”Uhataan rikossyytteellä ja pelotellaan vankilalla” – Siviili­palvelukseen on Venäjällä yhä vaikeampi päästä

Ihmisoikeusjärjestöjen ja aktivistien mukaan vakaumuksen perusteella asepalveluksesta kieltäytyvien määrä on kasvanut Venäjällä Ukrainan sodan alettua.

Vakaumuksellisten aseistakieltäytyjien liikkeen mukaan yhä useampi venäläinen varusmies pelkää joutuvansa rintamalle Ukrainaan, eikä siksi halua armeijaan. Venäläistä varusmiestä saatetaan junaan rautatieasemalla Lounais-Siperian Omskissa 17. kesäkuuta 2022.

5.8. 8:00

Venäläisten kiinnostus siviilipalvelusta vastaavaa ”vaihtoehtoista palvelusta” kohtaan on lisääntynyt, ja vakaumuksensa perusteella asepalveluksesta kieltäytyvien määrä kasvanut Ukrainan sodan alettua, ihmisoikeus­järjestöt ja aktivistit kertovat.

Venäjän perustuslain mukaan asepalveluksesta vakaumuksensa vuoksi kieltäytyvät voivat suorittaa palveluksensa siviili­organisaatiossa. Käytännössä perustuslaki ei kuitenkaan aina toteudu.

Venäjän ensimmäiset kutsunnat sen jälkeen, kun maa oli hyökännyt Ukrainaan, päättyivät 15. heinäkuuta. Meduza haastatteli venäläisiä asevelvollisia, jotka ovat viimeisimmissä kutsunnoissa hakeutuneet vakaumuksensa vuoksi vaihtoehtoiseen palvelukseen sekä tahoja, jotka ovat erikoistuneet heidän auttamiseensa.

Etelä-Venäjällä Samaran kaupungissa on meneillään sotilas­komissariaatin alaisen kutsuntakomission oikeuskäsittely. Komission sihteerinä toimiva nainen selittää kovalla äänellä, miksi vaihtoehtoiseen palvelukseen hakeneen Jegor Bestšastnovin tulisi suorittaa asepalvelus armeijassa.

Noin vartin kestävässä puheenvuorossaan sihteeri esittää, että Bestšastnovin perustelut ovat vääriä, hän on anarkisti ja hänen näkemyksensä ovat perustuslain vastaisia.

Bestšastnov pitää komission väitteitä keksittyinä.

Sihteerin mukaan Bestšastnovin kaltainen ihminen ei voi olla pasifisti, ja siksi sotilas­komissariaatti ei ollut myöntänyt hänelle oikeutta aseettomaan palvelukseen.

”Äitinsä mukaan hän on lapsesta saakka kasvanut tuollaiseksi pehmeäksi, myötäileväksi ihmiseksi. Äiti on kertonut, että hän on varttunut suojatuissa olosuhteissa ja leikkinyt niin sanotusti ei-poikamaisilla leluilla”, sihteeri selostaa ja jatkaa ääntään alentaen:

”Päinvastoin hän on suosinut tyttöjen leluja... Kuinka tällainen pehmeä perhepoika kuvittelee voivansa rikkoa kotimaansa lakeja ja sen jälkeen puhua pasifismista?”

Sihteerin mainitsema ”lainrikkomus” tarkoittaa sodanvastaiseen mielen­ilmaukseen osallistumista helmikuussa. Siitä Bestšastnov kärsi 28 päivän vankeus­rangaistuksen.

Putin ilmoitti maaliskuussa, ettei varusmiehiä lähetetä sotaan. Ukrainaan lähetettyjen varusmiesten läheiset kuitenkin puhuivat päinvastaista.

Heti vapauduttuaan Bestšastnov pyydettiin kutsuntoihin. Tätä ennen kutsunta­viranomaiset eivät olleet ottaneet häneen yhteyttä moneen vuoteen. Helmikuun 18. päivään asti hänellä oli ollut vapautus palveluksesta opiskelun vuoksi, mutta samassa kuussa hän päätti yliopisto-opintonsa.

Bestšastnov on aina vastustanut asevelvollisuus­armeijaa, eikä hän etenkään nyt halunnut päätyä sinne. Hän on varma, että asevelvollisia voidaan lähettää rintamalle Ukrainaan. Hän otti yhteyttä juristiin selvittääkseen, kuinka voisi välttää asepalveluksen.

Juristin neuvojen mukaisesti Bestšastnov jätti hakemuksen vaihtoehtoisesta palveluksesta, mutta sotilas­komissariaatti epäsi hakemuksen. Bestšastnov lähti hakemaan päätöksen kumoamista oikeusteitse, mutta kutsuntakomissio antoi päätöksen, jonka mukaan Bestšastnovin hakemus vaihtoehtoisesta palveluksesta on yksimielisesti hylätty.

Kutsuntaviranomaiset tulkitsevat lakia laveasti ja arvioivat, onko henkilö todella sotaa vastaan. Komissiot epäävät pasifisteilta oikeuden vaihtoehtoiseen palvelukseen eivätkä perustele päätöstään, vaikka lain mukaan niin täytyisi tehdä”, kertoo Vakaumukselliset asepalveluksesta kieltäytyjät -liikkeen nimettömänä pysyttelevä juristi. Hän auttaa vaihtoehtoiseen palvelukseen haluavia ajamaan oikeuksiaan.

Sotilaskomissariaatti pyrkii salaamaan kutsuntojen suunnitellun laajuuden ja turvautuu joissain tilanteissa jopa uhkailuun, kertoo Aleksei Tabalov, joka johtaa asevelvollisten oikeuksia ajavaa järjestöä. Venäläiset varusmiehet osallistuivat seremoniaan ennen lähtöään varuskuntiin Omskissa 17. kesäkuuta 2022.

Hakemuksia vaihtoehtoisesta palveluksesta on hylätty ennenkin, mutta luvut ovat ristiriitaisia.

Venäjän puolustusministeriö on erään tapauksen yhteydessä ilmoittanut Euroopan ihmisoikeus­tuomio­istuimelle, että 98 prosenttia vaihtoehtoista palvelusta koskevista hakemuksista hyväksytään.

Vakaumuksellisten aseistakieltäytyjien liikkeen edustajat puolestaan väittävät, että noin puolet pasifismiin perustuvista hakemuksista hylätään.

Oli miten oli, viimeisimpien kutsuntojen yhteydessä aiempaa useampi on ollut yhteydessä järjestöihin välttääkseen asepalveluksen.

”Aiemmin meidän puoleemme kääntyneet olivat vakaumuksellisia pasifisteja. Nyt minulle kirjoittavat nuoret miehet, heidän vanhempansa ja tyttöystävänsä, jotka kertovat, että nuorukaiset menisivät kyllä rauhan aikana armeijaan, mutta nyt he eivät halua sinne, koska pelkäävät joutuvansa rintamalle Ukrainaan”, kertoo Vakaumuksellisten aseista­kieltäytyjien liikkeen koordinaattori Jelena Popova.

Uponneella ohjusristeilijä Moskvalla oli mukana varusmiehiä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti maaliskuussa, ettei varusmiehiä lähetetä sotaan. Ukrainaan lähetettyjen varusmiesten läheiset kuitenkin puhuivat päinvastaista.

Joitain päiviä Putinin ilmoituksen jälkeen Venäjän puolustus­ministeriö myönsi, että sotatoimiin oli osallistunut varusmiehiä. Kreml käynnisti selvityksen tapahtuneesta, ja kesäkuun alussa kaksitoista upseeria ”saatettiin edesvastuuseen” asiasta. Sitä ei tiedetä, mitä ”edesvastuuseen saattaminen” käytännössä tarkoittaa.

Tämän jälkeenkin varusmiehet ja heidän omaisensa ovat raportoineet näiden osallistumisesta sotatoimiin Ukrainassa. Esimerkiksi uponneella ohjusristeilijä Moskvalla oli mukana varusmiehiä.

Ihmisoikeusaktivistit muistuttavat, että kutsuntoihin osallistuvien oikeuksia on poljettu ennenkin. Sodan vuoksi vakaumuksellisten aseista­kieltäytyjien asema on kuitenkin vaikeutunut entisestään.

Ignat (nimi muutettu) kertoi kutsuntakomission haastattelussa, ettei ole valmis riistämään kenenkään elämää, eikä siksi hyväksy asepalvelusta.

Ignat kertoi Ukrainan sodan olevan mielestään rikollinen ja järjetön.

”Kutsuntakomission jäsenet alkoivat riidellä kanssani. Komission puheenjohtaja lopetti riidan alkuunsa ja hyväksyi hakemukseni. Hän ei neuvotellut asiasta kenenkään kanssa eikä järjestänyt äänestystä, vaikka komissiohan on kollektiivinen toimielin. Minulla oli rauhallinen olo: kädessäni oli päätös vaihtoehtoiseen palvelukseen pääsystä, ja se oli tärkeintä”, Ignat kertoo.

Seuraavana päivänä Ignatille kuitenkin soitettiin poliisilaitokselta. Kutsunta­komissiossa oli ollut mukana poliisi, jota ei ollut mainittu komission jäsenluettelossa. Tämä poliisi oli tehnyt Ignatista ilmoituksen ”armeijan halventamisesta”, joka on Venäjällä rangaistava teko.

Ignatia vastaan nostettiin hallinnollinen syyte.

”Poliisilaitoksen virkailijat soittelivat minulle pitkin päivää, kävivät äitini luona useamman kerran ja koputtelivat naapureidenkin oviin minua etsien”, Ignat kertoo.

Ilmoituksen alun perin tehnyt poliisi ei ollut mukana asian oikeus­käsittelyssä, eikä Ignat saanut tietää, miksi hänen nimeään ei ollut kutsunta­komission jäsenluettelossa.

”Oikeus ei myöskään suostunut tekemään pyytämäämme lingvististä asiantuntija­tutkimusta. Se olisi ollut tärkeää, koska istunnossa käsitellyissä asiakirjoissa oli eroavaisuuksia lausuntojeni osalta. Osalla jäsenistä oli yhdenlainen versio, osalla toisenlainen, ja osalla niistä jäsenistä, joilla oli samanlaiset tekstit, oli asiakirjassa ylimääräisiä jälkiä, jotka vaikuttivat hiilipaperista tulleilta. Pöytäkirjassa oli vielä kolmas versio”, Ignat kertoo.

Ignatille määrättiin 40 000 ruplan (noin 640 euron) sakko.

Vastaavaa on tapahtunut myös Ufassa: aseistakieltäytyjä kertoi mielipiteensä Ukrainan sodasta sotilas­komissariaatille lähettämässään hakemuskirjeessä. Ufassa poliisi ei kuitenkaan nostanut syytettä asiasta, koska katsottiin, että hakemuskirje ei ole julkinen mielipiteen ilmaisu.

”Myös minä ja asianajajani vetosimme siihen, että kutsunta­komission haastattelussa sanotut asiat eivät ole julkisesti ilmaistuja, mutta meidän tapauksessamme tämä ei auttanut”, Ignat kertoo.

”Tärkeintä on kuitenkin se, että en joudu armeijaan.”

Vakaumukselliset asepalveluksesta kieltäytyjät -liikkeen juristi selittää, että hakuprosessin vaikeudet voivat alkaa jo ennen kutsunta­komission haastattelua. Monet hakemukset vaihtoehtoisesta palveluksesta hylätään jo sotilas­komissariaatin käsittelyssä.

Työntekijät suostuttelevat hakijoita muuttamaan mielensä, väittävät, että laki vaihtoehtoisesta palveluksesta on muuttunut ja maalailevat kauhukuvia esimerkiksi neljän vuoden palkattomasta työstä tai lähettämisestä Siperiaan metsätöihin.

”Jos hakija tuntee oikeutensa ja pyytää tukea ihmis­oikeus­järjestöiltä, hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä vaihtoehtoiseen palvelukseen”, juristi kertoo.

Venäjän puolustus­ministeriö on myöntänyt, että sotatoimiin on osallistunut varusmiehiä. Kuvassa venäläinen varusmies astumassa bussiin 17. kesäkuuta 2022 Omskissa.

Sotilaskomissariaatit lisäksi arvioivat hakijoiden sodanvastaiseen maailman­katsomukseen liittyvien perustelujen pätevyyttä, vaikka lain mukaan niillä ei ole siihen valtuuksia.

”Missään laissa ei esitetä vaatimuksia sen suhteen, miten ja missä ajassa sodan­vastaisen vakaumuksen on pitänyt muodostua, jotta valtio voi hyväksyä sen”, juristi huomauttaa.

Tämän on vahvistanut myös Venäjän perustuslaki­tuomioistuin, jonka asiasta antama määräys vuodelta 2006 on edelleen voimassa.

Vaihtoehtoiseen palvelukseen hakeneet vahvistavat, että sotilas­komissariaateissa suhtaudutaan epäluuloisesti henkilöihin, jotka eivät halua armeijaan.

”Kutsuntaviranomaiset ovat etääntyneet kansasta ja näkevät hakijan vain tyyppinä, joka ei tottele heitä. Ja sellaisistahan he eivät pidä”, toteaa aktivisti Aleksei Holodkovski, joka suoritti itse vaihtoehtoisen palveluksen vuonna 2013 ja auttaa nyt muita vakaumuksellisia aseista­kieltäytyjiä kutsunta­prosessissa.

Jegor Bestšastnov sai kuulla kutsuntakomissiolta, että hän ei tiedä perustus­laillisia velvollisuuksiaan, vaikka oikeus vaihtoehtoiseen palvelukseen on vahvistettu nimenomaan perustuslaissa.

”Väitettiin, että määräaika oli mennyt umpeen, että vakaumukseni ei ole oikea, että olen muka kuulunut moneen eri puolueeseen eli olen ailahteleva eikä minuun voi luottaa, ja että olen isänmaanpetturi. Komission jäsenet haastoivat riitaa ja keskeyttivät puheeni – en kuvailisi heidän käytöstään korrektiksi”, Bestšastnov muistelee.

”Ihminen ei ole matkalaukku, häntä ei voi väkisin rahdata armeijaan.”

Kutsuntaviranomaiset tulkitsevat aseista­kieltäytyjien pasifismin herkästi vain sotaan joutumisen peloksi. Bestšastnov selitti kutsunta­komissiolle osallistuneensa sodanvastaiseen mielenosoitukseen nimenomaan osoittaakseen vastustavansa sotaa kaikissa sen muodoissa ja haluavansa aktiivisesti ilmaista sen. Komission jäsen keskeytti hänet sanoen, ettei hänen tarvitse pelätä sotaan joutumista, sillä ”Ukrainassa palvelevat vain palkkasotilaat”.

”Retoriikka on neuvostohenkistä: puhutaan ’pyhästä velasta’ ja ’isänmaan suojelusta’”, Jelena Popova kuvailee kutsunta­viranomaisten kuulemista.

”Kutsuntaviranomaiset eivät kuitenkaan erityisesti vetoa ’erikoisoperaatioon’ sankarillisena aiheena, ellei hakija itse ota asiaa esiin.”

Popovan mukaan hakijan tärkein tavoite on kuitenkin välttyä asepalvelukselta, ja tämä voi onnistua, vaikka kutsunta­viranomaiset hylkäisivätkin hakemuksen vaihtoehtoisesta palveluksesta.

”Kutsuntaviranomaisten kieltävästä päätöksestä voi valittaa tuomioistuimeen. Sinä aikana, kun oikeusprosessi on meneillään, henkilöä ei saa lähettää armeijaan. Jos oikeus ratkaisee asian kutsunta­viranomaisten hyväksi, valitetaan tuomiosta – ja sinä aikana kutsunnat ovat ehtineet jo päättyä.Ihminen ei ole matkalaukku, häntä ei voi väkisin rahdata armeijaan.”

Tosin juuri tätä puolustusministeriö tuntuu yrittävän.

Ihmisoikeusjärjestöjen tietojen mukaan Moskovassa on käynnistetty kutsuntaikäisten ”joukkoetsintöjä”, ja heitä on yritetty väkisin saada kutsunta­viranomaisten eteen. Popovan mukaan tällaisista käytännöistä oli viime vuosina päästy jo lähes kokonaan eroon, mutta vuonna 2022 sotilas­komissariaatit ovat jälleen aktivoituneet.

Meduzan mukaan monet nuoret venäläiset suhtautuvat kielteisesti Ukrainan sotaan, mutta vain alle 0,1 prosenttia koko kutsuntaikäluokasta valitsee siviili­palvelusta vastaavan vaihto­ehtoisen palveluksen. Venäläinen varusmies junassa matkalla varuskuntaan Omskissa 17. kesäkuuta 2022.

Annan (nimi muutettu) poikaystävä oli saanut asepalvelukseen lykkäystä terveyssyistä. Sitten hänelle ilmoitettiin, että hänet lähetetäänkin asepalvelukseen.

”Hän vastusti päätöstä eikä ymmärtänyt syitä siihen. Hänelle sanottiin, että jos hän haluaa jatkaa lykkäystä, hänen täytyy käydä uudessa lääkärin­tarkastuksessa,” Anna kertoo.

Poikaystävä menikin tarkastukseen sotilas­komissariaatin paikalliseen toimipaikkaan. Annan mukaan tuloksia odottavia pidettiin siellä väkisin koko yö.

”Poikaystäväni kertoi, ettei tiedä mistään mitään muuta kuin sen, että lääkärin­tarkastuksen tulokset tulevat aamulla ja sitten hänet on luvattu päästää pois. Hän oli yrittänyt selvitellä asioita tarkemmin, mutta hänelle ei vastattu. Seuraavana aamuna hän soitti minulle kauheassa mielentilassa ja sanoi, että iltaviideltä hänet pantaisiin junaan ja lähetettäisiin armeijan yksikköön Arkangeliin.”

Panssaroitu venäläisjoukkojen saattue ajaa Venäjän hallussa olevalla Zaporižžjan alueella 23. heinäkuuta 2022.

Nyt tästä kaikesta on kulunut kuukausi, ja Anna yrittää selvittää, kuinka saisi poikaystävänsä pois armeijasta. Poikaystävä on vannonut sotilasvalan ja suorittaa palvelustaan, mutta valittaa, että kovenevan polvikivun takia hänen on vaikea täyttää saamiaan käskyjä.

Anna ei ole saanut selvyyttä asioihin.

Aleksei Tabalov johtaa asevelvollisten oikeuksia ajavaa järjestöä. Hänen mukaansa kutsuntaikäisten joukkoetsintöjä toteutetaan lähinnä Moskovassa ja Pietarissa.

Tabalovin mukaan etsintöjen kohderyhmää ovat henkilöt, joiden sotilas­komissariaatti tulkitsee pakoilevan kutsuntoja – eli kaikki, jotka eivät ole vastaanottaneet kutsua, vaikka kutsun puute johtuisi komissariaatista itsestään. Komissariaatti pyytää poliisilta virka-apua, mutta poliisilla ei ole oikeutta viedä ketään kutsunta­viranomaisten eteen tai kokoontumisleirille.

”Tätä eivät monet kutsuntaikäiset tiedä, eivätkä poliisitkaan”, Tabalov sanoo.

”Joskus uhataan nostaa välttelystä rikossyyte, joskus pelotellaan vankilalla. Milloin mitenkin.”

Tabalovin mukaan sotilaskomissariaatti pyrkii nyt kaikin tavoin salaamaan kutsuntojen suunnitellun laajuuden. Joissain tilanteissa turvaudutaan jopa uhkailuun.

”Meneillään on sota, ja näköjään yleisen militarisaation nimissä täytyy nyt kerätä kokoon mahdollisimman paljon kutsunta­ikäisiä mahdollisimman nopeasti”, Tabalov toteaa.

Hänen mukaansa kutsunta­viranomaiset turvautuvat uhkailuun.

”Joskus uhataan nostaa välttelystä rikossyyte, joskus pelotellaan vankilalla. Milloin mitenkin.”

Jelena Popovan mukaan kutsuntaviranomaiset pyrkivät kylvämään pelkoa ja hämmennystä. Viranomaiset uhkailevat voimankäytöllä, tunkeutuvat koteihin väkisin tai tulevat aikaisin aamulla, mikä jo sinänsä hermostuttaa ihmisiä.

Vaikka monet nuoret venäläiset suhtautuvat kielteisesti Ukrainan sotaan, pelkäävät rintamalle joutumista eivätkä halua palvella armeijassa, vaihtoehtoisen palveluksen valitsevien määrä ei silti ole suuri.

Vuonna 2018 ihmisoikeusjuristi Arseni Levinson kertoi Deutsche Welle -kanavalle, että vuosittain koko Venäjän alueella noin tuhat nuorta miestä valitsee vaihtoehtoisen palveluksen asepalveluksen sijasta.

Määrä vastaa alle 0,1 prosenttia koko kutsunta­ikäluokasta.

Tuoreempia tilastotietoja ei ole avoimissa lähteissä saatavilla.

Meduzalle kirjoittanut Nadežda Svetlova. Julkaistu Meduzassa 15.7.2022.

HS:ssä suomennosta on editoitu. Tuotanto ja editointi: Elina Saarilahti

Alkuperäinen juttu on luettavissa täällä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat