Mitä kuuluu Ukrainan sodalle?

Ukraina pyrkii hyödyntämään aseapua vastahyökkäyksiin ennen syyskuun 11. päivän vaaleja Venäjällä. Venäjä siirtää joukkojaan Donbasista Ukrainan taloudelle elintärkeään Etelä-Ukrainaan. HS kertoo, mitä sodasta kannattaa tietää juuri nyt.

58 tunnistamattomaksi jääneen Luhanskin ”kansantasavallan” sotilaan arkkuja laskettiin hautajaistilaisuudessa Luhanskissa Ukrainassa 12. heinäkuuta.

2.8. 2:00 | Päivitetty 3.8. 10:36

Venäjän hyökkäys Ukrainassa jatkuu kuudetta kuukautta. Venäjän helmikuun 24. päivänä aloittama hyökkäys hyytyi kevään mittaan nopeasta etenemissodasta paikoillaan junnaavaksi kulutussodaksi.

Kesän aikana Venäjä on keskittänyt voimansa Donbasin alueelle ja Ukraina on vastaan­ottanut uutta aseapua Yhdysvalloilta ja muilta Euroopan mailta. Kumpikaan ei kuitenkaan ole onnistunut suuressa läpimurrossa.

HS keräsi yhteen, mitä sodasta kannattaa tietää elokuun alkaessa.

Venäjän hyökkäys ja uusi strategia

Ukrainan puolustuksen yllättämä Venäjä joutui keväällä vetämään joukkonsa Kiovan ympäriltä pohjoisesta ja keskittämään voimansa Itä-Ukrainaan. Venäjä onnistui heinäkuun alkupuolella valtaamaan koko Luhanskin alueen, mutta merkittävässä läpimurrossa se on epäonnistunut. Eteneminen Donbasissa on ollut hidasta.

Koska huhtikuussa omaksuttu strategia ei ole tuonut toivottua lopputulosta, Britannian tiedustelu arvioi, että Venäjä on muuttamassa lähestymistään Donbasissa.

Brittitiedustelu ja ukrainalaiset viranomaiset uskovat lisäksi, että elokuussa Venäjä siirtää suuria joukkoja sotilaitaan Donbasista Etelä-Ukrainaan, joka on taloudellisesti itää arvokkaampi alue.

”Ukrainan talous vaatii meriyhteyden”, sanoo sotatieteiden dosentti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö. ”Tulevaisuudessa Ukraina pystyisi elämään ilman itää, mutta ilman etelää se olisi huomattavasti vaikeampaa.”

Venäjän suunnitelmat eivät rajoitu Itä- ja Etelä-Ukrainaan.

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä valmistelee mahdollisesti hyökkäystä Harkovaan kohti alueen pääkaupunkia. Koillis-Ukrainassa sijaitseva Harkova on Ukrainan toiseksi väkirikkain kaupunki.

Donbasin hitaan edistymisen perusteella ISW pitää kuitenkin erittäin epä­todennäköisenä, että Venäjä onnistuisi sen paremmin Harkovan alueen kuin Harkovan kaupunginkaan valtauksessa.

Ukrainan vastahyökkäys

Ukrainan mahdollisesta suurimuotoisesta vastahyökkäyksestä on puhuttu heinäkuussa paljon sekä kansainvälisten että ukrainalaisten lähteiden suilla. Käihkö nostaa mahdollisen vastahyökkäyksen keskiöön ukrainalaisjoukkojen määrän.

Menetettyjen alueiden takaisinvaltaamisen järjestäminen vaatii tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia ukrainalaissotilaita”, hän sanoo.

”Nykytietojen valossa näyttää siltä, ettei Ukraina ole hirveästi panostanut joukkojen mobilisaatioon ja kouluttamiseen, vaan siihen on vasta nyt havahduttu, kun suunnitellaan maa-alueiden takaisin valtaamista.”

Ukrainan saamat pitkänkantaman asejärjestelmät, kuten Himarsit, auttavat Käihkön mukaan suuren vastahyökkäyksen valmistelussa siten, että niillä voidaan tuhota venäläisten ammusvarikkoja ja komentopisteitä. Näitä tuhoamalla Ukraina toivoo, että venäläisjoukot voidaan eristää, jolloin niiden huoltaminen vaikeutuisi merkittävästi.

Yhdysvaltain kansalliskaarti harjoitteli M270 MLRS -raketinheittimillä Fort Ripleyssä Minnesotassa 19. heinäkuuta.

Ammusten jäännöksiä Olenivkassa Donetskin alueella heinäkuussa. Venäjän puolustusministeriön mukaan ne ovat peräisin yhdysvaltalaisvalmisteisista Himarseista.

Esimerkiksi Etelä-Ukrainan asevoimien viestintäjohtaja Natalja Humenjuk on kertonut, että Ukraina on viime viikkoina tuhonnut noin 15 Venäjän ammusvarastoa.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimusjohtaja Heikki Patomäki arvioi kuitenkin, etteivät Himarsit ratkaise sotaa.

”Ohjusten määrä on lopulta suhteellisen pieni tuhatkilometrisellä rajalla”, hän sanoo.

Ilmari Käihkön mukaan Ukraina tarvitsee voittoja vähintään neljästä syystä: Sillä nostettaisiin omaa moraalia sekä osoitettaisiin lännelle sen merkittävyys ja toimivuus. Lisäksi onnistuneella hyökkäyksellä horjutettaisiin Venäjän narratiivia siitä, että Venäjä tulee voittamaan sodan ja hajautettaisiin venäläisten joukkoja Hersonin ja Donbasin alueille.

Ukrainalla ei ole Käihkön mukaan välitön kiire vastahyökkäyksen kanssa, mutta puheissa on esiintynyt paljon elo- ja syyskuun aikaikkuna.

Tärkeä päivämäärä, johon mennessä Ukraina toivoo saavuttaneensa voittoja, on 11. syyskuuta. Tuolloin Venäjällä järjestetään alue- ja paikallisvaalit, joiden yhteydessä Venäjän on arveltu voivan järjestää kansanvaalit joidenkin valloitettujen alueiden Venäjään liittymisestä.

Länsimaiden tuki Ukrainalle

EU- ja Nato-maiden tuki Ukrainalle on ollut koko sodan ajan merkittävää. Kielin maailmantalouden instituutin mukaan heinäkuun alkuun mennessä Ukrainalle myönnetyn sotilaallisen, humanitaarisen ja taloudellisen tuen arvo oli yhteensä yli 80 miljardia euroa.

Eniten Ukrainaa on tukenut Yhdysvallat, joka oli heinäkuun alkuun mennessä luvannut sotilaallista apua vajaan 24 miljardin euron edestä, humanitaarista apua vajaan yhdeksän miljardin euron edestä ja taloustukea vajaan kymmenen miljardin edestä.

Erityinen kiinnostus on kohdistunut Yhdysvaltain lähettämiin Himars-ohjuksiin, mutta Käihkö korostaa, että sodan pitkittyessä Ukraina tarvitsee aseavun ohella entistä enemmän koulutusapua. Esimerkiksi Britannia on jo sanonut, että se voi kouluttaa ukrainalaissotilaita suurissa määrin.

Sotilas- ja kalustotappiot ja niiden paikkaaminen

Kulutussodassa osapuolet yrittävät tuhota ja tappaa mahdollisimman paljon vihollisia sekä korvata samalla omia menetyksiään. Sekä Venäjä että Ukraina ovat kärsineet merkittäviä sotilas- ja kalustotappioita.

Ukrainan asevoimien pääesikunnan mukaan sodassa on elokuun alkuun mennessä kaatunut yli 41 000 venäläissotilasta. Lisäksi pääesikunta ilmoitti, että Ukraina on helmikuun 24. päivän jälkeen tuhonnut Venäjältä suuren määrän kalustoa, kuten yli 1 750 panssarivaunua, yli 4 000 muuta panssaroitua ajoneuvoa, yli 900 tykistö­järjestelmää, 174 risteilyohjusta sekä yli 400 lentokonetta tai helikopteria.

Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedustelusta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Elissa Slotkin kertoi viime viikolla CNN-kanavalle, että jopa yli 75 000 venäläissotilasta olisi kuollut tai haavoittunut Ukrainassa. Yli 80 prosenttia Venäjän maajoukoista on jumissa ja joukot väsyneitä, hän sanoi.

Ukrainan tappioista on noussut julkisuuteen vähemmän tietoa.

Kesäkuussa presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak kertoi Ukrainan menettävän päivässä sadasta kahteensataan sotilasta.

Saman kuun aikana Axios kirjoitti, että Donbasin taisteluissa kuolee tai haavoittuu päivittäin jopa tuhat Ukrainan sotilasta.

Rauhansopimusta ei näköpiirissä

Asiantuntijat pitävät rauhansopimusta Ukrainan ja Venäjän välillä erittäin epä­todennäköisenä. Syynä on perustavanlaatuiset erot maiden tavoitteissa.

Venäjän hyökkäyksessä tuhoutuneita asuinrakennuksia Popasnassa Luhanskissa 14. heinäkuuta.

Ukrainan valtio ja kansa ovat haluttomia solmimaan rauhaa, jos se tarkoittaisi maa­luovutuksia Venäjälle. Tuoreessa kyselytutkimuksessa 84 prosenttia ukrainalaisista ilmoitti, etteivät he olisi valmiita alueluovutuksiin, vaikka ne toisivat rauhan.

Vaikka Venäjä on keskittänyt hyökkäystään kesän aikana Donbasin alueelle, ei se ole muuttanut suhtautumistaan Ukrainaan. Venäjä ei vieläkään tulkitse, että Ukrainalla olisi oikeus olla olemassa maana ja kansakuntana.

Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta arvioi lisäksi, että Ukrainaa tukeneiden EU-maiden ja Yhdysvaltain fokus on ollut liiaksi sodassa rauhan sijaan.

”Minun oma tulkintani on, että Ukrainaa on kannustettu saamaan ote sodasta, kun vaihtoehtona olisi myös kannustaa sitä rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa.”

Sodan vaikutus siviileihin

Kremlin johto on väittänyt, että Venäjän armeija ei iske siviilikohteisiin. Hyökkäyksen ensimmäisten viiden kuukauden aikana Venäjä on kuitenkin hyökännyt 60 kertaa useammin siviilikohteisiin kuin sotilaskohteisiin, arvioi ukrainalainen uutistoimisto Unian.

Lukuina tämä tarkoittaa noin 17,3 tuhatta hyökkäystä siviilikohteisiin ja noin 300 armeijaan.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimiston mukaan Ukrainassa oli 27. heinäkuuta mennessä raportoitu 12 200 kuollutta tai loukkaantunutta siviiliä. Kesäkuun loppuun mennessä YK oli vahvistanut noin 4 700 siviilin kuoleman Ukrainassa.

Ukrainasta paenneita majoittui avustuskeskuksessa Puolan Varsovassa 15. heinäkuuta.

Sota on myös pakottanut miljoonat ukrainalaiset jättämään kotinsa. Maan sisällä kodeistaan paenneita ukrainalaisia on jo yli 6,6 miljoonaa. Lisäksi muissa Euroopan maissa on jo lähes 6,2 miljoonaa ukrainalaispakolaista.

Sodan talousvaikutukset

Ukrainan sodan talousvaikutukset ovat merkittävät koko maailmalle, mutta etenkin Ukrainalle.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa Venäjän elintasoa mittaavan bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 6,0 prosenttia, mikä on vähemmän kuin vielä huhtikuussa arvioitiin. Vaikka monet maat ovat periaatteessa ilmaisseet vastustavansa Venäjän sotatoimia, sille virtaa yhä taloudellista tukea maailman­kaupasta.

”Venäjä pystyy yhä käymään kauppaa suurimman osan maailmaa kanssa. Kauppa esimerkiksi Intian kanssa on kasvanut merkittävästi”, Heikki Patomäki sanoo. ”Ja sodan alkupuolella suurin osa Venäjän tuloista tuli suoraan Euroopan energiaviennistä.”

Venäjä on paljon rikkaampi kuin Ukraina, jonka bruttokansantuote romahtaa arviolta 45 prosenttia kuluvan vuoden aikana. Tulevaisuudessa Ukrainalla on edessä myös jälleenrakennus, joka tulee maksamaan satoja miljardeja euroja.

”On ehdotettu, että Ukrainan velkoja annettaisiin anteeksi. Jälleenrakennukseen voisi myös luvata rahaa osana rauhansopimusta”, Patomäki toteaa.

Viljakuljetukset ja maailman ruokaturva

Ukrainan sota on syventänyt maailman ruokakriisiä. Ukraina on merkittävä viljan viejä, mutta helmikuun jälkeen yli 20 miljoonaa tonnia viljaa jäi jumiin siiloihin Ukrainan alueelle.

Mustanmeren viljatoimitukset pysähtyivät kuukausiksi, mutta perjantaina 22. heinäkuuta Venäjä ja Ukraina allekirjoittivat sopimuksen viljakuljetusten uudelleen käynnistämiseksi. Vain päivää sopimuksen solmimisen jälkeen Venäjä iski kuitenkin ohjuksin Odessan satamaan.

Ensimmäinen viljakuljetus lähti Odessan satamasta kohti Libanonia lopulta maanantaina 1. elokuuta.

Razoni, ensimmäinen viljalaiva Ukrainasta, lähti maanantaina Libanoniin kyydissään yli 26 000 tonnia ukrainalaista viljaa.

Oikaisu 2.8. kello 9.30: Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että Eurooppaan on tullut jo lähes 6,2 ukrainalaispakolaista. Todellisuudessa luku on noin 6,2 miljoonaa.

Oikaisu 3.8. kello 10.35: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että Unian olisi Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston alainen disinformaatiokeskus. Tosiasiassa Unian on ukrainalainen uutistoimisto.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat