Etelä-Afrikka voikin olla ihmis­kunnan kehto – Tuore tutkimus paljastaa Sterkfonteinin luolan fossiilien olevan jopa 3,6 miljoonaa vuotta vanhoja

Sterkfonteinin luolasta löydetyt ihmis­apinoiden fossiilit voivat olla miljoona vuotta arvioitua vanhempia, tuore tutkimus paljastaa. Aiemmin Etelä-Afrikan Australopithecusta pidettiin liian nuorena ihmisen esi-isäksi.

Ihmiskunnan kehdoksi kutsuttu alue Etelä-Afrikan Gautengin provinssissa. Alueelta on löydetty runsaasti varhaisten ihmisapinoiden fossiileja.

10.8. 2:00 | Päivitetty 10.8. 8:17

Harare / Johannesburg

Etelä-Afrikassa Sterkfonteinin luolasta löydetyt ihmisapinoiden fossiilit ovat todennäköisesti miljoona vuotta vanhempia kuin aiemmin on arvioitu, kertoo tuore tutkimus.

Johannesburgin Witwatersrandin yliopiston tutkimuksen mukaan Sterkfonteinin luolasta löydetyt Australopithecuksen eli etelänapinan fossiilit ovat 3,4–3,6 miljoonaa vuotta vanhoja. Jäännöksiin kuuluu muun muassa kuuluisan Mrs Plesin fossiili, jonka kallo on parhaiten säilynyt Australopithecuksen jäännös Afrikassa.

Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences PNAS -tiedejulkaisussa.

Etelä-Afrikan Australopithecusta pidettiin aiemmin liian nuorena, jotta lajia olisi voitu pitää ihmisten esi-isänä. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että Etelä-Afrikan esi-isämme kävelivät maan päällä samoihin aikoihin kuin Itä-Afrikassa asuneet esi-isämme.

Johannesburgin pohjoispuolella sijaitseva Sterkfonteinin luola kuuluu Unescon maailmanperintö­kohteissa huomioituun, ”Ihmiskunnan kehtona” tunnettuun alueeseen. Ihmis­kunnan kehdosta löydettyjen ihmisapinoiden fossiilit olisivat vanhemmat kuin Etiopiasta löydetyn Lucyn jäännökset.

Lucy löydettiin Etiopian Hadarista marraskuussa 1974. Australopithecus Lucyn luurangosta on säilynyt merkittävä osa, lähes 40 prosenttia. Jäänteiden iäksi on määritetty noin 3,2 miljoonaa vuotta.

Etiopiasta löytynyt, noin 3,8 miljoonaa vuotta vanha Australopithecus Anamensis -ihmisapinan kallo on esillä Etiopian kansallismuseossa Addis Abebassa.

Arkeologit aloittivat kaivaukset Sterkfonteinin luolassa vuonna 1936, jolloin arkeologi Robert Broom löysi ensimmäisen aikuisen ihmisapinan jäännökset. Luolasta on sittemmin löydetty satoja fossiileja, joiden on arvioitu olevan 2–3 miljoonaa vuotta vanhoja.

Tutkijoiden mukaan fossiilien uusi iänmääritys toteutettiin niiden kanssa samaan aikaan hautautuneiden kivien alumiinin ja berylliumin isotooppien radioaktiivisen hajoamisen perusteella. Aiemmat arviot perustuivat kalsiittitippukiviesiintymiin, joiden arvioidaan olevan nuorempia kuin muut luolasta löydetyt kivet.

Itä-Afrikan fossiilien ikää on Etelä-Afrikan fossiileja helpompi määrittää vulkaanisen kiviaineksen vuoksi.

Tutkimusta johtaneen apulaisprofessori Dominic Stratfordin mukaan useilla Sterkfonteinin luolan alueilla tippukivet ovat muodostuneet sedimentin onkaloihin fossiilien läheisyydessä paljon sen jälkeen, kun itse fossiilit ovat hautautuneet.

”Tippukivet eivät liity ajallisesti eivätkä stratigrafisesti fossiileihin, joita olemme tutkineet”, Stratford kertoo Johannesburgista. Stratigrafia tarkoittaa geologisten muodostumien ajoittamista.

Little Foot -nimen saanut Australopithecuksen fossiili Sterkfonteinin luolassa Etelä-Afrikassa. Little Foot on lähes täydellinen etelänapinan fossiili. Se löydettiin 1994–1998.

Tutkijoiden käyttämä metodi on nimeltään kosmogeeninen nuklididataus. Se on erittäin hyödyllinen luolasedimenttien iän määrityksessä. Koska fossiilit ovat fyysisesti hauraita, eivät tutkijat pysty määrittämään niiden rakenteiden ikää.

”Fossiileja lähimpänä sijaitsee sedimentti, johon fossiili on hautautunut. Kosmogeeninen nuklididataus mahdollistaa tämän sedimentin iän määrityksen”, Stratford sanoo.

Tutkijat ovat hyödyntäneet menetelmää myös muissa Sterkfonteinista löydetyissä fossiileissa. Sen avulla on määritetty muun muassa Member 2 -luolasta löydetty Australopithecus, Little Foot, joka on maailman parhaiten säilynyt Australopithecuksen luuranko.

Suuri osa Sterkfonteinin luolan fossiileista on löydetty muinaisesta luolasta, jota kutsutaan nimellä Member 4. Myös suurin osa Australopithecus-ihmisapinoiden jäännöksistä maailmassa on löydetty Member 4 -luolasta.

Tutkimus on merkittävä koko arkeologian alalle ja ihmiskunnan historialle. Stratfordin mukaan tutkimustulokset paljastavat, että Etelä-Afrikan Australopithecus on todennäköisesti osa myöhempien isojen ihmisapinoiden Homon (ihmisten) ja Paranthropuksen evoluutiota.

Tutkimus osoittaa myös sen, että tutkijoiden on oltava erittäin varovaisia tippukivien ja fossiileja sisältävien kerrosten stratigrafisen suhteen määrittämisessä syvissä luolissa, Stratford sanoo.

”Lisäksi perusteellisen stratigrafisen analyysin on tuettava kaikkien muiden ajoitustekniikoiden käyttöä, jotta ne ovat johdonmukaisia tutkittavien alueiden sedimenttihistorian kanssa.”

Tutkimustulokset ovat herättäneet keskustelua siitä, onko Etelä-Afrikka mahdollisesti ihmiskunnan kehto – eli paikka, josta ihmiset aloittivat taipaleensa maan päällä.

Stratfordin mukaan ihmisapinat elivät Etelä-Afrikassa 3,4–3,6 miljoonaa vuotta sitten. Niillä oli kiinnostavia ja monipuolisia ominaisuuksia, joita on myöhemmin ilmennyt myöhemmillä ihmisapinoilla.

”Tämä on 600 000–800 000 vuotta ennen Homon (ihmisten) ja Paranthropuksen esiintymistä. Mutta me tarvitsemme lisää Etelä-Afrikasta löydettyjä fossiileja, jotka ovat 3,4–2,6 miljoonaa vuotta vanhoja, ymmärtääksemme Australopithecuksen ja myöhempien ihmisapinoiden evoluutiota yhä paremmin”, Stratford kertoo.

Professori huomauttaa myös, että Ihmiskunnan kehdoksi kutsuttu alue ei lopulta välttämättä ole se paikka, josta ensimmäiset ihmisapinat ovat lähtöisin.

”Ne ovat vain alueita, joiden geologiset olosuhteet mahdollistivat ihmisapinoiden fossiilien säilymisen. Varhaiset ihmisapinat eittämättä elivät myös laajoilla alueilla Keski- ja Pohjois-Afrikassa, mutta sieltä on toistaiseksi löydetty erittäin vähän fossiileja.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat