”Saksassa ollaan jo katastrofin partaalla” – Keski-Euroopassa sammutellaan valoja, mutta pelastaako se energia­pulalta?

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan energian­säästö on tehokkainta silloin, kun sitä tehdään pitkäjänteisesti.

Hannoverin kaupunki Pohjois-Saksassa on ryhtynyt akuutteihin energiansäästötoimiin.

29.7. 14:56

Saksan Hannoverissa on energiapulan uhatessa otettu käyttöön säästökeinoja, joita ei Euroopassa aivan äskettäin ole nähty.

Uimahalleissa ja muissa urheilupaikoissa on tästedes tarjolla kylmiä suihkuja, ja julkisten rakennusten lämmitys on pois päältä syyskuun loppuun. Senkin jälkeen sisälämpötila säädetään 20 asteeseen.

Lue lisää: Hannoverin kaupunki kieltää lämpimät suihkut ja pimentää julkiset rakennukset energian säästämiseksi

Lisäksi museoiden ja muiden merkittävien rakennusten iltavalaistus lopetetaan. Tähän säästötoimeen on ryhtynyt myös Saksan pääkaupunki Berliini.

Näin Saksan suurkaupungit varautuvat talveen Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäys­sodan jatkuessa.

Kaasuvarastoja pitäisi täyttää, sillä Venäjä on jo nyt rajoittanut kaasun myyntiä Saksaan moneen kertaan ja täyskatko on mahdollinen skenaario. EU-maat sopivat juuri 15 prosentin vapaaehtoisesta kaasun­säästö­tavoitteesta.

Euroopan talousveturi Saksa on vuosien saatossa tehnyt itsensä hyvin riippuvaiseksi Venäjältä putkia pitkin tulevasta kaasusta. Sillä lämpiävät kodit, ja sitä hyödyntää teollisuus.

Kaasua myyvän VNG AG -yhtiön laitteistoa kuvattuna torstaina Bad Lauchstädtin kaupungissa Saksassa.

Voiko Eurooppa todella väistää Venäjän energiakiristyksen säätämällä lämmitystä ja sammuttamalla valoja? Hannover sanoo tavoittelevansa toimillaan 15 prosentin energian säästöä tilanteessa, jossa energiapula on pormestarin mukaan jo akuutti.

”Perussääntö on, että kaikki mikä liittyy lämpöön, vie paljon energiaa ja valaiseminen ei niinkään”, sanoo professori ja energiatekniikan osaston johtaja Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta.

Samaa sanoo myös EU-komission ja energiajärjestö IEA:n huhtikuussa julkaisema vinkkilista energian säästämiseen. Siinä kotien ja muiden tilojen lämpötilan lasku on esitetty keinoista ensimmäisenä. Raportin mukaan yhden asteen lasku sisälämpö­tilassa laskee energian­kulutusta noin 7 prosentilla.

Prosentuaalinen hyöty asteen laskusta on hieman pienempi, jos lämpötilaero ulko- ja sisäilman välillä on suuri. Suomessa nyrkkisääntönä on pidetty viittä prosenttia.

Vastaavasti suuria säästöjä on saavutettavissa viilentämällä rakennuksia kuumina päivinä vähemmän kuin tavallisesti. Ilmastoinnin vuoksi kuumissa maissa sähkön kulutushuiput koetaan kesällä eikä talvella, kuten Suomessa.

Lue lisää: Pitäisi uskaltaa sanoa ääneen: tästä ei selvitä ilman kulutuksen vähentämistä

Hyvärisen mukaan merkittäviä säästöjä tuskin saadaan aikaan sellaisilla toimilla, jotka ”eivät tunnu missään”. Hän pitää saksalais­kaupunkien toimia hyvin poikkeuksellisina ja osoituksena siitä, että keinot alkavat olla vähissä.

”Selvästi Saksassa ollaan jo katastrofin partaalla.”

Hän näkee Saksan nykyisen ahdingon maan omien energia­poliittisten valintojen seurauksena.

”Saksahan on yhä fossiilivetoinen maa, sanotaan mitä sanotaan.”

Fossiilivetoista on yhä myös Saksan ja muunkin Euroopan liikenne, vaikka sähköautot yleistyvät. Sen vuoksi IEA:n ja EU:n listalla on paljon keinoja polttoaineen kulutuksen vähentämiseen, joista tehokkaimpia olisivat nopeus­rajoitusten lasku, etätöiden lisääminen, autottomat sunnuntait suurkaupungeissa ja kyytien jakaminen.

Näillä toimilla voitaisiin IEA:n mukaan vähentää Venäjältä kehittyneisiin maihin tuotavaa öljyä 2,5 miljoonalla barrelilla joka päivä. Kokonaiskulutus on 45 miljoonan barrelia päivässä, eli vähennys olisi yli viiden prosentin luokkaa.

Samoja keinoja on myös EU:n mainostamassa vinkkilistassa. EU-komission mukaan kotien lämpötiloja laskemalla ja näitä bensan­säästö­neuvoja noudattamalla EU-kansalainen voisi säästää vuodessa keskimäärin 500 euroa samalla kun öljyä säästyisi 120 suuren säiliöaluksen verran ja kaasua 20 miljoonan kodin lämmitys­tarpeiden verran.

Valtiopäivätalo Berliinissä. Myös Saksan pääkaupunki aikoo rajoittaa merkkirakennusten valaisemista energian säästämiseksi.

Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan energia­tehokkuus­yksikön johtaja Päivi Laitila sanoo, että hänelle tulee Saksassa nyt nähdyistä toimista mieleen 1970-luku ja öljykriisi, jolloin Suomessakin sammuteltiin ulkomainoksia ja alennettiin nopeusrajoituksia ja sisälämpötiloja.

”Siinä mielessä historia toistaa itseään.”

Hänen mukaansa energian säästäminen on vaikuttavinta silloin, kun se on pitkäjänteistä työtä.

”Hokkus pokkus -keinoja ei ole.”

Myös Laitila muistuttaa, että valaistuksen energiankäyttö on teknologian kehityksen vuoksi pudonnut niin paljon, että siinä tehtävillä säästöillä on suhteellisen vähän merkitystä varsinkin kotitalouksissa.

”Ja jos kaupungeista puhutaan, niin silloinkin rakennukset ja niiden käyttö ja kunnossapito ovat kaiken a ja o”, Laitila sanoo.

Hänen mukaansa merkittävää energiansäästöä saavutetaan jo pelkästään sillä, että teknisiä järjestelmiä ja niiden käyttöä säädetään. Loppuosa sitten vaatii jo investointeja, kuten poistoilman lämmön talteenottoa tai sen pohtimista, kuinka energiapihiä kalustoa kaupunkiin hankitaan.

Laitilan mukaan Suomen rakennuskanta on verraten hyvässä kunnossa ja energiatehokkuustyötä on tehty vuosikymmeniä. Silti hän uskoo, että lisäsäästöjä ja lisätiedotusta kuluttajille tarvitaan täälläkin.

”Kaikki ylimääräinen tai tarpeeton energiankäyttö on saatava minimiin.”

Aachenin ja Kölnin välisellä moottoritiellä oli ruuhkaa helmikuussa 2020. Yksi tapa säästää energiaa olisi laskea teiden nopeusrajoituksia, koska silloin autot kuluttaisivat vähemmän polttoainetta.

Suomessa yksi keino energian säästämisessä ovat olleet kuntien ja yritysten tekemät vapaaehtoiset energia­tehokkuus­sopimukset. Niissä sitoudutaan muun muassa energiankäytön katselmuksiin ja niiden perusteella tehtäviin korjauksiin, muutoksiin ja säätöihin.

Sopimusten energiatehokkuus­tavoitteisiin on sitoutunut 650 yritystä ja 124 kuntaa tai kuntayhtymää. Päivi Laitila on saanut työssään huomata, että varaa energiankäytön järkevöittämiseen on yhä.

Vuosina 2017–2020 sopimuksia tehneet kunnat ja yritykset ja kunnat tehostivat energiankäyttöään 8,9 terawattitunnilla. Syntynyt säästö vastaa 444 000 sähkö­lämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat