Venäjä kutsuu Krimin ammus­varaston räjähdystä ”sabotaasiksi”, ja se tietää vasta­toimia – Tutkija: Venäjän voima­varat ovat jo äärimmillään

Toinen räjähdysten sarja Krimillä viikon kuluessa pakottaa Venäjän sitomaan joukkojaan tärkeiden kohteiden suojaamiseen.

16.8. 15:36 | Päivitetty 16.8. 18:34

Venäjän miehittämän Krimin niemimaan pohjoispuolella havaittiin tiistaiaamuna voimakas räjähdys Džankoin kaupungin lähettyvillä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Venäjän valtiollisen uutistoimiston Tassin mukaan räjähdys sattui alueella sijaitsevassa ammusvarastossa aamulla kello kuuden aikoihin. Riippumattoman Meduza-verkkolehden mukaan räjähdys sattui Maisken kylässä noin 20 kilometrin päässä Džankoista.

Räjähdyksen aiheuttamaa savua Maisken kylässä Krimillä 16. elokuuta 2022. Iskun kerrotaan myös katkaisseen rautatieyhteyksiä.

Venäjän puolustusministeriö kertoi tiistai-iltapäivänä ammusvaraston räjähdyksen syyksi ”sabotaasin”. Puolustusministeriö ei tarkentanut, mikä taho olisi syyllistynyt sabotaasiin.

New York Timesille nimettömänä puhunut ukrainalainen virkamies sanoi, että iskun takana olisi ollut Ukrainan erikoisjoukot.

Venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan räjähdyksessä vaurioitui Maisken ja Azovsken läpi kulkeva rautatie. Tassin mukaan rautatie vaurioitui kymmenen kilometrin matkalta.

Tass kertoo Telegram-viestipalvelussa, että Krimin viranomaisten mukaan Maisken kylän asukkaita evakuoitiin tiistainaamuna räjähdyksen jälkeen. Venäläisen Izvestija-sanomalehden mukaan alueelta evakuoitiin kaksituhatta ihmistä.

Interfax uutisoi, että räjähdys olisi aiheuttanut kahden ihmisen loukkaantumisen. Alustavien tietojen mukaan räjähdys ei aiheuttanut kuolonuhreja.

Meduzan mukaan samoihin aikoihin sattui myös toinen räjähdys Džankoissa sijaitsevalla sähkölaitoksella.

Alustavien tietojen mukaan räjähdyksen myötä sähkönjakelukeskus syttyi tuleen. Meduza pohjaa tietonsa Krimillä toimivaan venäläismieliseen Kriminform-uutistoimistoon. Tietoja ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.

Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö kiinnittää huomion Venäjän reaktioihin tai niiden puutteeseen. Viime viikolla Venäjä kuittasi onnettomuudeksi Krimillä sijaitsevaan Sakyn lentotukikohtaan tehdyn iskun.

”On mielen­kiintoista, että [viime viikolla] Venäjä kiisti iskun mahdol­lisuuden täysin ja sanoi, että kyse on onnetto­muudesta”, Käihkö sanoo.

Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.

Näin Venäjä viesti, ettei aio reagoida räjähdyksiin, vaikka ne paljastuisivatkin Ukrainan iskuksi.

Taustalla on muun muassa entisen presidentin Dmitri Medvedevin ”maailman­lopun­puhe”. Medvedev sanoi heinäkuussa, että ”tuomio­päivä tulee hyvin nopeasti ja kovaa”, jos Krimille hyökätään. Uhkausta ei ole niin helppo toteuttaa kuin sanoa.

Nyt tilanne on toinen, kun Venäjä toteaa iskun sabotaasiksi. Vastatoimia on odotettavissa.

”Sodassa aina pyritään osoittamaan, mikä on ok ja mikä ei ole ok”, Käihkö sanoo.

”En edelleenkään tiedä, mitä Venäjän vastatoimet voisivat olla. Voimavarat ovat pitkälti äärimmillään käytössä. Venäjä voisi tehdä terroripommituksen johonkin Ukrainan kaupunkiin, mutta ei se sotaa edesauttaisi.”

Viime viikon isku lentotukikohtaan tuhosi kokonaan tai osittain kymmenkunta Venäjän sotilaslentokonetta. Toinen räjähdys Krimillä vain viikkoa myöhemmin viittaa Käihkön mukaan siihen, että kyse on Ukrainan tekemästä iskusta.

Tiistain räjähdys näyttää olleen Himars-rakettien kantaman ulkopuolella. Se viittaa jälleen lähempänä kohdetta olevien erikoisjoukkojen osuuteen, kuten viime viikon iskussa.

Sinänsä on aina mahdollista, että ammusvarastoissa tapahtuu onnettomuuksia. ”Venäläiset eivät aina ammuksia kovin hyvin säilytä, ja ammuksia liikkuu paljon ja kiireellä.”

Lue lisää: Satelliittikuvien perusteella Ukraina osui täydellisesti maaleihinsa Venäjän lentotuki­kohtaan Krimillä, mutta miten?

Iskut Krimille voi nähdä osana suurempaa strategiaa, jossa Ukraina yrittää heikentää Venäjän materiaaliylivoimaa.

Venäjä on pystynyt sen avulla pyörittämään sotaa, mutta varastoja tuhoamalla Ukraina on pystynyt rajoittamaan sen tulivoimaa. Tykistötuli on Käihkön mukaan vähentynyt esimerkiksi heinäkuun alusta, mitä pidetään ammusvarasto­iskujen vaikutuksena.

Iskut varastoihin hyödyttävät Ukrainaa kolmella tavalla.

Paitsi että ne tuhoavat käyttökelpoista materiaalia, ne myös pakottavat Venäjää suojaamaan paremmin materiaalivarastoja, siltoja ja muita tärkeitä kohteita.

”Ukrainan puhe partisaaneista pakottaa Venäjän sitomaan joukkojaan”, sanoo Käihkö.

Kolmanneksi Himars-iskut ovat pakottaneet Venäjän siirtämään varastoja kauemmaksi, mikä hidastaa huoltoa. Iskut Krimillä uhkaavat nyt niitäkin. Loputtoman kauas varastoja ei voi siirtää, koska ammukset pitää saada kohtuullisessa ajassa rintamalle.

Viime viikon iskun jälkeen moni ukrainalais­virkamies vihjaili julkisuudessa partisaaneilla ja erikoisjoukoilla. Se saattoi mennä vähän liiankin pitkälle.

Käihkö huomauttaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin sättineen virkamiehiä lörpöttelystä. Zelenskyin ärähdys kertoo siitä, että myös Ukraina haluaa välttää Venäjän vastareaktioita.

Iskut Krimille ovat Ukrainalta hyvin riskialtis strategia.

Lue lisää: Ukraina vihjasi, että Krimin onnistuneen iskun takana olisivat paikalliset ”partisaanit” – Mitä heistä tiedetään?

Iskun merkityksestä Venäjän hyökkäysvoimalle Etelä-Ukrainassa on vaikea sanoa ennen kuin käytössä on satelliittikuvia.

Venäläisväestölle iskut Krimille toimivat myös muistutuksena siitä, että käynnissä on sota, Käihkö huomauttaa.

Ukraina vaikuttaa olevan odottavalla kannalla. Vastahyökkäyksestä on ollut paljon puhetta. Ukrainalle ei pidemmän päälle riitä vain Venäjän heikentäminen, vaan se tarvitsee myös voittoja.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat