Kaasukriisissä luottamusta valtioon horjuttavat Saksassa ja Itävallassa samat voimat, jotka lähtivät kaduille rokotusten takia

Venäjän vastaisten pakotteiden tuki heikkenee entisen DDR:n alueella, oikeistopopulistit ja rokotekriitikot lietsovat vihaa hallitusta vastaan.

Talous-- ja ilmastoministeri Robert Habeck vieraili Saksan kolmanneksi suurimman maakaasun tuojan VNG AG:n laitoksella Bad Lauchstädtissä.

16.8. 2:00 | Päivitetty 16.8. 10:00

Berliini

Videolla miehen päähän on vedetty huppu, kädet on sidottu ja hänet on pakotettu autoon. Kyseessä on mielenosoitukseen kutsuva video, ja huputettu mies esittää Saksan talous- ja ilmastoministeri Robert Habeckia.

Videon jakoi Saksin osavaltiossa toimiva äärioikeistolainen protestiryhmä sosiaalisessa mediassa runsas viikko sitten. Pieniä mielenosoituksia energian kallistumista vastaan on järjestetty jo hyvän aikaa.

Ääni videolla sanoi, että Habeck on tuomittu häpeäpaaluun 16 viikoksi pakotepolitiikan takia. Saksan liittovaltion talousministeriö vaati Facebookia poistamaan videon ja sanoi selvittävänsä oikeusprosessin mahdollisuutta videon julkaisijoita vastaan.

Ministeriä uhkaava video on vain yksi esimerkki vihasta, jonka arvioidaan kasvavan ja jota Saksassa nyt lietsotaan päättäjiä kohtaan kaasun kallistumisen takia.

Sisäministeri Nancy Faeser on varoittanut, että toisten ihmisten uhkaaminen kaasun hinnannousua koskevissa mielenosoituksissa tuomitaan jyrkästi.

Maanantaina Habeck piti tiedotustilaisuuden kuluttajille lokakuussa tulevista kaasun lisämaksuista. Hän aloitti tilaisuutensa kuvailemalla Saksan talousmallia ”epäonnistuneeksi”, koska se perustuu suurelta osin Venäjän-riippuvuuteen. ”Siihen ei palata”, hän painotti.

”Lisäksi on riippuvuus presidenttiin, joka halveksii kansainvälistä oikeutta ja liberaalia demokratiaa, jonka arvot hän on julistanut vihollisekseen”, Habeck sanoi.

Välittyi selvästi, että puhuessaan saksalaisille hän puhuu myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin aloittamaa sotaa ymmärtäville.

Talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck antoi lausunnon medialle maanantaina kuluttajien kaasulaskun korottamisesta.

Kaasun hintakriisin, inflaation ja uhkaavan energiapulan ovat ottaneet Saksassa käyttövoimakseen samat äänekkäät kansalaiset, jotka ovat viime vuosina järjestäneet väkivaltaisiakin mielenosoituksia koronatoimia ja koronavirusrokotteita vastaan.

Samaa henkeä on Itävallassa. Wienin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että rokottamattomien ja rokotettujen välillä on selvä ero, mitä tulee mielipiteisiin syyllisyydestä Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa.

Rokotetuista 88 prosenttia katsoi, että sotaan syypää on Venäjä, rokottamattomista 62 prosenttia. Ukrainaa piti syyllisenä rokottamattomista jopa puolet. Yli 60 prosenttia rokottamattomista piti sotaan syyllisenä sotilasliitto Natoa tai Yhdysvaltoja.

Koronaviruspandemian aikana voimistunut demokraattisesti valittua valtaa vastaan hyökkääminen siis jatkuu Keski-Euroopassa – tyytymättömyyden aihe vain vaihtuu.

Venäjä rajoittaa kaasuntuontia Saksaan vedoten teknisiin ongelmiin. Todellinen syy kaasun niukkuuteen ja kallistumiseen on kuitenkin poliittinen. Venäjä pyrkii hajottamaan itseensä kohdistuvaa pakoterintamaa tekemällä elämisen Saksassa kalliiksi ja myös kylmäksi, kun talvi tulee.

Kaikki saksalaiset eivät ole Venäjän taktiikalle immuuneja. Oikeistopopulistinen AfD vaatii Nord Stream 2 -kaasuputken välitöntä käyttöönottoa, jotta halvan kaasun riittävyys voitaisiin taata edelleen Saksassa.

Nord Stream 2 -putken käyttöönotto peruttiin osana Venäjän-vastaisia pakotteita, mutta AfD haluaa kääntää katseen Ukrainasta saksalaisten omaan tilanteeseen.

AfD:n ja osan vasemmistoa lisäksi myös suurta kristillis­demokraattista puoluetta edustava Saksin osavaltion pääministeri Michael Kretschmer puhuu Venäjää ymmärtävään sävyyn.

Kretschmer on ehdottanut pyrkimystä ”jäädyttää” Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Ajatus on kuitenkin marginaalissa, sillä se tarkoittaisi myönnytyksiä Venäjälle ja Ukrainan kansan tahdon ohittamista.

Venäjän-vastaisten pakotteiden tuen arvioidaan heikkenevän eniten juuri entisen DDR:n osavaltioissa, kuten Saksissa.

Saksan kaasuvarastojen täyttöaste on nyt 74,39 prosenttia, eli kaasu ei ole akuutisti loppumassa Saksasta.

Kaasun säästäminen näkyy silti jo nyt ja erityisesti syksyn tullen monin tavoin. Edes yksityisiä uima-altaita ei saa lämmittää. Julkisten rakennusten lämpötilaa ei saa lämmittää 19 astetta lämpimämmäksi.

Lisähaasteen lämmityksessä säästämiseen tuo rakennusten huono kunto ainakin Berliinissä, missä koululaiset ovat istuneet villatakeissa luokka­huoneissaan jo tähänkin asti talvisin.

Maanantaina selvisi, millä osuudella kuluttajat joutuvat maksamaan kallistuneesta kaasusta lokakuusta alkaen. Summa on 2,419 senttiä kilowattitunnilta. Lisämaksu on käytössä vuoden 2024 huhtikuuhun asti.

Arvion mukaan se tarkoittaa nelihenkiselle perheelle noin 500 euron lisälaskua vuosittain, laskettuna 20 000 kilowattitunnin vuosikulutuksella.

Habeckin mukaan kansalaisille tulevan lisälaskun vaihtoehto olisi ollut Saksan energiamarkkinan romahtaminen.

Tällä tietoa lisälasku saksalais­kuluttajille on pienempi kuin pahimmissa arvioissa on uumoiltu. Hallitus on luvannut ylimääräisiä tukia pienituloisille.

Liittokansleri Olaf Scholz on ottanut toistellakseen jalkapallojoukkue FC Liverpoolin kannatuslaulun sanat: You never walk alone.

Scholzin lupauksesta huolimatta on selvää, että tyytymättömyys hallitusta kohtaan kasvaa, kun vaikeudet jatkuvat. Elokuun päätteeksi Saksassa on odotettavissa myös polttoaineiden hintojen nousu, kun kesäkuukausiksi säädetty veronalennus loppuu.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat