Maailmamme muistuttaa uutta uljasta, jossa isoveljet valvovat

Valvontakamerat ja tekoäly seuraavat tietotulvan turruttamia ihmisiä aivan kuin 1900-luvun kuuluisimmissa dystopia­romaaneissa, kirjoittaa HS:n ulkomaan­toimittaja Ilmo Ilkka.

Kiinassa valtion kontrolli ihmisten elämästä muistuttaa monin paikoin George Orwellin kuvittelemaa Isoveljeä. Kuva Shanghaista tiistaina.

6.8. 2:00 | Päivitetty 6.8. 12:42

Antaisitko terveysasemalle mahdollisuuden käyttää tekoälyä, joka kävisi läpi terveys­historiaasi etsien merkkejä hepatiitti c -viruksesta?

Englannin julkinen terveydenhuolto­järjestelmä NHS aikoo hyödyntää tekoälyä tunnistaakseen virusta tietämättään kantavia potilaita. Tekoäly aikoo suunnitelman mukaan käydä lävitse ihmisten terveystietoja, jotta heidät voidaan ohjata nopeammin avun piiriin.

Mutta kuka valvoo tämän tekoälyn toimintaa ja miten taataan, että arkaluontoiset tiedot eivät sijaitse herkästi haavoittuvilla palvelimilla?

Mikään IT-järjestelmä ei ole sataprosenttisen turvallinen. Niissä on aina haavoittuvuuksia, jos ei järjestelmän tasolla, niin sitten käyttäjätasolla.

Dystopiaan matkalla olevassa maailmassamme on myös muita esimerkkejä siitä, miten elämme kahden kuuluisan fiktion sekoituksessa.

Aldous Huxleyn vuonna 1932 julkaistu Uljas uusi maailma ja George Orwellin vuonna 1949 julkaistu Vuonna 1984 esittelevät monet nykymaailmassamme tutut piirteet. Huxleyn teoksen maailmassa ihmiset pidetään myötämielisinä ja onnellisina, mutta tietämättöminä soma-lääkeaineen avulla. Vuonna 1984 -teoksessa ihmisiä hallitaan pelolla ja kaiken näkevällä, joka paikassa läsnä olevalla Isoveljellä.

Mediatutkija Neil Postmania mukaillen Orwell pelkäsi kirjojen kieltämistä ja Huxley sitä, ettei kirjoja tarvitse kieltää, koska kukaan ei halua lukea niitä. Orwell pelkäsi informaation pimittämistä, Huxley ihmisten hautaamista siihen. Orwell pelkäsi totuuden salaamista, Huxley sen hukuttamista irrelevanttiuteen.

Molempien kirjailijoiden pelot ovat tulleet toteen. Kärjistäen voidaan sanoa, että autoritaariset maat, kuten Kiina, Pohjois-Korea ja Venäjä, ovat rakentaneet Isoveljen mallin mukaisia valtavia valvonta- ja hallintakoneistoja. Liberaalimmat, kuten Yhdysvallat, Britannia ja Suomi, muistuttavat informaatiotulvassaan enemmän Huxleyn maailmaa.

liberaaleissakin valtioissa on hyödynnetty Isoveljen mallia jatkuvan kamera­valvonnan ja kasvojentunnistusteknologian avulla.

Britannian poliisille tarjottiin ilmaiseksi käyttöoikeus Clearview AI -yhtiön kasvojentunnistusteknologiaan. Toukokuussa yhtiö määrättiin 7,5 miljoonan punnan sakkoihin sen kerättyä ihmisistä kuvamateriaalia laittomasti.

Kiina rakentaa ”Suurta palomuuria”, jonka avulla se hallinnoi informaatio- ja tietovirtaa. Turvallisuusviranomaiset puolestaan seuraavat ja koostavat tietokantoja ”epäilyttävistä” ihmisistä, kuten toimittajista ja kansainvälisistä opiskelijoista.

Esimerkkejä sokean teknologia-uskon aiheuttamista, dystopiasta ammentavista tapauksista ei tarvitse aina etsiä valtiotasolta.

maksaisitko esimerkiksi autonvalmistajalle kuukausittain 17,70 euroa siitä, että saisit uudessa autossasi penkinlämmittäjät toimimaan? Tai kymmenen euroa siitä, että autosi katkaisee automaattisesti pitkät ajovalot sen havaitessa vastaantulevan auton?

Kyseessä ovat autonvalmistaja BMW:n tuoreet avaukset, joilla se myy autojensa ominaisuuksia tilauspalvelun kautta.

Entä oletko harkinnut, että hankkisit asuntoosi älykkäitä kodinkoneita, jotka lakkaavat toimimasta niiden takana olleen yhtiön joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin? Näin kävi Insteon-yrityksen kohdalla, kun sen varat loppuivat.

Jos et osaa päättää, mitä näistä hankkisit, voit toki aina kysyä apua digitaaliselta avustajalta, kuten Amazonin Alexalta. Senkään ohjeita ei kannata noudattaa orjallisesti. Muuten voit päätyä koskettamaan kolikolla vaikkapa puolittain sähköpistokkeessa olevaa kännykän laturia.

Jos maailman meno alkaa ahdistaa liikaa, voit kääntää katseen taivaalle ja tuijottaa avaruuden äärettömyyteen. Kunnes Starlink-satelliitit viuhahtavat taivaankannella pilaten muun muassa astronomien yritykset ymmärtää maailmankaikkeutta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat