kahdesta asteesta unohtaa.

Jos esimerkiksi lihan kulutusta vähentämällä saadaan vähennettyä sademetsien hakkuita laidunmaiksi, hiilivarastot ja -nielut pysyvät yllä.

Samaa voi sanoa esimerkiksi tekemättä jätetystä nettiostoksesta: ei tarvittukaan sitä pahvilaatikkoa, jota varten Suomenkin metsiä selluksi kaadetaan.

Venäjän energiakiristyksen edessä EU teki nyt pakon edessä harvinaisen aloitteen, ja ehdotti 15 prosentin laskua maakaasun käytössä jäsenmaissa. Toive ei mennyt läpi nikottelematta, mutta ei sitä täysin alaskaan ammuttu.

Ruuhkaa Sörnäisten rantatiellä marraskuussa 2021. Sen jälkeen polttoaineiden hinnat ovat nousseet hurjasti Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

Sodalla on erikoisia voimia: maaliskuussa nähtiin sellainenkin ihme, että maailman energiajärjestö IEA ehdotti nopeusrajoitusten laskemista öljyn säästämiseksi. Se pienentäisi bensalaskuja ja päästöjä välittömästi.

Muutoin kulutuksen vähentämisestä puhutaan yhä verraten vähän.

Siitä muistuttelevalla puheella ei välttämättä saa lisää kavereita, eikä sillä taida kovin helposti saada äänestäjiäkään. Se pitäisi kuitenkin uskaltaa sanoa ääneen: oli ympäristökriisin ratkaisu millainen tahansa, se pitää sisällään myös luopumista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat