Saksa aikoo irtautua Kiina-riippuvuudestaan, vaikka se voi tulla kuusi kertaa kalliimmaksi kuin brexit ja heiluttaisi koko Eurooppaa

Ulkoministeri Annalena Baerbock valmistelee kovaa Kiina-strategiaa, vaikka Saksan teollisuus haraa vastaan.

Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock puhui YK:ssa elokuun alussa.

11.8. 2:00 | Päivitetty 11.8. 6:48

Kiina oli viime vuonna Saksan suurin kauppakumppani kuudetta vuotta peräjälkeen. Kauppaa käytiin maiden välillä 246 miljardin euron arvosta.

Mutta nyt valmisteilla on suuri muutos. Saksan hallitus haluaa eroon talouskytköksestä Kiinaan, sillä se ei halua toistaa virhettä, jonka sen edeltäjät tekivät Venäjän kanssa. Saksan talousriippuvuus Kiinasta on vielä suurempi kuin se on ollut Venäjästä.

Liittokansleri Angela Merkelin kaudella Saksa pani talouden ja oman hyvinvointinsa kansainvälisissä suhteissa etusijalle. Se toi vaurautta koko EU:n alueelle, mutta nyt siitä maksetaan kovaa hintaa purkamalla Venäjä-riippuvuutta ja tukeutumista fossiilienergiaan.

Parhaillaan Saksa valmistelee ulkoministeri Annalena Baerbockin johdolla Kiina-strategiaa, jonka tarkoituksena on vähentää Saksan ja samalla muun EU:n taloudellista riippuvuutta Kiinasta. Taloustieteilijät ovat jo varoittaneet, että se köyhdyttää Saksaa.

Saksan vihreitä edustava Baerbock on ollut johdonmukaisen kovasanainen Kiinaa kohtaan. Hän tuomitsi Kiinan ihmisoikeusloukkaukset tiukasti jo ennen viimevuotisia parlamenttivaaleja ja vaati maaltaan kovempaa Kiina-politiikkaa. Linja on pitänyt myös ulkoministerinä.

Annalena Baerbock keskusteli Kiinan ulkoministerin Wang Yin kanssa 8. heinäkuuta Balilla G20-kokouksessa.

Baerbock oli ensimmäinen näkyvä eurooppalaispoliitikko, joka tuki Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtajan Nancy Pelosin vierailua Taiwanissa viime viikolla.

”Emme hyväksy kansainvälisen oikeuden rikkomista ja suuren maan hyökkäystä pienemmän kimppuun – ja tämä koskee myös Kiinaa”, Baerbock sanoi toimittajille elokuun alussa New Yorkissa.

Kommentin seurauksena Kiina kutsui Saksan Pekingin-suurlähettilään Patricia Florin puhutteluun. Tapaamisen jälkeen Florin twiittasi vakuuttaneensa ”suorasukaisessa” keskustelussa, että Saksa tukee ”yhden Kiinan politiikkaa” ja samalla jatkaa yhteydenpitoa Taiwaniin osana sitä.

Taiwanin on tunnustanut valtioksi vain 14 Keski- ja Etelä-Amerikan valtiota.

Toukokuussa laaja kansainvälinen tietovuoto toi esiin julmia yksityiskohtia uiguurivähemmistön sorrosta Xinjiangin maakunnassa Kiinassa.

Baerbock vaati tietoihin selitystä Pekingiltä. Lisäksi hän vaati EU:ta lopettamaan tuonnin Xinjiangin alueelta.

Yhdysvallat kielsi tuonnin Xinjiangissa tuotetuilta tavaroilta kesäkuussa. EU:ssakin kielto on vireillä.

Paljastuksen jälkeen Baerbock kävi välittömästi videoneuvottelun Kiinan ulkoministerin Wang Yin kanssa. Baerbock vaati perusoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Muutama päivä tietovuodon jälkeen Saksan hallitus eväsi Der Spiegelin mukaan Volkswagenin hakemat investointitakuut Kiinaan. Syynä oli se, että Xinjiangissa sijaitsevan autotehtaan investoinnin yhteyttä uiguurien pakkotyöhön ei voitu sulkea pois.

Saksan liittopäivien valiokuntakuulemisessa kesäkuussa Baerbock sanoi, että tulevan Kiina-strategian myötä saksalaisten yritysten toimitusketjuja tarkastellaan yhä enemmän pakkotyön ja ihmisoikeusloukkausten poissulkemiseksi.

Ensi vuonna julkistettava Kiina-strategia on Baerbockin mukaan linjassa Yhdysvaltain ajattelun kanssa.

”Yksi strategian tavoite on yhdenmukaistaa transatlanttisia näkemyksiä liittyen haasteisiin, joita Kiina asettaa sääntöpohjaiselle maailmanjärjestykselle”, hän sanoi elokuun alussa New Yorkissa The New School -yliopistossa pitämässään puheessa.

Deutsche Wellen haastattelussa Baerbock vakuutti olevansa Kiina-riippuvuuden purkamiseen tähtäävän strategian kanssa erittäin tosissaan.

”Jos ei ole tosissaan strategian kanssa, ei pidä tehdä sellaista”, hän vastasi toimittajan kysymykseen.

”Euroopan ei pitäisi pienentää itseään. Se on ongelmamme menneisyydestä. Olemme hiljaa, koska olemme riippuvaisia muista. Meidän täytyy puolustaa arvojamme ja intressejämme”, hän jatkoi.

Baerbock huomautti, että myös Kiina on riippuvainen Euroopan markkinoista.

Hänen mukaansa Saksa ei suunnittele äkillistä irtiottoa Kiinasta, vaan muutos tapahtuu suunnitelmallisesti.

Myös Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner lausui Xinjiangin paljastusten jälkeen, että Saksan pitää tehdä nopeita muutoksia saadakseen taloussuhteensa pois Kiinasta. Muut markkinat pitää saada korvaamaan Kiinan kanssa käytävä kauppa, liberaalipuolue FDP:tä edustava Lindner sanoi.

Sähköautojen akkujen tuotantoa vasta aloitellaan Saksassa. Esimerkiksi sähköautojen akkumateriaalien saatavuudessa Saksa on 95-prosenttisesti Kiinasta riippuvainen.

Saksan hallituksella on uudessa Kiina-strategiassaan vahva kriitikko kotimaassa: teollisuus, jonka tuotteilla maan vauraus on rakennettu.

Kiina on saksalaisille autovalmistajille tärkeä markkina. Saksalaisia autoja viedään Kiinaan ja valmistetaan Kiinassa.

Vahvasti vientiin nojaavan Saksan tärkeimpiä vientituotteita ovat autojen lisäksi muun muassa sähkölaitteet ja kemianteollisuuden tuotteet. Kiinan-vienti toi saksalaisille viime vuonna 104 miljardia euroa. Tuonnin arvo Kiinasta oli 142 miljardia euroa.

Kiinan osuus EU:n ulkopuolisesta viennistä on Saksalle iso, 16,5 prosenttia.

Volkswagenin tehtaan työntekijöitä Shanghaissa vuonna 2015.

Pelkästään Volkswagenilla on 33 autotehdasta Kiinassa, ja Saksan autoteollisuuden kanta hallituksen uuteen linjaan on selvä.

Volkswagenin toimitusjohtaja Herbert Diess sanoi kesäkuussa Der Spiegelin haastattelussa olevansa erittäin huolissaan Saksan hallituksen kriittisestä ”perusasenteesta” Kiinaa kohtaan ja puolusti dialogia Kiinan kanssa. Diess väitti haastattelussa, että Kiinan arvomaailma kehittyy myönteiseen suuntaan.

Saksan hallituksen ja autoteollisuuden eri suuntiin katsominen on historiallinen muutos, joka vasta leijuu ilmassa. Se miten irtautuminen Kiina-suhteesta tarkalleen toteutetaan ei ole vielä selvillä.

Irtautuminen Kiinan kumppanuudesta tuntuu joka tapauksessa koko EU:ssa, sillä Saksan talous määrittää kokonsa vuoksi koko alueen suuntaa.

Münchenissä toimiva Ifo-instituutti julkisti maanantaina tutkimuksen, jossa on simuloitu erilaisia seurauksia Saksan, EU:n tai koko läntisen maailman kumppanuudesta irtautumiselle tai kauppasodalle Kiinan kanssa.

Ifon mukaan EU:n ja Kiinan äkillisen kauppasodan kustannukset olisivat kuusi kertaa niin kalliit kuin brexit.

Ekonomistit ja teollisuus puhuvat muutoksen hinnasta, mutta yhä useampi poliittinen johtaja Baerbockin lisäksi painottaa, että hinta ei saa enää sanella. Talousyhteistyötä enemmän halutaan nyt painottaa arvoyhteisöä.

Saksassa on ryhdytty jo puhumaan ”de-globalisaatiosta” eli globalisaation purkamisesta.

”Vapaus on tärkeämpää kuin vapaa kauppa”, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toukokuussa Davosin talousfoorumissa.

Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Janet Yellen puhuu ”friendshoringista” eli kaupankäynnin rajoittamisesta ystävämaihin lisäyksenä ”onshoringiin”, mikä tarkoittaa tuotannon siirtämistä omalle maaperälle.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz kutsui kesäkuussa Saksan johtamaan G7-kokoukseen Intian, Indonesian, Senegalin ja Etelä-Afrikan edustajat.

Scholz painottaa kumppanuuksien luomista globaaliin etelään, ja myös Baerbockin mukaan korvaavuuksia Kiinan-yhteyksille voi löytyä Afrikan maista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat