Apinarokko­rokotukset etenevät liian hitaasti, ja asiantuntijan mukaan maailma on toistamassa saman virheen kuin korona­pandemiassa

Apinarokkoa varten on hyväksytty toistaiseksi vain yksi rokote, jota saadaan valmistettua 30 miljoonaa annosta vuodessa.

Apinarokkorokotteiden antaminen on aloitettu muun muassa Ranskassa. Kuva on otettu Pariisissa 27. heinäkuuta.

5.8. 15:33

Apinarokko leviää tällä hetkellä vauhdilla Afrikan lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa ja Espanjassa. Yhteensä tartuntatapauksia on maailmanlaajuisesti tilastoitu viime keväästä alkaen 25 800.

Tarttuvan taudin torjumiseen on olemassa jo keino. Terveysviranomaiset ovat todenneet, että isorokkoa vastaan annettava rokote suojaa myös apinarokolta.

Ongelma on se, että isorokkorokotuksia ei ole annettu aktiivisesti enää vuosikymmeniin. Maailman terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1980, että isorokko oli hävitetty maailmasta rokotusten avulla.

Virallisesti hyväksyttyjä apinarokkorokotteita on tällä hetkellä vain yksi: tanskalaisen Bavarian Nordic -yrityksen valmistama rokote, joka tunnetaan Euroopassa nimellä Imvanex ja Yhdysvalloissa nimellä Jynneos.

EU hyväksyi heinäkuun lopussa rokotteen käyttämisen apinarokon torjumiseen. Rokotteiden antaminen on käynnistynyt muun muassa Espanjassa ja Ranskassa.

Rokotteita ei ole silti saatu näihin maihin tarpeeksi. Terveysviranomaiset pelkäävät, että rokotukset lähtevät käyntiin liian hitaasti, jotta epidemia ehdittäisiin torjua tehokkaasti. Mahdollisesta kriisistä ovat viime aikoina kirjoittaneet muun muassa Washington Post ja uutistoimisto AP.

”Terveysasiantuntijat varoittavat, että rokoteannosten puute voi uhata maan kykyä hallita viruksen leviäminen ja estää sen jääminen pysyväksi terveysriskiksi”, Washington Postissa kirjoitettiin heinäkuun lopussa.

Lue lisää: Euroopassa raportoitu mahdollisesti ensimmäiset apina­rokkoon liittyvät kuoleman­tapaukset: Espanjassa kuollut kaksi tartunnan saanutta

Bavarian Nordic on ilmoittanut pystyvänsä valmistamaan vuodessa 30 miljoonaa rokoteannosta. Rokotetta pitäisi antaa kaksi annosta täydellistä suojaa varten, mutta jo heinäkuussa asiantuntijat alkoivat pohtia mahdollisuutta, että rokotteiden puutteellisen määrän vuoksi niitä annettaisiin ainakin aluksi vain yksi annos.

Toistaiseksi tarkoituskaan ei ole rokottaa koko väestöä tautia vastaan, vaan ainoastaan suurimmassa tartuntariskissä olevat.

THL kertoo, että tartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa. Tartunta on mahdollinen myös esimerkiksi vuodevaatteiden ja ruumiineritteiden välityksellä.

Apinarokko ei ole seksitauti, mutta silti jopa 98 prosenttia Afrikan ulkopuolisista apinarokkotapauksista on toistaiseksi tilastoitu miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Siksi myös rokotusten antamisessa nimenomaan heidät on määritelty ensisijaisesti rokotuksen tarpeessa oleviksi.

Pyrkimyksenä on, että taudin leviäminen koko väestön keskuudessa estetään, jos tartunnat saadaan kuriin siinä väestöryhmässä, jossa on tähän mennessä todettu suurin osa tartunnoista.

”Jos me emme ole turvassa, koko muu maailmakaan ei ole turvassa.”

Sitä varten tarvitaan rokotteita, ja tarvittavan määrän saamisessa on isoja ongelmia niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan Yhdysvaltoihin saadaan vuoden loppuun mennessä enintään kaksi miljoonaa rokoteannosta, vaikka maa tarvitsisi yli kolme miljoonaa annosta. Euroopassa rokotteita on annettu vasta pieniä annoksia, mutta maat ovat tilanneet runsaasti lisää rokotteita ja toivovat saavansa niitä lähikuukausina.

Samalla länsimaat toistavat saman virheen, minkä ne tekivät koronaviruspandemian aikaan. Näin sanoo AP:n haastattelussa Emoryn yliopiston lääketieteen apulaisprofessori Boghuma Kabisen Titanji.

Kun rokotteita nopeimmin hamstraavat maat kieltäytyvät jakamasta osaa rokotteista esimerkiksi Afrikkaan, johtanee se apinarokkotapausten jatkuvaan kasvuun Afrikassa, jossa on jo nyt todettu huomattavasti enemmän kuolintapauksia tautiin kuin muualla.

”Jos me emme ole turvassa, koko muu maailmakaan ei ole turvassa”, Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen virkaa tekevä johtaja Ahmed Ogwell Ouma sanoi tiedotustilaisuudessa heinäkuun lopussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat