Kotietsintä entisen presidentin asuntoon on poikkeuksellinen – Mitä FBI:n ratsiasta tiedetään?

Liittovaltion poliisi FBI etsinee Mar-a-Lagosta todisteita Trumpin presidenttikauden asiakirjoista, jotka lain mukaan olisi pitänyt luovuttaa kauden jälkeen.

9.8. 15:46 | Päivitetty 9.8. 17:13

Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n kotietsintä maan entisen presidentin Donald Trumpin Floridan-kotiin Mar-a-Lagossa liittyy mediatietojen mukaan erityisesti Trumpin presidenttikauden asiakirjoihin.

FBI on pidättäytynyt kommentoimasta kotietsintää, minkä vuoksi tiedot etsinnästä ovat vajavaisia. HS kokosi vastauksia kotietsintää koskeviin keskeisiin kysymyksiin.

Lue lisää: FBI teki ratsian Donald Trumpin kartanoon mahdollisesti salaisten asia­kirjojen vuoksi

Mitä FBI etsii Trumpin asunnolta?

Liittovaltion poliisi etsii luultavasti todisteita siitä, onko Trump tuhonnut tai vienyt turvaluokiteltuja asiakirjoja presidentinkaudeltaan Mar-a-Lagon-kotiinsa.

Lain mukaan presidentin on luovutettava kauteensa liittyvät asiakirjat Yhdysvaltain kansallisarkistoon. Trump on kuitenkin pitänyt osan asiakirjoista kautensa jälkeenkin. Jos kyse on turvaluokitelluista asiakirjoista, Trump saattaa olla syyllistynyt rikokseen.

Sanomalehti The Washington Postin mukaan Yhdysvaltain kansallisarkisto vei jo tammikuussa Mar-a-Lagosta 15 laatikollista asiakirjoja, joista osa oli turvaluokiteltuja. Trumpin mukaan hän on sittemmin toiminut yhteistyössä kansallisarkiston tutkijoiden kanssa.

Kesäkuussa kansallisarkiston tutkijat vierailivat jälleen Mar-a-Lagossa ja keskustelivat Trumpin asianajajien kanssa. Tutkijat päästettiin talon kellariin, jossa laatikoita oli säilytetty. Tutkijat etsivät lisätodisteita asiakirjojen säilytyksestä ja vielä mahdollisesti löytämättömiä asiakirjoja.

Yhdysvaltain salaisen palvelun agentit vartioivat Donald Trumpin Floridan-asunnon ulkopuolella kotietsinnän aikana maanantaina.

Liittyykö kotietsintä Capitolin valtaukseen?

Ei tiettävästi, sillä kyse on eri tutkinnasta.

Yhdysvaltain oikeusministeriöllä tiedetään olevan käynnissä kaksi erillistä tutkintaa Trumpista. Yksi niistä käsittelee Trumpin osallisuutta Capitol-kukkulan valtaukseen ja yritykseen kumota presidentinvaalin tulos tammikuussa 2021.

Maanantain kotietsinnässä oli kyse kansallisarkistolle kuuluvien asiakirjojen hallussapidosta.

”Kotietsinnän tarkoitus oli [FBI:n agenttien mukaan] se, että kansallisarkisto halusi vahvistaa, oliko Donald Trumpin hallussa [kansallisarkistolle kuuluvia] asiakirjoja vai ei”, Trumpin poika Eric Trump sanoi Fox-kanavan haastattelussa.

Entisen presidentin kannattajia kokoontui Donald Trumpin Mar-a-Lagossa sijaitsevan asunnon luokse maanantaina sen jälkeen, kun Trump kertoi FBI:n ratsiasta.

Mitä asiakirjat sisältävät?

Tiedossa ei ole, mitä asiakirjoissa tarkalleen on. The Washington Postin mukaan asiakirjat ovat tiettävästi sisältäneet Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin kanssa käytyä viestinvaihtoa.

Mukana on kansallisarkiston mukaan myös aineistoa sosiaalisesta mediasta, kuten Trumpin Twitter-tileiltä. Osa aineistosta saattaa olla myöhemmin poistettu, ja Trumpin tili poistettiin myöhemmin kokonaan.

Trumpin hallussa saattaa olla esimerkiksi puhtaaksikirjoitettuja versioita poistetuista sosiaalisen median viesteistä. Kansallisarkiston mukaan hallinto otti yksitellen talteen myös poistettuja twiittejä.

Mitä aineiston joukosta etsitään?

Kansallisarkisto tietänee ainakin suunnilleen, mitä etsii – jos siltä esimerkiksi puuttuu asiakirjoja viestinvaihdosta, josta tiedetään muiden lähteiden perusteella.

Kyse ei niinkään ole ”savuavan aseen” etsimisestä sinänsä, vaan kokonaisuudesta.

Turvaluokiteltujen asiakirjojen vieminen voi olla rikos. Siksi yksi olennainen kysymys on, onko Trump yrittänyt jälkikäteen perua asiakirjojen turvaluokituksia.

Presidenttinä Trumpilla oli siihen oikeus. Trumpilla olisi voinut olla houkutus tällaiseen jälkikäteen, vaikka kautensa päätyttyä hänellä ei siihen enää ole oikeutta.

Miksi näin raju operaatio?

Kotietsinnän tekeminen entisen presidentin asuntoon on erittäin poikkeuksellista, ellei ainutkertaista.

Turvaluokiteltujen asiakirjojen viemisestä on aiemminkin annettu tuomioita, mutta ei kovin järeitä. Presidentti Bill Clintonin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Sandy Berger tuomittiin vuonna 2005 sakkoihin ja kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen turvaluokiteltujen asiakirjojen viemisestä kansallisarkistosta.

Ei ole tiedossa, aikooko oikeusministeriö nostaa rikossyytteen, mutta siihen kohdistuu nyt kova paine.

”Presidenteillä on tärkeä velvollisuus suojella [Yhdysvaltojen] kansallista turvallisuutta, ja väitteet siitä, että entinen presidentti Trump vaaransi turvallisuutemme käsittelemällä turvaluokiteltuja tietoja väärin, ansaitsevat perinpohjaisen tarkastelun”, sanoi edustajainhuoneen valvontakomitean puheenjohtaja, demokraattiedustaja Carolyn Maloney muiden muassa uutiskanava CNN:n mukaan.

Trumpin puolueen republikaanien johtohahmot ja konservatiivivaikuttajat syyttävät oikeusministeriötä ja FBI:tä rajusti puolueellisuudesta.

Lue lisää: Trumpin tukijat reagoivat FBI:n ratsiaan Floridan-kartanossa: ”Tämä on kolmannen maailman menoa”

Voiko Trump saada asiakirjojen viemisestä rikossyytteen?

Se on hyvin epävarmaa.

Jos Trump on vienyt tai tuhonnut turvaluokiteltuja eli luottamuksellisiksi tai salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja, kyseessä saattaisi olla liittovaltion rikos. Se voisi mahdollisesti johtaa rikossyytteeseen. Tämä ei kuitenkaan ole lainkaan varmaa.

Miksi kotietsintä tehtiin juuri nyt?

Yksi syy ajoitukseen saattaa olla se, että nyt oli viimeinen hetki.

Entinen syyttäjä Elie Honig kertoi CNN:lle, että FBI:n käytäntönä on pidättäytyä poliittisesti arkaluontoisista tutkinnoista, kun vaaleihin on alle 90 päivää. Välivaalit järjestetään marraskuun 8. päivänä.

Oikaisu 9. elokuuta kello 17.13: Yhdysvaltain kansallisarkisto vei Mar-a-Lagosta 15 laatikollista asiakirjoja tammikuussa eikä helmikuussa, kuten jutussa virheellisesti kirjoitettiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat