Venäjän hyökkäys näyttää pysähtyneen – Onko syynä ”operationaalinen tauko” vai onko Ukrainan vastahyökkäys todella saanut tuulta alleen?

Venäjän eteneminen Ukrainassa näyttää pysähtyneen paikoilleen, kun taas Ukraina on kiihdyttänyt vastahyökkäystään pyrkien valtaamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita maan eteläosissa.

Venäjän hallitsemassa Hersonin kaupungissa seinälle kiinnitettyjä Venäjä-myönteisiä julisteita, joissa lukee ”Tulevaisuus – yhdessä Venäjän kanssa”, ”Venäjä on täällä ikuisesti” ja presidentti Vladimir Putinin sitaatti ”Venäläiset ja ukrainalaiset ovat yhtä kansaa, yksi kokonaisuus”. Ukraina on ilmoittanut valtaavansa kaupungin takaisin syyskuuhun mennessä. Kuva on otettu 25. heinäkuuta.

29.7. 19:40

Ukraina on viime aikoina kiihdyttänyt pyrkimyksiään vallata takaisin Venäjän miehittämiä alueita maan eteläosissa, kun taas Venäjän eteneminen Ukrainassa on pysähtynyt paikoilleen.

Useat länsimaiset sotilasasiantuntijat arvioivat, että länsiliittolaisten toimittamat pitkän kantaman aseet ovat avanneet Ukrainalle mahdollisuuden kääntää sodan kulku omaksi edukseen. Arvioista kertovat muiden muassa CNN ja The Washington Post.

Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on arvioinut lännen aseavun, erityisesti tarkkojen yhdysvaltalaisten Himars-raketinheittimien, muuttaneen sodan asetelmia.

Yhdysvallat kertoi alkukesästä lähettävänsä Ukrainalle M142 Himars -raketin­heittimiä ja niihin sopivia ammuksia. Ne ovat mahdollistaneet sen, että Ukrainan joukot voivat ampua tarkasti ja aiempaa pidempiä etäisyyksiä Venäjän sotalinjojen selustaan. Ukrainalaiset ovat käyttäneet niitä tuhotakseen useita Venäjän komento- ja ohjauskeskuksia, ammusvarastoja sekä logistiikan solmukohtia kuten siltoja.

Zelenskyin mukaan Venäjä ampui sodan alussa 12 000 tykistölaukausta päivässä verrattuna Ukrainan pariin tuhanteen. Nyt Ukraina ampuu noin 6 000 kertaa päivässä, kun Venäjä kärsii puutetta ampumatarvikkeista ja sotilaista.

Tulivoiman tasapainon muutos on presidentin mukaan johtanut tappioiden vähenemiseen: ”Touko-kesäkuun aikaan Ukraina menetti 100–200 sotilasta päivässä, nyt luku noin 30”, Zelenskyi arvioi.

HS kokosi yhteen sodan merkittävimpiä käänteitä kesän ajalta.

Ukraina tavoittelee Hersonia takaisin

Ukraina on nyt ilmoittanut aikeistaan vallata eteläinen, strategisesti merkittävä Hersonin kaupunki takaisin Venäjältä syyskuuhun mennessä. Sen saavuttaakseen Ukraina pyrkii todennäköisesti katkaisemaan Venäjän joukkojen huoltoreitit.

”Hersonin alue vapautuu varmasti syyskuuhun mennessä”, sanoi Hersonin kuvernöörin avustaja Serhi Hlan Ukrainan televisiossa 24. heinäkuuta.

”Taistelukentällä on saavutettu käännekohta. On nähtävissä, että viimeisimmissä operaatioissa Ukrainan asevoimat hallitsevat taistelua”, Hlan kuvaili.

Hänen mukaansa asevoimat ovat siirtyneet puolustuksesta vastahyökkäykseen.

Paikallisia asukkaita hakemassa taloudellista apua Venäjän hallitsemassa Hersonin kaupungissa 25. heinäkuuta.

Venäjä valtasi Hersonin kaupungin jo maaliskuun alussa. Kaupungin valtaaminen oli sille sodan ensimmäinen suuri voitto. Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Institute for the Study of Warin (ISW) tietojen mukaan Venäjä aikoo syyskuussa pitää vallatuilla alueilla kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä. Venäjä on kuitenkin kiistänyt väitteet äänestysten suunnittelemisesta.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi Reutersin mukaan aiemmin heinäkuussa, että Venäjän ”erikoisoperaation” tavoitteet ovat viime aikoina laajentuneet koskemaan Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin lisäksi Hersonin ja Zaporižžjan alueita.

Britannian puolustusministeriö on Venäjän tavoitteiden muuttumisesta kuitenkin eri mieltä.

”Venäjä ei ole ’laajentanut’ sotaansa; näiden alueiden pitkäaikainen hallussapito oli lähes varmasti invaasion alkuperäinen tavoite”, Britannian puolustusministeriö twiittasi sunnuntaina.

Lue lisää: Lavrov: Venäjän tavoitteet Ukrainassa laajentuneet Hersoniin ja Zaporižžjaan – ”Maantiede on nyt erilaista”

Hersonin alue takaisi Venäjälle paitsi maayhteyden sen vuonna 2014 valtaamalle Krimin niemimaalle, myös ratkaisisi Krimin yhä pahentuvan vesiongelman. Krim on saanut vetensä Hersonin alueelta. Ukraina on kuitenkin katkaissut veden tulon alueelle.

Puolillaan oleva vesikanava Nikolskojen kylän ulkopuolella Krimillä. Ukrainan viranomaiset katkaisivat makean veden toimituksen mantereelta sen jälkeen, kun niemimaa liitettiin Venäjään maaliskuussa 2014. Krimin viranomaiset määräsivät rajoituksia makean veden käyttöön peltojen kastelussa varmistaakseen vedensaannin Krimin kaupunkeihin.

Venäjä ei ole saanut merkittäviä voittoja kuukauteen

Venäjän joukot eivät ole saavuttaneet uusia merkittäviä aluevaltauksia lähes kuukauteen.

Venäjän viimeisin voitto oli heinäkuussa, kun kun se sai haltuunsa Itä-Ukrainan Lysytšanskin kaupungin, jonka ansiosta se sai hallintaansa koko Luhanskin alueen. Lysytšanskin valtaaminen oli lisäksi Venäjän ainoa merkityksellinen strateginen voitto sen jouduttua vetäytymään Kiovan alueelta huhtikuussa.

ISW:n mukaan Venäjän joukot tehneet vain pieniä hyökkäyksiä pitkin rintamaa. Enimmäkseen ne ovat keskittyneet puolustamaan valtauksiaan etelässä.

Venäjän vähäistä edistymistä sotarintamalla voidaan selittää ainakin osittain ”operationaalisella tauolla”, josta maan puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti Venäjän saatua Lysytšanskin hallintaansa. Putinin mukaan tauko antaa venäläissotilaille tilaisuuden ”levätä ja kehittää taistelukykyään”.

Šoigun 16. heinäkuuta ilmoittama ”operationaalisen tauon” päättyminen ei ole kuitenkaan tuonut näkyvää muutosta Venäjän hyökkäysten voimakkuuteen.

Ukrainalta onnistuneita iskuja tärkeisiin kohteisiin

Kesän aikana on taajaan uutisoitu ukrainalaisten onnistuneista iskuista Venäjän ammus­varastoihin ja asemiin.

Ukrainan vastahyökkäys on nyt saamassa vauhtia, Britannian puolustusministeriö twiittasi torstaina, kun Ukraina oli iskenyt Himarsilla jo kolmannen kerran Dnepr-joen ylittävää Antonivskyi-siltaa.

Ukrainan pommituksten jälkiä Antonivskyi-sillalla Hersonissa 27. heinäkuuta. Kuva on kuvakaappaus sosiaalisen median videosta.

Antonivskyj-sillan tuhoaminen on Ukrainan vastahyökkäyksen kannalta tärkeää, sillä lähes puolitoista kilometriä pitkä silta toimii päähuoltoreittinä joen länsirannalle Hersonin kaupunkiin sijoitettujen Venäjän joukkojen ja muiden Venäjän joukkojen välillä. Ei ole selvää, ovatko iskut tehneet sillasta täysin käyttökelvottoman, mutta sosiaalisessa mediassa julkaistut videot näyttävät huomattavia vahinkoja, ja silta on ainakin väliaikaisesti suljettu.

Britannian puolustusministeriön mukaan on ”hyvin todennäköistä, ettei sillan ylittäminen ole mahdollista”. Sen mukaan Hersonin kaupunki, joka on ”poliittisesti merkityksellisin Venäjän miehittämä asutuskeskus”, on nyt käytännössä eristetty muista Venäjän miehittämistä alueista.

Venäläiset hallitsevat kuitenkin edelleen suuria alueita kaupungin koillispuolella ja saattavat pystyä täydentämään joen länsipuolen joukkoja Dnipron yli kulkevien ponttonisiltojen ja lauttojen avulla, CNN kertoo.

Ukrainan sotilasjohtajat uskovat, että tämän kuukauden iskut Venäjän asevarastoihin ja logistiikan solmukohtiin saattavat kääntää sodan suunnan.

Useat etulinjan sotilaat ovat tukeneet väitettä kertoen CNN:lle, että Venäjä tulittaa heitä jo huomattavasti aiempaa vähemmän.

Antonivskyi-silta 27. heinäkuuta. Silta suljettiin siviileiltä Ukrainan pommitusten vuoksi.

Sotilasprofessori, yleis­esikunta­eversti­luutnantti Marko Palokangas Maan­puolustus­korkeakoulusta on arvioinut, että Himarsien vaikutus on todella nähtävissä.

Myös George Barrios, ISW:n Venäjä-analyytikko on sitä mieltä, että Himarsien toimittaminen on ollut ratkaisevassa roolissa siinä, että aloitekyky on siirtymässä Venäjältä Ukrainalle.

”Ukraina on muuttanut konfliktin luonnetta kyvyllään hyökätä Venäjän joukkojen selustaan”, sanoo myös Phillips O’Brien, joka on strategisten tutkimusten professori St. Andrewsin yliopistossa Skotlannissa.

”Seuraavina kuukausina tulemme näkemään, kuinka Ukraina saa takaisin aloitteen hyökätä, ja silloin näemme, pystyykö Ukraina työntämään Venäjän joukkoja taaemmas.”

Ukraina on Himars-ohjusten avulla pakottanut venäläiset siirtämään ammusvarastojaan kauemmaksi rintamalta. Tämä on pidentänyt Venäjän joukkojen huoltolinjoja ja vaikeuttanut logistiikkaa tarvittavien täydennysten saamisessa niitä tarvitseville yksiköille.

Lue lisää: Näin ”kirurgintarkat” Himars-raketinheittimet ovat muuttaneet sotatilannetta Ukrainassa

”Venäjällä ei ole hyvää automatisoitua logistiikkajärjestelmää. Se vaatii paljon manuaalista työtä eikä ole kovin tehokasta”, sanoo The Washington Postin mukaan Rob Lee, joka työskentelee Philadelphiassa sijaitsevassa ulkopolitiikan tutkimuksen instituutissa ja on entinen Yhdysvaltain merijalkaväen jalkaväen upseeri.

Iskemällä komento- ja valvontakeskuksiin Ukraina pyrkii eliminoimaan upseerit ja komentajat, jotka antaisivat sotilaille käskyjä.

”Tiedämme venäläisten taistelutavasta, että he tarvitsevat jonkun, joka kertoo heille, mitä heidän tulee tehdä. Kun pystytään tappamaan ihmiset, jotka kertovat heille, mitä tehdä, pystytään estämään näitä ihmisiä etenemästä”, Lee selittää.

Sadonkorjuu jatkui Mužyvkan kylässä Hersonin alueella 26. heinäkuuta.

Seuraavia vaiheita on vaikea arvioida

On kuitenkin liian aikaista ennustaa Venäjän hyökkäyksen loppua, analyytikot sanovat The Washington Postin mukaan. Venäjä käy nyt kotimaassa massiivista rekrytointikampanjaa, jonka avulla se voi saada kovasti tarvitsemiaan sotilaita kompensoimaan menetyksiään.

Lisäksi on vahvistuvia merkkejä siitä, että Venäjän joukot lisäävät sotilaallista läsnäoloaan Hersonissa. Viimeisten kahden viikon ajan suuria sotilassaattueita on ajettu Melitopolin läpi Mariupolista Hersoniin, CNN kertoo.

Vaikka pitkän kantovälin ohjukset ovat auttaneet Ukrainaa estämään Venäjän joukkojen etenemistä, eivät ne auta Ukrainaa saavuttamaan alueellisia voittoja, Rob Lee sanoo.

Voitot riippuvat enemmän Ukrainan kyvystä saada riittävästi miesvoimaa, tykistöä ja ammuksia venäläisten joukkojen työntämiseksi takaisin, ja Venäjällä on edelleen määrällinen etu puolellaan, Lee sanoo.

Lisäksi huolta herättää se, pystyykö länsi jatkamaan tarvittavien ammusmäärien toimittamista myös jatkossa.

Lopulta jatko voi riippua siitä, kumman puolen joukoilla kestävyys on parempi. Leen mukaan ei ole selvää, onko etu Venäjän vai Ukrainan puolella.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat