14-vuotias Gefen Kilsten kutsuu akateemista ohjelmaansa ”nörttien” opinnoiksi.

Israel haluaa antaa haastetta ”lapsineroille”

14-vuotias Gefen Kilsten lukee kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Tel Avivin yliopistossa. Hän on mukana ohjelmassa, johon pääsee kolmisen prosenttia hakijoista.


30.7. 15:00

Tel Aviv

Tel Avivin yliopiston vehreällä kampuksella on hiljaista, sillä suurin osa yliopiston 30 000 opiskelijasta viettää kesälomaa. Kemiaa pääaineena ja fysiikkaa ja matematiikkaa sivuaineena opiskelevalla Gefen Kilstenillä oli viimeinen tentti muutama päivä aikaisemmin. Hän on vasta 14-vuotias mutta tekee yliopistossa kandidaattitason opintoja.

”Yllättävän vaikeita tehtäviä, mutta uskon pääseväni läpi”, Kilsten sanoo tentistä ja esittelee sitten uudehkoa rakennusta, jossa suurin osa hänen luennoistaan pidetään.

”Tuolla on kampuksen kissa, laboratoriomme on myös tässä rakennuksessa”, viime syksynä opintonsa aloittanut Kilsten kertoo.

Kampuksen kissa on tullut Gefen Kilstenille tutuksi.

Hän ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen tapaus Israelin yliopistoympyröissä. Kilstenin vuosikurssilla on 25 muuta ”nörttiä”, kuten hän itseään kutsuu.

Israelin yliopistot ovat tarjonneet poikkeuksellisen lahjakkaille lapsille yliopistotason opetusta tavallisen koulun ohella jo kahdeksan vuoden ajan. Alkuvaiheessa osallistujia oli sata ja opinto-ohjelmia vain yksi. Nyt lukuisiin opinto-ohjelmiin valitaan vuosittain noin 1 500 lahjakasta 14–15-vuotiasta.

Gefen Kilstenin kaikki aika kuluu opiskeluun.

Tulevaisuuden tieteentekijät -hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset.

”Nämä huippukyvyt voivat ehkä kehittää koko ihmiskunnan kannalta ratkaisevaa tutkimusta ja keksintöjä”, sanoo hanketta johtava Eli Fried. Tällaisia läpimurtoja voisivat olla esimerkiksi keinot sairauksien ja pandemioiden selättämiseen sekä ympäristöä koskevat ratkaisut.

Israelin koulujärjestelmä palvelee Friedin mukaan hyvin keskiverto-oppilaita, mutta se ei pysty kattamaan kaikkein heikoimpien eikä kaikkein älykkäimpien tarpeita.

”Haluamme siksi antaa haasteita lahjakkaille oppilaille, jotka tavallisessa koulujärjestelmässä ehkä turhautuisivat ja heidän kykynsä valuisivat hukkaan”, Fried sanoo.

Vain viitisen prosenttia halukkaista valitaan ohjelmiin, ja valintaan vaikuttavat älykkyyden ja taitojen lisäksi myös motivaatio. Opiskelu on lähes ilmaista ja nimellisistäkin kuluista voi saada vapautuksen. Israelin opetusministeriö tukee ohjelmaa.

”Haluamme antaa haasteita lahjakkaille oppilaille.”

Fried on tietoinen siitä, että myös yritysmaailma kärkkyy nörttilasten potentiaalia, mutta se ei hänen mukaansa ole ongelma. ”Entisten opiskelijoidemme verkostolla on yhteyksiä ja yhteistyötä yritysten kanssa”, Fried kertoo.

Kilsten on mukana kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa painottavassa Odysseus-ohjelmassa, johon otetaan vain kolmisen prosenttia hakijoista. Pitkä hakuprosessi huipentui viime kesänä kolmen viikon opintoihin yliopistolla, joka viimeistään mittasi hakijoiden motivaation. Kilstenin porukassa oli alun perin 28 opiskelijaa, joista kaksi on keskeyttänyt liiallisen työtaakan vuoksi.

Viime syksystä lähtien Kilsten on herännyt joka aamu kello 6.45 ja mennyt omaan kouluunsa asuinpaikkakunnallaan Rishon Lezionin kaupungissa. Iltapäivällä hän saa lähteä koulusta muita aikaisemmin, jotta hän ehtii bussilla Tel Avivin yliopiston luennoille kello 15. Luennot päättyvät kello 19.30, ja Kilsten on bussimatkan jälkeen kotonaan noin kello 21.

Koulun lukuvuoden jälkeen edessä oli yliopiston kesälukukausi, jolloin päivät kuluivat aamusta iltaan Tel Avivissa.

Ulkopuolisesta aika raskaalta kuulostava päiväohjelma on Kilstenin mielestä loistava.

”Rakastan uusien asioiden oppimista”, hän sanoo. Plussaa on myös se, että hän on nyt ”omiensa” joukossa. ”Koulussa oli jonkin verran kiusaamista, en juuri piitannut siitä, mutta yliopistolla meillä on loistoporukka, tuemme toisiamme opiskelussa, mutta olemme myös ystäviä. Meillä on hauskaa”, hän sanoo.

Kesälomallakin hänen rentoutumistapansa ovat nörttimäiset: hän herää edelleen joka aamua kello 6.45, opiskelee verkossa egyptologiaa, minkä lisäksi hänellä on edessä mittava matematiikan tehtäväkokonaisuus. Rentoutumismielessä hän lukee kiinnostavia kirjoja, parhaillaan on menossa Berliini 1945 -dokumenttikirja.

”Yliopistolla meillä on loistoporukka, tuemme toisiamme opiskelussa.”

Kilstenin poikkeukselliset kyvyt havaitsi ensimmäiseksi päiväkodin opettaja, joka pyysi lapsen vanhemmat keskusteluun ja kertoi, että heidän poikansa on nero. Seuraavaksi kyvyt huomattiin koulussa, ja Kilsten ohjattiin kotikaupunkinsa lahjakkaiden oppilaiden ohjelmaan.

”Se oli varsinaisen kouluajan ulkopuolella, ja opimme paljon muitakin asioita, kuten ilmaisutaitoa ja ohjelmointia”, Kilsten kertoo.

Kilsten Gefen arvelee, että hänen tulevaisuutensa voisi olla tutkimuksen, teollisuuden tai bisneksen parissa.

Hänen tiedonjanonsa on ilmeisen aitoa, sillä hän kertoo esimerkiksi halunneensa oppia englantia jo viisivuotiaana.

”Vanhempani kehottivat minua odottamaan, koska englantia aletaan opetella koulussa toisella luokalla.”

Viisivuotias oli niin pettynyt, että hän luki itsekseen heprea–englanti-sanakirjan kannesta kanteen. Kilsten puhuu nyt hyvin sujuvaa englantia amerikkalaiskorostuksella. Koulussa hän on valinnut kielikseen arabian ja kiinan. ”Espanja kiinnostaisi myös”, hän sanoo.

Kilstenin tapaan lähes koko nörttijengi on monilahjakkuuksia kuvataiteista musiikkiin. Kilsten on soittanut trumpettia jo kahdeksan vuotta ja hän rakastaa oopperaa.

Eikö mikään tunnu vaikealta?

”Joskus käy niin, että en ole tajunnut jotain juttua. Luen silloin uudelleen huolella luentomuistiinpanoni, vertaan niitä jonkun kaverin muistiinpanoihin ja perehdyn ajatuksella luennoitsijan materiaaliin. Se auttaa aina”, Kilsten sanoo.

”Vanhempani pyytävät minua relaamaan, en tee sitä.”

Tulevaisuutta hän ei ole vielä rajoittanut mihinkään suuntaan, se voi olla tutkimuksen, teollisuuden tai bisneksen parissa.

”Lapsena haaveilin tulevani rikkaaksi, nyt suhtaudun rahaan vain instrumenttina, jota tarvitaan uusien asioiden oppimisessa”, 14-vuotias sanoo.

Kilstenin taitoihin näyttää kuuluvan myös huumori ja itseironia. ”Kaiken muun lisäksi olen myös vaikea teini, vastustan vanhempieni toiveita. He pyytävät minua relaamaan, en tee sitä”, hän nauraa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat