Pohjoismaiden pääministerit puhuivat Nato-yhteistyöstä Oslossa – Marin: liittokunnan sisään ei kaavailla pohjoismaista blokkia

Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat puhumaan puolustuksesta Suomen ja Ruotsin liittyessä Natoon. Maat vakuuttivat tukensa Ukrainalle jatkuvan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kuvattuna Brysselissä 30. toukokuuta.

15.8. 2:00 | Päivitetty 15.8. 21:15

Oslo / Helsinki

Pohjoismaiden puolustusyhteistyötä halutaan tiivistää edelleen, kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Liittokunnan sisään ei ole kuitenkaan tarvetta tai halua muodostaa erillistä pohjoismaista blokkia.

Muun muassa tämä oli viesti, kun Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat maanantaina Osloon perinteiseen epäviralliseen kesäkokoukseensa.

Keskustelun agendalla oli turvallisuus ja puolustus Suomen ja Ruotsin liittyessä Natoon. Lisäksi pääministerit keskustelivat merten suojelusta ja uusiutuvan energian edistämisestä.

He tapasivat päivän aikana myös Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin.

Jo perinteeksi muodostuneissa Pohjoismaiden tapaamisissa on ollut taukoa koronapandemian vuoksi. Nyt tunnelma Oslon kesäsäässä oli lämmin, vaikka kysymykset olivat vakavia.

Kovin konkreettisia päätöksiä puolustuksesta ei tehty.

Pääministerit julkaisivat julkilausuman, jonka mukaan puolustus­yhteistyötä kehitetään edelleen, nyt yhteisen Nato-kontekstin kautta tulevaa potentiaalia hyväksi käyttäen.

Käytännössä toiveena on muun muassa jo nykyään tiiviin harjoitus­toiminnan vahvistamisen yhdessä Naton kanssa.

Lisäksi Pohjoismaat toivovat esimerkiksi, että synergioita syntyy, kun koko alueen puolustus­suunnittelua harmonisoidaan Naton puitteissa.

Haluna on myös kehittää salattua viestinvaihtoa maiden ministeriöiden ja pohjois­maisten instituutioiden välillä.

”Olemme tänään päättäneet antaa mandaatin ulkoministereillemme, puolustus­ministereillemme ja puolustus­voimiemme komentajille käydä läpi koko puolustus­yhteistyön spektri: harjoittelu, yhteiset hankinnat ja niin edelleen, jotta näkisimme, voimmeko syventää yhteistyötä edelleen ja maksimoida yhteiset intressimme”, sanoi Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.

Pääministerit keskustelivat myös muun muassa Kiinan vaikutusvallan kasvun aiheuttamista haasteista ja vakuuttivat tukeaan Ukrainalle.

Saksan Scholz totesi Pohjoismaiden ja Saksan johtajien yhteisessä tiedotus­tilaisuudessa, että Saksa on sitoutunut antamaan Ukrainalle pitkäaikaista tukea – niin taloudellista, diplomaattista, humanitaarista kuin sotilaallistakin.

”Saksa on erityisen iloinen voidessaan toivottaa vielä kaksi Pohjoismaata mukaan [Natoon]”, Scholz myös sanoi.

Scholz totesi myös Saksan ja Pohjoismaiden yhdistävän voimansa sen suhteen, että maista tulisi paljon nykyistä riippumattomampia Venäjän energiasta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi maiden olevan yksimielisiä siitä, että tukea Ukrainalle on vauhditettava.

”Kun kylmä talvi tulee, kansalaistemme on ymmärrettävä, mitä on kyseessä. Uskon, että he tekevät niin. Venäjä voi vain hävitä tämän aloittamansa sodan”, Marin sanoi.

Natoon liittyen Marin sanoi, että Pohjoismaat voivat tehdä koko liittokunnasta vahvemman.

Marinin mukaan Suomella on hyvät sotilaalliset kyvykkyydet sen liittyessä Natoon. Ruotsilla puolestaan on erittäin hyvät kyvyt esimerkiksi tuottaa puolustus­materiaalia. Tämä vahvistaa koko liittokuntaa, hän sanoi.

Pohjoismaat toimivat Natossa kuitenkin Nato-maina.

”Emme suunnittele virallisen kaltaista pohjoismaista blokkia Naton sisään”, Marin painotti.

Samaa sanoi Norjan Støre.

”Emme halua olla blokki, koska haluamme tehdä läheistä yhteistyötä lopun liittokunnan kanssa.”

Kulttuurinen yhteenkuuluvuus on kuitenkin hyvin tärkeää, Støre jatkoi.

Islannin Katrín Jakobsdóttir toivotti pääministereiden yhteisessä tiedotus­tilaisuudessa tervetulleiksi Suomen ja Ruotsin vireillä olevat Nato-jäsenyydet ja sanoi, että maiden jäsenyydet vahvistavat entisestään Natoa. Islannilla ei ole omia asevoimia, mutta se on siitä huolimatta kuulunut sotilas­liittoon sen alkuajoista lähtien vuodesta 1949.

Ruotsin Magdalena Andersson luonnehti tapaamista historialliseksi, sillä pian kaikki Pohjoismaat ovat osa Natoa.

”Eurooppa ei enää koskaan palaa tilanteeseen, jossa olimme ennen [Ukrainan] sotaa... emme saa antaa Venäjän voittaa tätä sotaa”, Andersson sanoi.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi, että Natosta tulee paljon vahvempi Suomen ja Ruotsin liittyessä sen jäseniksi. Hän muistutti, että samaan aikaan myös Tanska on päättänyt tulla mukaan EU:n puolustus­yhteistyöhön.

”Tämä on myös mahdollisuus Pohjoismaille näytellä vahvempaa roolia sekä EU:ssa että Natossa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat