Näin Tšernobylin ydinvoimala vallattiin päivässä: Venäjä ujutti agenttinsa voimalaan kuukausia ennen hyökkäystä, paljastaa Reuters

Tšernobylin ydinvoimalan pikainen valtaaminen ei ollut sattumaa, vaan Venäjän tarkkaan suunnitteleman vakoiluoperaation ansiota, kertoo uutistoimisto Reuters.

Venäjä onnistui valtaamaan Tšernobylin ydinvoimalan sodan alussa nopeasti.

29.7. 10:52

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta, onnistui se ensimmäisten päivien aikana monin paikoin yllättämään ukrainalaisjoukot ja etenemään nopeasti.

Uhkakuvana oli se, että Venäjä ottaisi salamasotatyylisellä strategialla ison osan Ukrainasta haltuunsa ja pakottaisi maan antautumaan.

Venäjän vankka oletus oli, että ukrainalaisilla ei olisi tarpeeksi tahtoa puolustaa maataan. Venäjä toivoi, että Ukrainan keskeinen hallinto presidentti Volodymyr Zelenskyiä myöten luovuttaisi nopeasti.

Oletus oli väärä. Ukrainan joukot asettuivat puolustamaan maataan, ja Venäjän hyökkäys pysähtyi suurimmaksi osaksi paikalleen.

Täysimittaisen hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä nähtiin yksi operaatio, joka antoi viitteitä siitä, että Venäjän tavoittelema salamasota olisi voinut onnistua.

Illalla 24. helmikuuta Ukraina ilmoitti, että Venäjä oli onnistunut valtaamaan Tšernobylin ydinvoimalan, joka sijaitsee aivan Ukrainan ja Valko-Venäjän rajalla lähellä Kiovaa. Sijaintinsa takia se oli strategisesti erittäin merkittävä kohde, koska sen kautta kulki Venäjän suorin reitti kohti Kiovaa.

Venäjä sai ydinvoimalan haltuunsa, kun aluetta puolustaneet Ukrainan sotilaat laskivat aseensa ja luovuttivat ydinvoimalan venäläisjoukoille käytännössä ilman taistelua.

Ydinvoimalan pikainen valtaaminen ei ollut sattumaa, vaan Venäjän tarkkaan suunnitteleman ja kuukausia ennen hyökkäystä aloittaman vakoiluoperaation ansiota, kertoo uutistoimisto Reuters julkaisemassaan tutkivan journalismin artikkelissa.

Reuters on selvittänyt, miten Venäjä on ujuttanut vakoojiaan osaksi Ukrainan turvallisuus-, tiedustelu- ja puolustus­organisaatioita ja miten Venäjän soluttautuminen Ukrainan järjestelmiin on ollut paljon syvempää kuin on tähän mennessä tiedetty.

Ukraina on sodan aikana tiedottanut, että maassa epäillään satoja ihmisiä maanpetturuudesta.

Heinäkuussa ilmoitettiin sota-ajan suurin uutinen aiheesta: Ukrainan valtakunnan­syyttäjä Iryna Venediktova ja turvallisuuspalvelu SBU:n johtaja Ivan Bakanov hyllytettiin, koska heitä kohtaan on aloitettu tutkinnat maanpetoksista ja ukrainalais­virkamiesten yhteistyöstä Venäjän kanssa.

Reutersin jutussa käydään läpi, miten turvallisuuspalvelu SBU:ssa on työskennellyt iso joukko ihmisiä, joita syytetään Venäjän hyväksi työskentelemisestä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoi HS:lle kesäkuussa, että Ukrainan turvallisuuspalvelu on ollut pitkään ”huonosti toimiva ja korruptoitunut”, eikä siihen ole puututtu mitenkään.

Reutersin jutussa Ukrainan turvallisuus­neuvoston johtaja Oleksiy Danilov sanoo, että ”ulkoisen vihollisen lisäksi meillä on sisäinen vihollinen, joka on yhtä vaarallinen”.

Reutersin jutun keskeinen tieto on, että Tšernobylin ydinvoimalan turvallisuus­päällikkönä toiminutta henkilöä epäillään maanpetturuudesta. Hänen asianajajansa mukaan syytteet ovat perättömiä.

Reutersin saamien asiakirjojen mukaan entistä turvallisuus­päällikköä syytetään siitä, että hän on ”tietoisesti auttanut Venäjän joukkoja hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan”. Hyökkäyspäivänä 24. helmikuuta hän ei itse ollut ydinvoimalassa, mutta ohjeisti puhelimessa aluetta puolustaneita sotilasjoukkoja ”säästämään joukkojaan”.

Reuters kertoo myös Kremliä lähellä olevan lähteen kertoneen uutistoimistolle, että Venäjä on sijoittanut agenttejaan ydinvoimalaan jo viime vuonna, jotta he voivat lahjoa viranomaisia ja varmistaa sen, että alue saadaan vallattua ilman taisteluita.

Pitkässä artikkelissa käydään läpi myös muita Ukrainan viranomaisten Venäjä-kytköksiä ja maan turvallisuus­palvelun ongelmia. Samoin siinä huomautetaan, että Tšernobylin ydinvoimalan onnistuneen valtaamisen vastapainoksi monissa muissa paikoissa Venäjän tiedustelu­operaatiot Ukrainassa epäonnistuivat.

On todennäköistä, että venäläisagentit ovat antaneet presidentti Vladimir Putinille liian myönteisen kuvan siitä, miten hyvin he olivat onnistuneet tehtävässään ja miten heikkoa ukrainalaisten vastustus Venäjän joukkoja kohtaan tulisi olemaan.

Lopulta myös Tšernobylin ydinvoimalan valtaamisen vaikutukset jäivät vähäisiksi. Kun sotaa oli jatkunut noin kuukausi, Venäjä joutui vetäytymään pois Kiovan ympäristöstä ja luovuttamaan samalla myös ydinvoimalan alueen takaisin Ukrainalle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat