Kansainvälisen oikeuden emeritus­professori puolustaa Amnestyn Ukraina-raporttia – sodan oikeussäännöt ovat samat hyökkääjälle ja puolustajalle

Martti Koskenniemen mukaan Moskovan tukeutuminen propagandassa Amnestyyn on huono strategia, koska järjestön Venäjää arvostelevia raportteja on moninkertaisesti.

Martti Koskenniemen mukaan sodan monimutkaiset oikeussäännöt ovat ”todella vaikeasti” hallittava kokonaisuus julkisuudessa.

10.8. 15:06

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi on pettynyt kritiikkiin, jota ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Ukraina-raportti on saanut osakseen. Raportin mukaan Ukraina on rikkonut sodan oikeussääntöjä muun muassa sijoittamalla taistelujoukkojaan kouluihin ja asutuskeskuksiin vaarantaen siviilejä.

”Minua häiritsee kovasti se, että [Ukrainan presidentti Volodymyr] Zelenskyi hylkäsi raportin saman tien. Jos hän olisi ollut vastuullinen poliitikko, hän olisi todennut, että tämä vaikuttaa huolestuttavalta ja tutkimme asiaa”, Koskenniemi kommentoi puhelimitse Zürichistä Sveitsistä.

Raporttia ei siis pidä lukea niin, että se syyllistää Ukrainaa ja antaa vapaat kädet Venäjälle?

”Ei missään tapauksessa! Joka niin ajattelee, ei ymmärrä tätä alaa ollenkaan”, Koskenniemi jyrähtää.

Lue lisää: Ukraina ei hyväksy raporttia siviilien vaarantamisesta: Mediassa on ihmetelty, kuinka tyhjien rakennusten käyttäminen tukikohtina voisi loukata kansainvälisiä sopimuksia

Koskenniemen mukaan kaiken taustalla on perimmiltään kysymys vaikeudesta soveltaa sodan oikeussääntöjä erilaisiin tilanteisiin. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sopimukset käsittelevät samalla tavalla sääntöjen rikkojaa, olipa tämä hyökkääjä tai oikeutettua puolustustaistelua käyvä osapuoli.

”Tässä nousee esille kysymys siitä, että onko se ajanmukaista ja hyväksyttävää, että sodan oikeussäännöt käsittelevät neutraalisti sekä hyökkääjän että puolustajan toimia”, Koskenniemi sanoo.

Koskenniemen mukaan yli sata vuotta sitten vakiintuneen sodan oikeussääntöjen järjestelmän purkaminen olisi vaikeaa, vaikkei hän itse eikä juuri kukaan muukaan pidä kokonaisuutta läheskään täydellisenä.

Amnestyn raporttia on arvosteltu myös heiveröisistä todisteista ja siitä, ettei siinä ole otettu huomioon järjestön väitteitä kumoavia tietoja. Amnesty on sanonut yhä seisovansa raportin takana, mutta pahoitellut sen aiheuttamaa mielipahaa ja myöntänyt epäonnistuneensa viestinnässä.

Koskenniemen mukaan sodan monimutkaiset oikeussäännöt ovat ”todella vaikeasti” hallittava kokonaisuus julkisuudessa. Myös tutkijoiden toiminta niiden parissa kentällä on hankalaa eri osapuolten kovien paineiden keskellä.

Lue lisää: Amnestyn Suomen-osasto ei osannut odottaa Ukraina-raportin aiheuttamaa raivoa mutta seisoo sen takana: ”Keskustelu­ilma­piiri on muuttunut musta­valkoiseksi”

Mutta oliko Amnestyn Ukraina-raportin julkistaminen tässä tilanteessa sitten perusteltua?

”Ilman muuta oli. Jos rikoksia tutkitaan, niin ei niitä tutkita vain siltä puolelta, joka koetaan vastustajaksi”, Koskenniemi perustelee.

Vaikka emeritusprofessori puolustaa Amnestya, hänellä ei ole vaikeuksia ymmärtää ukrainalaisten näkökulmaa. Sodan oikeussääntöjen pilkuntarkka noudattaminen tuskin on puolustustaistelua käyvillä päällimmäisenä mielessä.

”Varsinkin jos tiedät, ettei vastapuoli noudata niitä sääntöjä juuri ollenkaan, niin kyllä silloin sotilaalliset pyrkimykset ja tähtääminen oikeutetuksi koetun sodan voittamiseen on tärkeämpää kuin se, loukataanko Geneven sopimuksesta tuota tai tätä kohtaa”, Koskenniemi sanoo.

Venäjä on tarttunut Amnestyn Ukraina-raporttiin propagandassaan. Tätä Koskenniemi ei pidä kovin viisaana.

”Jos Venäjä tässä suhteessa hyväksyy Amnestyn raportin, niin herra paratkoon, siellä on kymmeniä ja taas kymmeniä raportteja, jotka koskevat Venäjän toimintaa – ei ainoastaan Ukrainassa, vaan myös oikeudettomia pidätyksiä ja jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia sekä Venäjällä että ulkomailla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat