Erdoğan: Putinin tapaaminen perjantaina voi aloittaa uuden vaiheen Turkin ja Venäjän välisissä suhteissa

Venäjän ja Turkin presidentit tapasivat perjantaina Venäjällä. Turkki hakee tapaamisesta vihreää valoa operaatiolleen Pohjois-Syyriassa, asiantuntijat ovat arvioineet.

5.8. 12:11 | Päivitetty 5.8. 22:01

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tapasivat perjantaina Sotšissa Venäjällä.

Presidentit kertoivat tapaamisen jälkeen lausunnossa, että he lupaavat edistää maiden välisiä suhteita niin politiikan kuin kaupankin saralla. Tämä pitää sisällään myös energiayhteistyön.

Lausunnossa ei mainittu Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainassa eikä Turkin suunnittelemaa hyökkäystä Syyriaan. Sen sijaan siinä kerrottiin presidenttien vahvistavansa yhteistyötään ”taistelussa kaikkia terroristijärjestöjä vastaan”.

Putin ja Erdoğan korostivat myös ”vilpittömien, rehellisten ja luottamuksellisten suhteiden” merkitystä alueellisen ja maailmanlaajuisen vakauden saavuttamiseksi.

Tapaamisen alussa Putin kiitti Erdoğania Turkin panoksesta Ukrainasta lähtevien viljakuljetusten organisoinnissa.

Ukraina, Venäjä, Turkki ja YK pääsivät viime kuussa sopimukseen viljakuljetusten järjestämisestä Mustanmeren kautta, ja Turkin on määrä huolehtia siitä, että kuljetukset sujuvat sovitusti eikä niitä häiritä.

”Uskon, että tämä [tapaaminen] aloittaa uuden vaiheen Turkin ja Venäjän välisissä suhteissa”, Erdoğan vastasi.

Vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi ennen tapaamista STT:lle, että Turkki ja Venäjä keskustelisivat todennäköisesti ainakin Turkin mahdollisesta uudesta sota­operaatiosta Pohjois-Syyriassa.

”Se lienee Turkin tärkeimpiä tavoitteita”, hän sanoo.

Myös monet muut asiantuntijat ovat arvioineet, että Turkki hakee tapaamisessa Venäjältä jälleen vihreää valoa operaatiolleen Pohjois-Syyriassa. Turkin mukaan operaatiossa on määrä laajentaa Pohjois-Syyrian ”turva-aluetta” ja ”putsata terroristeja alueelta”.

Alueella toimii kurdien YPG-järjestö, jonka Turkki kokee uhkana itselleen johtuen sen suhteista kurdien sissijärjestö PKK:hon. PKK on sotinut Turkin valtiota vastaan jo vuosikymmeniä.

YPG taisteli Yhdysvaltain rinnalla muun muassa äärijärjestö Isisiä vastaan, mikä on hiertänyt Turkkia jo pitkään.

Turkki on jo aiemminkin käynnistänyt sotilasoperaatioita Pohjois-Syyriassa, joista etenkin vuoden operaatio 2019 herätti kritiikkiä länsimaissa. Nytkin kritiikkiä voi nousta, mutta tuskin kovin kovasanaista.

”Yleinen oletus on, että jos operaatio kohdistuu Tal Rifatiin ja Manjibiin, jossa Yhdysvaltojen joukkoja ei ole, niin Yhdysvallat katsoo asiaa sormien läpi. Venäjä varmaan tuomitsee julkisesti, mutta antaa operaation silti tapahtua”, Alaranta sanoo.

Myös Lähi-itään erikoistuneen al-Monitor-verkkolehden haastattelema Lähi-idän asiantuntija Eyüp Ersoy Londonin King's Collegesta arvioi, että Erdoğanin tavoitteena on saada Putinin hyväksyntä operaatiolle. Samalla Turkki tavoittelee Venäjältä apua siihen, että Syyrian hallituksen liittolainen Iran ei vastustaisi Turkin operaatiota.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi perjantaina iltapäivällä, että Syyriaan ei pidä luoda lisää epävakautta.

”Turkilla on perusteltuja turvallisuushuolia, jotka otamme totta kai huomioon. Mutta on tärkeää, että mitään sellaista toimintaa, joka horjuttaisi Syyrian tilannetta tai vaarantaisi sen alueellista ja poliittista koskemattomuutta, ei sallita”, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Alarannan etukäteisarvion mukaan myös energia-asiat olisivat tapetilla keskusteluissa. Turkin ensimmäisen ydinvoimalan on määrä valmistua ensi vuonna, jolloin Turkin tasavalta juhlistaa 100-vuotispäiväänsä. Akkuyun ydinvoimalan odotetaan kattavan ainakin 10 prosenttia maan sähköntarpeesta, kertoo uutistoimisto Bloomberg.

”On ollut puhetta, että Venäjä mahdollisesti rahoittaisi sitä lisää Turkin talous­vaikeuksien vuoksi”, Alaranta sanoo.

Viime viikolla Bloomberg kertoi myös, että venäläinen energiayhtiö Rosatom olisi siirtänyt viisi miljardia dollaria ydinvoimalan rakennustöihin. Rahaa olisi uutistoimiston mukaan määrä lähettää lisää tulevina viikkoina.

Viime aikoina venäläismedia on myös kirjoittanut, että Turkki voisi olla liittymässä Bricsin jäseneksi. Perjantaina tiedossa ei kuitenkaan ollut, olisiko tämä asia esillä presidenttien keskustelussa.

”Myös Brics-maiden parissa on puhuttu siitä, että mukaan olisi tulossa uusia jäseniä”, Alaranta sanoo.

Brics-ryhmään kuuluvat Venäjän lisäksi Intia, Etelä-Afrikka, Kiina ja Brasilia. Kyseessä on nousevien talousmahtien ryhmä, joka haluaa haastaa länsimaiden – erityisesti Yhdys­valtojen – johtoaseman maailmantaloudessa.

Turkin lisäksi muun muassa Egyptin on arvioitu olevan liittymässä mahdollisesti ryhmään.

Lisäksi presidenttien keskusteluissa käsiteltiin viljakuljetuksia Ukrainan Mustameren satamista.

Perjantaina Turkki kertoi, että Ukrainan Odessasta on päässyt matkaan kolme vilja-alusta. Yksi aluksista purjehtii Panaman lipun alla, yksi Turkin lipun alla ja yksi Maltan lipun alla.

Ukrainan meriteitse kulkevat viljatoimitukset olivat keskeytyksissä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen maahan helmikuussa. Ensimmäinen viljalaiva pääsi lähtemään Odessan satamasta kohti Libanonia maanantaina.

Ukraina ja Venäjä ovat maailman kaksi suurinta viljanviejää. Maiden välinen sota ehti nostaa elintarvikkeiden hinnat köyhille maille kohtuuttoman kalliiksi, ja muun muassa YK pelkäsi tämän aiheuttavan nälänhätää köyhimmissä valtioissa.

Lue lisää: Ensimmäinen Venäjän hyökkäyksen jälkeinen viljalasti lähti Ukrainasta, odotetaan kulkevan Bosporinsalmen läpi tiistaina

Alarannan mukaan huomionarvoista on myös se, että Erdoğan on ensimmäinen Nato-johtaja, joka matkustaa Venäjälle sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa.

Turkin ja Venäjän suhteita hän kuvaa yleisesti pitkäkestoiseksi suhteeksi, jossa on parempia ja huonompia hetkiä. Viimeksi maiden välit olivat kriisissä, kun Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan vuonna 2015. Sen jälkeen Turkin suhteet Venäjään ovat jälleen lähentyneet samalla, kun lännen kanssa suhteet ovat olleet vaikeammat.

”Yhteistyö mahdollistuu niin kauan kuin Venäjä ei ota liian aggressiivisia askeleita Turkin suuntaan. Näin se on ollut kylmän sodan päättymisestä saakka”, Alaranta kuvaa.

Oikaisu 5.8.2022 klo 15.08: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Erdoğan olisi ensimmäinen Venäjälle matkustava Nato-johtaja. Hän on ensimmäinen Venäjälle matkustava Nato-johtaja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat