Presidentti Niinistö HS:lle: Yhdysvallat sitoutunee edelleen Natoon, vaikka Trump voittaisi ensi vaalit

Yhdysvaltain senaatin vähemmistöjohtaja Mitch McConnell lupasi aiemmin Niinistölle, että Yhdysvaltojen senaatti ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset nopeasti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Naantalin Kultarannassa torstaina. Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin ei tarvitse liiemmin kantaa huolta seuraavan Yhdysvaltain presidentin Nato-sitoutumisesta.

5.8. 12:30 | Päivitetty 5.8. 17:16

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää Yhdysvaltain senaatin päätöstä ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset merkkinä siitä, että maa on sitoutunut sotilasliittoon.

”Kyllähän tuo senaatin näkemys kuitenkin merkitsee tietynlaista Naton hyväksymistä. Kun se päätös oli niin massiivinen”, Niinistö kertoo HS:lle.

Lue lisää: Presidentti Niinistö Yhdysvaltain Nato-ratifioinnista Ylelle: ”Tämä meni hämmentävän nopeasti”

Suomen ja Ruotsin ei Niinistön mukaan tarvitse myöskään suuremmin kantaa huolta siitä, kenestä tulee seuraava Yhdysvaltain presidentti ja miten tämä valinta vaikuttaisi Yhdysvaltojen suhtautumiseen Natoon.

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump onnistui herättämään kautensa aikana epäilyksiä Natoa kohtaan republikaanipuolueen sisällä.

”Hänkin näyttää jossain vaiheessa todenneen ja hän pitää ansiona, että hän on herättänyt Euroopan kantamaan vastuutaan. Kun silloin 2018 oli tämä levottomuutta herättänyt Nato-kokous, jossa hän nimenomaan patisti eurooppalaisia ottamaan sen kahden prosentin vastuun bruttokansantuotteistaan”, Niinistö sanoo.

Naton tavoitteena on, että kaikki jäsenmaat käyttäisivät puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

”Nyt aika monet eurooppalaiset maat ovat joko tavoittaneet tai lähestyvät ainakin [kahta prosenttia]. Luulen, että sekin on varmasti vaikuttanut republikaanien kantaan.”

Vuoden 2018 Nato-kokouksessa Trump kritisoi erityisesti Saksaa ja syytti maan olleen ”Venäjän vanki”. Lisäksi Trump vaati eurooppalaisia maita lisäämään puolustusmenojensa kasvattamista.

Presidentti Niinistön mukaan Yhdysvaltain senaatin vähemmistöjohtaja Mitch McConnell kertoi hänelle maaliskuun Washington-vierailun yhteydessä, että republikaanit tulevat tukemaan Suomen Nato-hakemusta.

”McConnell ei vielä tietysti mitään numeroita sanonut, että kuinka moni tukee. Mutta hän oli selvästi sitä mieltä, että heidän porukkansa on asian takana. Seuraavana päivänä tapasin [Yhdysvaltain presidentin Joe] Bidenin ja demokraatteja, jotka antoivat suunnilleen saman sanoman omalta kohdaltaan.”

McConnell vakuutteli myös uutistoimisto AP:n mukaan Niinistölle, että hänen maansa ratifioisi Suomen mahdollisen Nato-hakemuksen nopeasti.

McConnell taivutteli lähes kaikki puolueensa edustajat äänestämään Suomen ja Ruotsin jäsenyyden puolesta.

Nopea ratifiointi ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu, sillä republikaanit ovat edelleen hajautuneita entisen presidentin Trumpin valtakauden jäljiltä. Yhdysvaltain senaatti on myös surullisenkuuluisa hitaudestaan.

”Se, mistä olin huolissani erityisesti tuona hetkenä, oli tämä eräänlainen kasvava eristäytymisen politiikka puolueen sisällä, jolle presidentti Trump antoi tietyssä mielessä äänen”, McConnell sanoi AP:lle.

Senaattorilla oli hyvä syy huolilleen. Vain muutama kuukausi aikaisemmin puolet republikaanisenaattoreista, 25 edustajaa, oli ilmoittanut vastustavansa Ukrainalle annettavaa tukipakettia. Lopulta 40 miljardin dollarin arvoinen paketti kuitenkin hyväksyttiin, ja sitä vastaan äänesti 11 senaattoria.

McConnell onnistui myös pitämään lupauksensa, sillä hän sai taivuteltua lähes kaikki puolueensa edustajat senaatissa äänestämään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta. Ainoana republikaanina ei-äänen antoi Missourin senaattori Josh Hawley, ja ratifiointi hyväksyttiin lopulta äänin 95–1.

Pitkään sotilasliiton asiaa ajanut McConnell asettui kuitenkin ainakin tässä asiassa demokraattipresidentti Joe Bidenin puolelle. McConnell suostutteli puolueensa senaattoreita vetoamalla siihen, ettei Nato ole tärkeä vain sotilaallisesti vaan myös kaupallisesti ja että sen avulla edistetään Yhdysvaltojen etuja.

”Koko taistelu koskien Ukrainaa on muuttunut eräänlaiseksi mikrokosmokseksi, mikrokosmosmaiseksi tapaukseksi, joka kuvastaa [republikaani]puolueen sisäistä taistelua koskien sen tulevaa ulkopoliittista linjaa. Kuten näemme, monet ihmiset eivät näe tätä Yhdysvaltain kannalta tärkeäksi asiaksi”, sanoi Yhdysvaltain entinen Suomen- ja Turkin-suurlähettiläs Eric Edelman AP:n mukaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat