Entisestä toimittajasta Myhailo Podoljakista tuli Ukrainan presidentin tärkeä avustaja huhtikuussa 2020.

Venäjä on valmis rauhaan, kun Ukraina on vallannut alueensa takaisin, sanoo Zelenskyin neuvonantaja

Myhailo Podoljak on rankattu Ukrainan kolmanneksi vaikutusvaltaisimmaksi ihmiseksi. Hänen mielestään Venäjä ei suostu aitoon rauhaan ennen kuin se on lyöty rajoilleen.


22.8. 2:00 | Päivitetty 22.8. 6:57

Kiova

Ukrainan presidentinlinnan ympäriltä on eristetty kokonaisia kortteleita. Siellä täällä näkyy sotilaita asemissa. Tähän rakennukseen kuljetaan moninkertaisten vartiopisteiden läpi.

Lopulta saavumme suureen työhuoneeseen, jossa on paperi- ja kirjapinoja, kasa luotiliivejä ja pyöreä neuvottelupöytä. Ikkunaa peittää verho. Meidät kättelee ystävällisesti 50-vuotias mies, joka on pukeutunut Ukrainan johdon kausiväreihin: pitkään vihreään paitaan ja vihreisiin housuihin.

Ukrainassa vuonna 2022 turvatoimet eivät ole liioiteltuja.

”Uhka on Kiovassa läsnä koko ajan. Venäjä voi koska tahansa ampua tänne risteilyohjuksia tai lähettää tuhoamisryhmän. Otamme sen jatkuvasti huomioon”, sanoo isäntämme Myhailo Podoljak.

Podoljak on presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja ja Ukrainan hallinnon näkyvimpiä edustajia. Hän esiintyy usein presidentin rinnalla ja on toiminut Ukrainan äänitorvena muun muassa Twitterissä.

Podoljakin mukaan Venäjän tavoitteena sodan alussa oli vallata Kiovan hallintokorttelit nopeasti, eikä uhka ole väistynyt.

”Sodan alussa heidän suunnitelmanaan oli ottaa Hostomelin sotilaskenttä. Samalla panssarivaunut olisivat vyöryneet Kiovaan ja tuhoamisryhmät olisivat ottaneet hallintokorttelit haltuunsa. Sen jälkeen he olisivat tukahduttaneet kaikki protestit. Suunnitelma epäonnistui täydellisesti, kiitos meidän sotilaallisen ja poliittisen johdon, presidentti Volodymyr Zelenskyin”, hän hehkuttaa esimiestään.

Viestintä Podoljakilta luonnistuu, sillä hän on aiemmin työskennellyt toimittajana. Hän on muun muassa tutkinut presidenttiehdokas Viktor Juštšenkon myrkytystä vuonna 2004.

Vuonna 2020 ukrainalainen Focus-lehti nimesi hänet kolmanneksi vaikutusvaltaisimmaksi ukrainalaiseksi.

Podoljak ei osaa englantia niin hyvin, että haluaisi antaa kielellä haastattelun. Sen sijaan hän suostuu nikottelematta antamaan haastattelun venäjäksi. Tällaista on ”natsismi” Ukrainassa elokuussa 2022.

Podoljakin mukaan Venäjä pyrkii uuvuttamaan Euroopan energiapulalla.

Podoljakin työhuoneen asiakirjapinossa päällimmäisenä on Raamattu.

Arvoisa neuvonantaja, mikä on Ukrainan rintamatilanne, kun sota on kestänyt puoli vuotta?

Podoljakin arvio on synkkä.

”Sota on edennyt neljänteen vaiheeseensa. Venäjä on tuonut Ukrainaan maksimaalisen määrän kalustoa ja ihmisiä. He käyvät tykistösotaa, jota he haluavat pitkittää talveen saakka”, hän sanoo.

Samalla Venäjä pyrkii Podoljakin mukaan uuvuttamaan Euroopan energiapulalla niin, että se väsyisi sotaan ja Ukrainan auttamiseen.

Ukrainan vastahyökkäys etelässä on hänen mukaansa kuitenkin edennyt.

”Pyrimme tuhoamaan tehokkaasti heidän huoltoyhteyksiään, logistiikkaa ja johtopaikkoja. Haluamme raketinheitinjärjestelmiä juuri siksi, että ne antavat mahdollisuuden painostaa Venäjän armeijaa niin, että omia sotilaitamme kuolee mahdollisimman vähän. Tavoitteenamme on vaikeuttaa heidän huoltoaan ja pakottaa heidät vetäytymään ennen talven tuloa.”

Amerikkalaisesta Himars-raketinheittimistä erikseen kysyttäessä hän sanoo, ettei Venäjä ole tuhonnut yhtään järjestelmää toisin kuin on väittänyt.

”Neuvoni on: älkää uskoko siihen, mitä Venäjän puolustusministeriö sanoo”, hän sanoo lakonisesti.

He haluavat muuttaa Harkovan uudeksi Groznyiksi tai Aleppoksi.

Donbasissa Ukraina on Podoljakin mukaan onnistunut hidastamaan Venäjän etenemistä, vaikka Venäjä ampuu päivittäin 40 000–50 000 kertaa erikaliiberisella tykistöllä.

Harkovaa Podoljak pitää aivan poikkeuksellisena Venäjän hyökkäyksen uhrina.

”Kaupunkia on pommitettu puoli vuotta raketinheittimistä, haupitseista ja lentokoneista. He haluavat muuttaa Harkovan uudeksi Groznyiksi tai Aleppoksi. He tuhoavat keskustaa ja lähiöiden asuintaloja. Tarkoituksena on luoda paniikki, jotta yhteiskunta suostuisi myönnytyksiin.”

Podoljakin mukaan Venäjä on ylittänyt Ukrainan sodassa kaikki hyväksyttävät rajalinjat. Hänen mukaansa Venäjä on saatettava rikoksistaan juridiseen vastuuseen – muutoin koko Euroopan turvallisuusjärjestelmä menettää uskottavuutensa.

”On tutkittava, onko Amnesty saanut rahoitusta Venäjältä”, Podoljak lataa.

Entä Ukrainan oma toiminta, jota Amnesty hiljattain arvosteli? Ihmisoikeusjärjestö totesi Venäjän olevan vastuussa hyökkäyksestä, mutta katsoi, että Ukrainan joukkojensijoittelu asutuskeskuksissa voi asettaa siviilejä vaaraan.

Kannattaisiko Ukrainan tutkia Amnestyn väitteet eikä vain kieltäytyä edes keskustelemasta niistä?

Podoljakin kanta on jyrkkä.

”Raportti, jonka olemme nähneet, vastaa Venäjän propagandaa. Sen mukaan maalla ei ole oikeutta puolustautua omalla alueellaan. Venäjä tulittaa asutusta raskaalla tykistöllä, risteilyohjuksilla ja tuhoaa siviili-infrastruktuuria. Amnesty on menettänyt uskottavuutensa täysin. Järjestön on vaihdettava johtonsa. On tutkittava, ovatko he saaneet rahoitusta Venäjältä”, Podoljak lataa.

Entäs Ukrainan miestappiot? Niistä on esitetty virallisia lukuja kesäkuun alussa.

Podoljak sanoo, että kysymys kuuluu pääesikunnan kompetenssiin. Hän on kuitenkin valmis ilmoittamaan Venäjän tappioluvut: 90 000–120 000 sotilasta haavoittuneina tai kaatuneina.

”Heidän on vaikea piilottaa tappioita. Venäjällä pidetään satoja hautajaisia päivittäin”, hän väittää.

Työhuoneen nurkassa on kenkiä.

Sodan alussa Ukraina otti paljon vankeja, mutta sen jälkeen vangeista on kuultu vähemmän. Vankien puute voi olla ongelma, kun Ukraina yrittää pelastaa Venäjän kynsiin joutuneita Azov-taistelijoita.

Eikö venäläisiä enää antaudu vai eikö Ukraina anna heidän antautua?

Ukraina käy Podoljakin mukaan jatkuvasti keskusteluja Venäjän kanssa vangeista

Podoljakin mukaan vangiksi otettujen määrä on vähentynyt, koska sodan luonne on muuttunut. Alkukeväästä Venäjä lähti soitellen sotaan suurella joukolla. Nyt se käy kulutussotaa tykistöllä ja etenee hitaasti.

Ukraina käy hänen mukaansa jatkuvasti keskusteluja Venäjän kanssa vangeista ja joitakin vaihtoja on tehty.

”Puhumme myös Azovstalin puolustajista, mutta asia etenee vaivoin, koska Venäjä haluaa ottaa heistä kaiken propagandahyödyn. Kansainvälinen Punainen Risti ja YK toimivat heikosti tässä. Heidän pitäisi aktivoitua”, hän arvostelee.

Toivomuslista aseista on valmiina.

Podoljak toistaa Ukrainan hallituksen vetoomuksen ulkomaisesta avusta. Kellään Euroopassa ei ole samanlaista arsenaalia kuin Venäjällä, mutta pienemmälläkin lukumäärällä nykyaikaisia Naton asejärjestelmiä Ukraina voi saavuttaa edun taistelukentällä.

Hänellä on valmiina toivomuslista: 200–500 kappaletta 155 mm kaliiperin pitkän kantaman tykistöä, 50–80 raketinheitintä, lennokkeja tiedusteluun ja iskuihin, panssarikalustoa sekä tietenkin ilma- ja ohjustorjuntaa.

”Ohjustorjuntakyky olisi erittäin tärkeä, koska Venäjä iskee risteilyohjuksilla asuinalueille.”

Aseiden lisäksi tarvitaan apua Ukrainan talouteen, jonka Venäjä on pyrkinyt tuhoamaan iskemällä tehtaisiin, satamiin ja maatalouteen.

Suomen antamasta avusta Podoljak haluaa lausua lämpimän kiitoksen.

”Meillä on hyvin lämmin suhde Suomeen. Suomi on yksi niistä maista, jotka ymmärtävät, että olemme kaikki uhattuina, jos Venäjä pysyy nykyisenkaltaisena.”

Toivomuksenaan Podoljak esittää, että Suomi tukisi Ukrainaa vielä enemmän EU-keskusteluissa.

Venäläisten viisumeja Podoljak rajoittaisi Zelenskyin ehdotuksen mukaisesti.

”Venäläiset, jotka tukevat sotaa, voivat nyt tulla vapaasti halveksimaansa Eurooppaan, nauttia lomasta ja käydä ostoksilla. Se näyttää hassulta.”

On vielä kysyttävä diplomatian mahdollisuuksista, ennen sotaa ja nyt.

Helmikuussa Vladimir Putin ehdotti, että Ukraina ja Nato takaisivat kirjallisesti Ukrainan liittoutumattomuuden. Olisiko tämä tai muu myönnytys Venäjälle estänyt sodan?

”Venäjä hyökkäsi, koska se ajatteli voivansa laajentua.”

”Venäjällä ei ollut aikomustakaan pysähtyä. Sen ovat osoittaneet muun muassa Georgian sota ja Minsk II -sopimus. Venäjä hyökkäsi, koska se ajatteli voivansa laajentua. Mahdollinen kolmas Minskin sopimus olisi antanut sille vain mahdollisuuden vahvistaa joukkojaan Donbasissa ja valmistautua vielä tuhoavampaan hyökkäykseen”, Podoljak sanoo.

”Ei ollut neuvottelutietä, vaan puheet demilitarisaatiosta olivat Venäjän propagandaa, jonka päämääränä oli aloittaa sota. Putinin suunnitelma on yksinkertainen. Hän haluaa palauttaa Neuvostoliiton muodossa tai toisessa. Ukraina on hänelle tässä avainvihollinen.”

Sodan alussa Podoljak kuului Ukrainan valtuuskuntaan, joka yritti neuvotella venäläisten kanssa Valko-Venäjällä ja Turkissa. Venäjän valtuuskuntaa johti kiihkokansallinen entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski, ja siihen kului muun muassa Vladimir Žirinovskin puolueen Leonid Slutski. Kädessään rukousnauhaa pitänyt kansanedustaja on jopa Venäjällä herättänyt kohun, kun lukuisat naiset ovat syyttäneet häntä seksuaalisesta häirinnästä.

Podoljakin mukaan kyse ei ollut todellisista neuvotteluista.

”Se kaikki oli hyvin kömpelöä ja epäammattimaista. Venäjän valtuuskunta ei ollut lainkaan valmis neuvottelemaan, vaan esitti listan uhkavaatimuksia. Kävi myös ilmi, kuinka vanhat tiedot heillä oli Ukrainasta.”

Podoljakin mukaan Ukrainan sota päättyy neuvottelupöydässä, mutta toistaiseksi Venäjä ei ole valmis aitoihin neuvotteluihin.

Mitkä olisivat mahdollisuudet rauhaan nyt, kun sotaa on jatkunut puoli vuotta? Pitäisikö Ukrainan kuunnella Euroopasta aika ajoin kantautuvia neuvoja, joiden mukaan Venäjän kanssa pitäisi neuvotella?

Podoljakin vastaus on pitkä, mutta selvä.

”Jos Venäjän annetaan voittaa sota, he voivat sanella Euroopalle ehtonsa.”

Hänen mukaansa vaatimukset rauhanneuvotteluista perustuvat illuusioon, joka osoittautui tyhjäksi jo vuosina 2008 ja 2014.

”Ukrainan itsenäisyys on vastoin heidän maailmankuvaansa. Jos Venäjän annetaan voittaa sota, he voivat sanella Euroopalle ehtonsa. Se johtaa Venäjän etenemiseen Moldovassa, Georgiassa, Pohjois-Kazakstanissa tai Baltiassa. EU:ssa Venäjä alkaisi manipuloida sisäpolitiikkaa provosoimalla äärivasemmistolaisia ja äärioikeistolaisia voimia. Maailmassa alkaisi ketjureaktio, kun muut autoritääriset valtiot huomaisivat voivansa edistää tavoitteitaan hyökkäyssodalla”, hän maalaa.

”Venäjä on aidosti valmis rauhaan vain, jos se on ensin kärsinyt merkittäviä taktisia tappioita.”

Siitä huolimatta, Podoljak sanoo, Venäjän ja Ukrainan sota eittämättä päättyy neuvottelupöydässä. Kyse on vain siitä, missä tilanteessa neuvotteluihin mennään.

”Venäjä on aidosti valmis rauhaan vain, jos se on ensin kärsinyt merkittäviä taktisia tappioita. Silloin se luopuu uhkavaatimusten esittämisestä, ja joutuu kuuntelemaan muidenkin argumentteja. Kun Ukraina on päässyt vuonna 1991 määritellyille rajoilleen, silloin Venäjä on valmis istumaan neuvottelupöytään ja allekirjoittamaan rauhansopimuksen. Se on ainoa mahdollisuus taata Euroopan liberaalit arvot ja vapaus.”

Silloin koittaisi mahdollisuus myös Podoljakin toiselle kotimaalle. Hän syntyi ja kasvoi Ukrainassa, mutta opiskeli ja työskenteli toimittajana Valko-Venäjällä 15 vuotta, kunnes vuonna 2004 joutui karkotetuksi.

”Venäjän tappio antaa myös Valko-Venäjälle vapauden valita. Siitä voi tulla eurooppalainen demokratia tai sitten huonosti hoidettu Venäjän takapiha. Se on lähempänä Eurooppaa kuin Venäjää. Maan nykyisen johdon linja on päivänselvästi ristiriidassa valkovenäläisten luonnollisen valinnan kanssa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat