35-vuotias Dima Vološenko esittelee tuhoja isänsä omistaman hotellin luona. Osa parvekkeista romahtanut ja rikkoutuneet ikkunat on peitetty lastulevyllä.

Mykolajiv saa vihdoin hengähtää

Tykkituli ja ohjusiskut vähenivät Mykolajivissa, kun Ukraina tuhosi venäläisten ammusvarastoja ja otti kiinni Venäjän kätyreitä. Kuvernööri ei halua kommentoida Amnestyn raporttia, jossa Ukrainan väitettiin sijoittavan joukkojaan siviiliväestön keskelle.


14.8. 2:00 | Päivitetty 14.8. 11:02

Sairaalarakennuksen kulma on sortunut ja ikkunat säpäleinä. Apteekkikioski on tohjona, ja ambulanssi on muuttunut kasaksi peltiä.

Mykolajivin kaupungin ensiapusairaalan traumatologian osasto sai osuman venäläisestä raketista elokuun 1. päivänä aamuyöstä.

Lähihoitaja Natalia Timtšuk näyttää huonetta, jossa hän oli tauolla.

”Me kaikki viisi työntekijää olimme onneksi tässä päässä rakennusta emmekä loukkaantuneet. Ainoa potilas oli juuri lähtenyt kotiin.”

Puolitoista viikkoa myöhemmin Timtšuk on jälleen töissä eikä tunnu olevan moksiskaan.

”Mitäs tässä. Pitää jatkaa töitä.”

Konstantin Mahenko (vas.), lähihoitaja Natalia Timtšuk ja Ihor Lopatnjov siirtävät leikkaussalin valaisinta pois Mykolajivin ensiapusairaalan vaurioituneesta osasta.

Ensiapusairaalan ambulanssi lensi ohjusiskun vuoksi läheiseen puistikkoon.

Mykolajivin kaupunki on Ukrainan sodassa pahiten kärsineitä. Se sijaitsee vain 30 kilometrin päässä rintamasta ja on ollut päivittäisen tykki-, raketti- ja ohjustulen kohteena kohta puoli vuotta.

132 kaupunkilaista on kuollut. Yli 500 asuinrakennusta on vaurioitunut. Puolesta miljoonasta asukkaasta pakoon on lähtenyt yli puolet.

Mykolajiviin jääneet eivät ole heikkohermoisia.

Raketti on osunut myös lähihoitaja Timtšukin omakotitalon viereen. Myös hänen äitinsä ja siskonsa talot ovat vaurioituneet iskuissa.

Useimmat iskut tulevat aamuyöllä. Niinpä monet kaupunkilaiset kertovat elimistönsä tottuneen uudenlaiseen vuorokausirytmiin. Nukkumaan käydään heti töiden jälkeen, jolloin voi valvoa yöllä kun paukkuu.

”Kaikkeen tottuu, mutta en halua tottua tähän. Haluaisin, että kaksikuukautinen tyttärenpoikani saisi kasvaa rauhassa”, Timtšuk sanoo.

Tänäänkin Mykolajivissa jyrisee, mutta onneksi kyse on vain ukkosesta. Tykkitulen jylyä kuuluu kauempaa rintamalta.

Kolmen, neljän päivän ajan Mykolajivin taivaalla on ollut rauhallisempaa. Se on kohta puoli vuotta kestäneessä sodassa ennenkuulumatonta.

Hiljaisuuteen on kaksi syytä, kertoo kuvernööri Vitali Kim, joka pitää lehdistötilaisuuden virkatalonsa pihalla.

Viime viikonloppuna kaupunkiin julistettiin kaksi ja puoli vuorokautta kestänyt ulkonaliikkumiskielto. Viranomaiset jahtasivat Venäjän kätyreitä, jotka välittävät tietoja tulenohjaukselle. Kimin mukaan vangittuna on nyt 25 ihmistä.

Kim ei halua kommentoida Amnestyn raporttia, sillä ”valhe ei muutu todeksi toistamalla”.

Toinen syy on Ukrainan iskut Venäjän ammusvarastoihin ja komentopaikoille. Ukrainalaistietojen mukaan viikossa niitä on tuhottu yli kymmenen.

”Kiitos Ukrainan armeijan, voimme pitkästä aikaa hieman hengähtää”, sanoo Kim.

Korealaista sukujuurta oleva yrittäjä valittiin Mykolajivin kuvernööriksi vuonna 2020. Tänä vuonna hänestä on tullut eräänlainen ”Etelä-Ukrainan Zelenskyi”, joka kertoo tilanteesta kansalaisille rauhoittavalla äänellään päivittäisissä videoissaan.

Kimin työhuone on viereisessä hallintorakennuksessa. Sitä ei voi kuitenkaan nähdä. Keväällä venäläinen risteilyohjus lävisti yhdeksän­kerroksisen rakennuksen, ja 37 ihmistä kuoli.

Mykolajivin kuvernöörinä on vuodesta 2020 toiminut Vitali Kim, josta on tullut eräänlainen ”Etelä-Ukrainan Zelenskyi”.

Hallintorakennuksen ohjusiskussa loukkaantuneen työntekijän verinen kädenjälki käytäävän seinässä. Työntekijä on ottanut tukea seinästä pyrkiessään ulos rakennuksesta.

Mies otti kuvia tuhoutuneessa hallintorakennuksessa Mykolajivissa.

Hallintorakennus kärsi pahoin ohjusiskussa Mykolajivista.

Kalibr-ohjus on erittäin tarkka. Se osui neljänteen kerrokseen, suoraan Kimin työhuoneeseen. Hän ei ollut paikalla.

Puolen vuoden aikana raketit ja ohjukset ovat iskeytyneet Mykolajivissa sairaaloihin ja asuintaloihin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kertonut, että siviilejä vaarantaa myös Ukrainan tapa sijoittaa joukkoja asutuksen keskelle.

Kukaan HS:n haastateltava Mykolajivissa ei kerro, että iskukohteiden lähellä olisi ollut joukkoja. Tietojen antaminen joukkojen sijainnista on kuitenkin rikollista.

Kuvernööri Kim ei halua edes kommentoida Amnestyn raporttia, sillä ”valhe ei muutu todeksi toistamalla”.

Hänen mukaansa Mykolajivin alueella evakuoidaan 100–150 ihmistä päivittäin – osa myös vasten tahtoaan.

Joka illan puolisot päättävät suudelmaan, sillä se voi olla viimeinen.

Lue lisää: Ukraina ei hyväksy raporttia siviilien vaarantamisesta: Mediassa on ihmetelty, kuinka tyhjien rakennusten käyttäminen tukikohtina voisi loukata kansainvälisiä sopimuksia

Mykolajiv on Etelä-Ukrainan puolustuksen lukko.

Niin kauan kuin se pitää, venäläisillä ei ole marssimista Odessaan. Venäläiset voisivat myös koukata pohjoisesta, mutta silloin heidän olisi vallattava Krivyi Rihin kaupunki.

Lehdistöupseeri Dmytro Pletentšukin mukaan rintamalinja on stabiili.

”Taistelemme jatkuvasti, emmekä menetä asemia.”

Hänen mukaansa aika toimii Venäjää vastaan, sillä siltä uhkaavat loppua sekä ammukset että miehet. Hän kertoo, että esimerkiksi Mykolajivin rintamalla taistelevan Venäjän 810. merijalkaväkiprikaatin miehistö on vaihtunut jo kahdesti sodan aikana.

Viimeisen kuukauden Venäjä on ampunut Mykolajiviin vanhoja ja epätarkkoja S-300-ilmatorjuntaohjuksia. Pletentšukin mukaan siksi, että Kalibrit alkavat loppua eikä uusia voi sirujen puutteessa valmistaa.

Heinäkuun viimeisenä päivänä S-300-ohjus iskeytyi kaupungin ykköshotelli Reikartziin.

Hotellin omistajan poika, 35-vuotias Dima Vološenko, esittelee tuhoja. Aulabaari on murskana, osa parvekkeista romahtanut ja ikkunat säpäleinä. Hotelli on käyttökelvoton.

”Tämä oli mykolajivilaisten rakastama paikka, jonne tultiin viettämään häitä ja juhlia. En kuitenkaan ole surullinen. Tämä on vain materiaa, jonka kunnostamme. Ihmisiä ei voi korvata. Onneksi ainut paikalla ollut eli vartija oli suojassa kellarissa”, Vološenko sanoo.

Hän on pyörittänyt hotellin ravintolaa ja panimoa, mutta nyt bisnekset ovat unohtuneet.

”Sodan alettua mietimme vaimon kanssa, lähdemmekö pakoon. Sitten perustimme vapaaehtoisjärjestön, joka toimittaa elintarvikkeita, vaatteita ja hygieniatarvikkeita siviileille ja sotilaille.”

Joka illan puolisot päättävät suudelmaan, sillä se voi olla viimeinen.

Dima Vološenko esittelee isänsä omistamaa tuhoutunutta hotellia Mykolajivissa. Hotelli on pommitettu käyttökelvottomaksi.

Dima Vološenkon isän hotellin ikkunat peitetään lastulevyllä. Takana näkyy Mykolajivin rantaa.

Mykolajivin kaduilla kulkee ihmisiä. Kaupat ja ravintolatkin toimivat.

Nuori nainen työntää lastenvaunuja. Hän palasi miehensä luokse Mykolajiviin synnytettyään evakossa pari kuukautta sitten.

Elämä on silti kaukana normaalista.

80 prosenttia on menettänyt työnsä ja riippuu avustuksista. 12 suurinta yritystä on kiinni.

Huhtikuussa venäläiset tuhosivat Dnepriltä tulevan vesijohdon. Nyt hanavesi tulee suolaisesta lahdesta.

Baptistikirkon takana kymmenet ihmiset hakevat vettä, joka tulee 60 metriä syvästä porakaivosta. Sen rahoitti amerikkalainen evankelinen järjestö Samaritan’s Purse.

Olena Kozuško kantoi saamiaan avustuslaatikoita Mykolajivin Punaisen Ristin talosta.

Tetjana Bezrjadina kävi täyttämässä pulloja vesipisteellä.

Ambulanssinkuljettaja Aleksandr Kuomanitski autollaan vettä perheelleen.

Minne tahansa pysähtyy, ihmiset kertovat iskuista.

Pienen kaupan edustalla Teatralnaja-kadulla tupakoiva Serhi Minenko osoittaa raketin tekemiä kuoppia kadun toisella puolella. Penkillä istunut mummo ja kadulla kävellyt mies saivat surmansa.

Bohojavlenski-kadulla kulkukissoja ruokkiva mies näyttää bussipysäkin, jolla rypäleammus surmasi kaksi viikkoa sitten kahdeksan ihmistä. Suomessa tapausta ei uutisoitu.

Mies ruokki kulkukissoja Bohojavlenski-kadulla.

Bussipysäkki, jonka luona rypäleammus surmasi kahdeksan ihmistä.

Korabelnyin lähiö lähimpänä rintamaa on kärsinyt eniten. Auton edessä tupakoiva mies osoittaa tuoretta rypäleammuksen hylsyä. Vastapäätä on Depot-kauppakeskus, johon osui aiemmin.

”Koko Ukraina vapautuu vielä. Älkää unohtako meitä.”

Mies on siviiliasussa mutta kertoo olevansa Ukrainan armeijan palveluksessa.

”Olen ammatiltani juristi ja kerään tietoa venäläisten sotarikoksista.”

Hän kertoo olevansa kotoisin miehitetystä Hersonista, josta hän pääsi pois huhtikuussa. Hänen mukaansa Hersonissa odotetaan hyvin paljon Ukrainan armeijan tuloa.

Rintamalta kuuluukin hänen mukaan nyt hyviä uutisia.

”Ensimmäisen kerran meillä on mahdollisuuksia. Se ilahduttaa”, mies sanoo, istuu autoon ja katoaa.

Ukraina on ilmoittanut tekevänsä vastahyökkäyksen miehitettyyn Hersoniin. Se on ilmeisesti vahingoittanut kahta Dneprin yli vievää siltaa, jotka ovat tärkeitä Venäjän joukkojen huollolle.

Venäjän taas on kerrottu siirtävän alueelle merkittävästi uusia joukkoja. Arviolta kolmannes Venäjän joukoista Ukrainassa on etelässä.

Ukrainalaiskenraali Dmytro Martšenko on vitsaillut venäläisten keskittävän joukkoja varmaan siksi, että ukrainalaisten olisi helpompi tuhota ne.

Toimittajat eivät pääse lähellekään rintamalinjaa. Kuka siellä oikein etenee?

Ukrainan armeijan ilmoituksen mukaan Venäjä yritti perjantaina kolmesti murtautua ukrainalaisten puolustuksen läpi Mykolajivin rintamalla, mutta yritykset torjuttiin.

Mykolajivissa Andrei Sidor on tullut hakemaan avustuksia Punaisen ristin toimipisteeltä. Hän on kotoisin miehitetystä Ljubomyrivkan kylästä. Naapurikylä Novohryhorivka on Ukrainan hallussa.

”Kuukausi sitten meikäläiset saivat hätistettyä heitä viisi kilometriä kauemmaksi. Mutta nyt siellä ei pääse kumpikaan eteenpäin. Se on kuin seinä”, hän kertoo.

Nina Batsurovskaja on tullut vierailulle lastenlastensa luo. Hän asuu Mykolajivin alueen Tšervonen kylässä aivan rintaman tuntumassa. Hänenkin mukaansa rintama pysyy paikallaan. Venäläiset ampuvat vimmatusti. He ovat laittaneet betonilevyt korsujensa suojaksi.

”Meitä ei voi kuitenkaan murtaa. Koko Ukraina vapautuu vielä. Älkää unohtako meitä”, hän sanoo.

Päivitys 14.8.2022. klo 10.37. Muutaman päivän hiljaisemman vaiheen jälkeen Venäjä iski jälleen raketein Mykolajeviin sunnuntain vastaisena yönä 14.8.

Nina Batsurovskaja luottaa siihen, että koko Ukraina vapautuu vielä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat