FBI teki poikkeuksellisen koti­etsinnän Trumpin kotiin, ja sillä tulee olemaan painavia seurauksia

Kotietsintään on joka tapauksessa tarvittu painavat perusteet, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

Donald Trumpin kannattaja Mar-a-Lagon lähistöllä maanantai-iltana.

9.8. 16:58 | Päivitetty 9.8. 17:54

Liittovaltion poliisi FBI teki maanantaina kotietsinnän Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin hulppeaan kartanoon Floridassa.

Kyseessä oli poikkeuksellinen toimi, jolla tulee olemaan joka tapauksessa painavia seurauksia – riippumatta siitä, mitä poliisi oikeastaan löysi.

Historioitsija ja journalisti Garrett Graff arvioi, että kyseessä on yksi merkittävimmistä ja poliittisesti räjähdysalttiimmista teoista, joihin Yhdysvaltain oikeusministeriö ja FBI ovat koskaan ryhtyneet. Politicon mukaan lainvalvojat eivät ole koskaan ottaneet entistä presidenttiä kohteekseen yhtä aggressiivisesti.

Ja pahaltahan se kuulostaa: entisen presidentin kotiin tehtiin kotietsintä, koska tuomari piti todennäköisenä, että sieltä on mahdollista löytää todisteita rikollisesta toiminnasta.

Asiantuntijat pohtivat kilpaa, onko mitään vastaavaa koskaan ennen Yhdysvaltojen historiassa edes tapahtunut. Kuvaavaa on myös, että vei aikaa selvittää, mihin kaikista Trumpiin kohdistuvista tutkinnoista kotietsintä oikeastaan liittyy.

Miksi näin tapahtui nyt ja mitä tästä seuraa?

Trumpin presidenttikaudella Mar-a-Lago oli tärkeä paikka. Siellä hän kestitsi muun muassa Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä ja Japanin pääministeriä Shinzo Abea. Päätös ohjusiskusta Syyriaan tehtiin kartanoon rakennetussa tilannehuoneessa.

Mar-a-Lago on pysynyt Trumpin tärkeänä tukikohtana senkin jälkeen, kun hän hävisi presidentinvaalit Joe Bidenille vuonna 2020. Siellä Trump on tavannut suosiotaan kaipaavia poliitikoita ja järjestänyt varainhankintatilaisuuksia.

Ja sinne hän vei Valkoisesta talosta ainakin 15 laatikkoa täynnä asiakirjoja, joista osa oli luokiteltu salaiseksi. Kansallisarkisto sai laatikot haltuunsa tammikuussa ja pyysi sittemmin oikeusministeriötä perehtymään asiaan.

On epäselvää, mitä asiakirjat sisältävät. On spekuloitu, voisiko niissä olla tulenarkoja tietoja esimerkiksi Trumpin yhteydenpidosta Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kanssa.

Nämä asiakirjat ovat ilmeisesti joka tapauksessa kotietsinnän ytimessä.

Lue lisää: Kotietsintä entisen presidentin asuntoon on poikkeuksellinen – Mitä FBI:n ratsiasta tiedetään?

Floridassa sijaitseva Mar-a-Lago on pysynyt Trumpin tärkeänä tukikohtana senkin jälkeen, kun hän hävisi presidentinvaalit Joe Bidenille vuonna 2020.

Oikeusministeriöllä on käynnissä tiettävästi kaksi Trumpiin kohdistuvaa aktiivista tutkintaa, joista toinen liittyy Capitol-mellakkaan ja toinen salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen käsittelyyn. Maanantain operaation oletetaan liittyvän jälkimmäiseen.

Todennäköisesti FBI ja oikeusministeriö haluavat tietää, miksi Trump vei juuri nämä nimenomaiset 15 laatikkoa Valkoisesta talosta mukanaan. Joidenkin arvioiden mukaan FBI halusi selvittää, missä dokumentteja pidettiin, ja varmisti, ettei mitään ollut jäänyt jälkeen.

Selvää on, että kotietsintään on tarvittu painavat perusteet. Luvan saamiseksi FBI:n on pitänyt vakuuttaa tuomari todennäköisestä syystä epäillä rikosta ja mahdollisuudesta löytää todisteita Mar-a-Lagosta.

Asia on poliittisesti tulenarka ja panokset ovat suuret, joten protokollan suhteen ei ole varaa virheille. FBI ja oikeusministeriö ovat oletettavasti todella uskoneet, että operaatiosta jää käteen jotain merkittävää.

Pelkkä etsintä sai Trumpin innokkaimpia kannattajia ryntäämään Mar-a-Lagon ulkopuolelle osoittamaan tukensa entisellä presidentille.

”Me kaikki tiedämme, mitä olette tekemässä, DOJ [oikeusministeriö]. Yritätte kehittää jonkinlaisen syytteen, jotta Trump ei voisi pyrkiä uudelleen presidentiksi”, kartanolle kiiruhtanut J.D. Kennon sanoi uutiskanava Foxin haastattelussa.

Trump otti etsinnästä kaiken irti. Hän julkaisi lausunnon, jossa hän totesi ”kauniin kotinsa” olevan ”suuren FBI-joukon piirittämä ja miehittämä”. Hän kutsui operaatiota ”ratsiaksi, joka ei ollut tarpeellinen tai sovelias” ja sanoi Yhdysvaltojen korruptoituneen tavalla, jollaista ei ole ennen nähty. Hän myös vihjaili operaation olleen poliittisesti motivoitu. (Valkoinen talo on sanonut, että ei ollut operaatiosta tietoinen.)

Nopeasti Trump sai kiusallisen asetelman käännettyä sellaiseksi, jonka hän tietää sytyttävän kannattajiaan. Hän pääsi jälleen paistattelemaan julkisuudessa miehenä, johon kohdistuu epäreilu ajojahti. Näin katsoen operaatio voi jopa kääntyä Trumpin eduksi, riippuen tietysti etsinnän tuloksista.

Monet keskeiset republikaanit – esimerkiksi Floridan kuvernööri Ron DeSantis ja edustajainhuoneen vähemmistöjohtaja Kevin McCarthy – syöksyivät heti Trumpin tueksi vaatien selitystä.

He puolustivat Trumpia pääosin sokkona: Ei ole selvää, mikä sai FBI:n toteuttamaan etsinnän tai mitä se etsi. Ei ole selvää, mitä Valkoisesta talosta viedyt asiakirjat sisältävät. Ei ole selvää, miten lähellä rikossyytettä Trump todellisuudessa on.

Se kertoo paljon siitä, millaisessa valta-asemassa Trump on yhä puolueessaan.

Hän ei ole ilmoittanut presidenttiehdokkuudestaan, mutta syksyn kongressivaaleissa saadaan esimakua siitä, miten pitkälle hänen suosionsa kantaa. Esivaalien perusteella Trump ei ole yksiselitteisesti kuninkaantekijä, vaan hänen tukemansa ehdokkaat ovat myös kärsineet tappioita.

Jos Trump päättää tavoitella presidenttiyttä vuoden 2024 vaaleissa, kampanja tulee todennäköisesti perustumaan väitteelle varastetuista presidentinvaaleista 2020. Se on itsessään valtava haaste Yhdysvaltain demokratialle.

Mutta voisiko kotietsinnästä paljastua jotain sellaista, joka estäisi Trumpia tavoittelemasta presidenttiyttä?

Lain mukaan on rikos, jos hallituksen asiakirjoja tahallisesti ja laittomasti kätkee, poistaa, hävittää, väärentää tai tuhoaa. Jos tästä rikoksesta saa tuomion, voi menettää oikeuden toimia julkisissa viroissa.

Oikeusoppineet ovat jo spekuloineet, voisiko Trump siis olla tuomion saadessaan epäkelpo presidentiksi. The New York Timesin mukaan moni on kuitenkin sitä mieltä, että kelpoisuus presidentiksi on määritelty perustuslaissa, eikä rikoslailla ole mahdollisuutta puuttua tällaiseen.

Ei siis ainakaan voi pitää millään muotoa selvänä, että Trump voisi estyä tavoittelemasta jatkokautta. Samaan tapaan Capitol-mellakan tutkinnat eivät ole ainakaan toistaiseksi tuottaneet paljastuksia, jotka vääjäämättä olisivat este Trumpin presidenttipyrkimyksille.

Nyt Trumpin pitäisi pystyä hyödyntämään tutkinnan tuoma momentum republikaanien aktivoimiseksi ja hengen nostattamiseksi. Se voisi auttaa puoluetta voittoon syksyn kongressivaaleissa ja Trumpia palaamaan presidentiksi syksyn 2024 vaaleissa.

Istuvaa presidenttiä ei voi asettaa rikossyytteeseen.

Oikaisu 9.8. kello 17.48: Kevin McCarthy on edustajainhuoneen, ei senaatin, vähemmistöjohtaja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat