Venäjän julistaminen terroristi­valtioksi ei olisi Yhdysvalloilta vain kovaa sana­käyttöä: Näin isoja muutoksia päätöksellä olisi

Yhdysvaltain senaatti on yksimielisesti sen kannalla, että Venäjä pitäisi julistaa terrorismia tukevaksi valtioksi, mutta ulkoministeri Antony Blinken on suhtautunut ajatukseen toistaiseksi varovaisesti.

Ulkoministeri Antony Blinken on pitänyt toistaiseksi kiinni siitä, että Venäjää ei ole määritelty terrorismia tukevaksi valtioksi.

31.7. 17:38

Pitäisikö Yhdysvaltojen julistaa Venäjä terroristivaltioksi?

Kysymys on ollut pinnalla Yhdysvalloissa huhtikuusta lähtien. Tuolloin Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti ensimmäisen kerran Yhdysvaltain presidentille Joe Bidenille suoran pyynnön, että Yhdysvallat lisäisi Venäjän terrorismia tukevien valtioiden listalleen.

Pyynnön esittämisen aikaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisesta oli kulunut hieman alle kaksi kuukautta. Nyt sota on jatkunut yli viisi kuukautta, ja toistaiseksi Yhdysvallat ei ole toteuttanut Zelenskyin pyyntöä.

Keskiviikkona Yhdysvaltain senaatti kannatti yksimielisesti vetoomusta, jossa kehotetaan ulkoministeri Antony Blinkeniä julistamaan Venäjä terrorismia tukevaksi valtioksi. Ehdotusta on tukennut myös edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi.

Senaatin vetoomuksen perusteluna ovat Venäjän hyökkäykset Ukrainaan, Tšetšeniaan, Georgiaan ja Syyriaan. Ne ovat aiheuttaneet ”lukemattomien viattomien miesten, naisten ja lasten kuolemat”, senaatti perustelee.

Vetoomus ei kuitenkaan pakota ulkoministeriä toimimaan kehotuksen mukaisesti. Tähän mennessä Blinken on ollut koko sodan ajan hyvin varovainen, kun häneltä on tivattu vastausta siihen, aikooko Yhdysvallat julistaa Venäjän terroristivaltioksi.

Blinkenin varovaisuus johtunee siitä, että Venäjän julistaminen ”terrorismia tukevaksi valtioksi” ei olisi pelkkää kovaa sanankäyttöä.

Yhdysvallat on vuodesta 1979 lähtien ylläpitänyt listaa valtioista, jotka se määrittelee terrorismia tukeviksi. Nykyisin tällaisia valtioita ovat Syyria, Iran, Kuuba ja Pohjois-Korea. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan näkökulmasta terroristivaltioksi määritteleminen on äärimmäinen ulkopoliittinen toimenpide, johon päädytään vain hylkiöasemaan päätyneiden maiden kanssa.

Esimerkiksi Neuvostoliitto ei ollut koskaan terrorismia tukevien valtioiden listalla. Myös Pohjois-Korea ja Kuuba ovat olleet listalta jo välillä poissa, kun Yhdysvallat pyrki parantamaan suhteitaan maiden kanssa, mutta Donald Trumpin presidenttikauden aikana molemmat lisättiin takaisin listalle.

Volodymyr Zelenskyi on pyytänyt Yhdysvaltoja lisäämään Venäjän terroristivaltioiden listalle huhtikuusta lähtien.

Oman haasteensa luo kysymys siitä, mitkä kaikki toimet määritellään sellaisiksi, että ne täyttävät terrorismin kriteerit. Yhdysvallat on halunnut erottaa toisistaan terrorismin ja sellaisen sotilaallisen konfliktin, johon se itsekin saattaa osallistua.

Esimerkiksi Foreign Policyn haastattelema, Vanderbiltin yliopiston kansainvälisen oikeuden tutkija Ingrid Wuerth sanoo, että Venäjän toimet Ukrainassa eivät täytä ”perinteistä terrorismin määritelmää”. Hän tosin jatkaa, että kansainvälisen terrorismin määritelmät ovat epätarkkoja.

Myös osa muista asiantuntijoista suhtautuu kyseenalaisesti siihen, täyttävätkö Venäjän sotarikoksinakaan pidetyt teot terrorismin määritelmän. Toisaalta julistus terroristi­valtioksi halutaan nähdä merkittävän tuen osoituksena Ukrainalle. Liettua julisti Venäjän terroristivaltioksi jo toukokuussa parlamentin yksimielisellä päätöksellä.

Jos Yhdysvallat lisää Venäjän terrorismia tukevien valtioiden listalle, suurimmat vaikutukset ovat taloudelliset.

Yhdysvallat on tosin asettanut Venäjälle jo monilta osin yhtä tiukkoja pakotteita, joten käytännön vaikutukset eivät olisi samanlaiset kuin tilanteessa, jossa pakotteita ei olisi jo. Tällä myös ulkoministeri Blinken on perustellut varovaisuuttaan, kertoo The New York Times.

Julistus muuttaisi silti tilannetta oleellisesti, todetaan muun muassa Forbesin jutussa.

Käytännössä julistuksella pyrittäisiin estämään kaikenlainen kansainvälinen kauppa Venäjän kanssa. Tähän mennessä Yhdysvallat on esimerkiksi pitänyt huolta siitä, että pakotteet eivät ole estäneet Venäjää viemästä ruokaa maansa ulkopuolelle. Samoin päätös vaikeuttaisi entisestään tarvikkeiden vientiä Yhdysvalloista Venäjälle.

Vielä isompi vaikutus olisi sillä, että Yhdysvallat voisi asettaa rajoituksia myös niille maille, jotka jatkavat kaupankäyntiä Venäjän kanssa. Vaikka esimerkiksi lähes kaikki Euroopan maat ovat asettaneet Venäjälle yhdessä rintamassa tiettyjä pakotteita, maailmassa on silti suuri määrä maita, jotka eivät ole liittyneet pakoterintamaan. Osa näistä on Yhdysvaltain oleellisia kauppa­kumppaneita. Päätös voisi muuttaa tätä tilannetta selvästi ja heikentää Venäjän taloudellista tilannetta huomattavasti.

Yritysmaailmassa julistus saattaisi kiihdyttää yritysten joukkopakoa Venäjältä. Lähtökohtaisesti yritykset eivät halua toimia maassa, joka on määritelty terrorismia tukevaksi valtioksi.

Julistuksella olisi myös juridisia muutoksia. Jos Yhdysvallat on määritellyt maan terrorismia tukevaksi valtioksi, se antaisi yksityisille kansalaisille oikeuden haastaa Venäjä oikeuteen Yhdysvalloissa tekemistään rikoksista.

Toinen puoli päätöksessä on, että se todennäköisesti tuhoaisi sen vähäisen, mitä Yhdysvaltojen ja Venäjän diplomaattisista suhteista on vielä jäljellä.

The New York Times kirjoittaa asiantuntijoiden uskovan, että Venäjä todennäköisesti vastaisi terroristivaltioksi julistamiseen karkottamalla kaikki yhdysvaltalais­diplomaatit maastaan. Toistaiseksi esimerkiksi Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläs John J. Sullivan on pysynyt edelleen Moskovassa.

Sodankin aikana Yhdysvallat on jatkanut esimerkiksi Iranin ydinsopimuksen palauttamista koskevia neuvotteluja, joissa Venäjä on myös osallisena. Kahdenvälisiä neuvotteluja ulkoministeri Blinken on käynyt viimeksi tällä viikolla Venäjän kanssa mahdollisesta vankienvaihdosta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat