Pysarevskyin perhe oli hankkinut liikkuvan ruokakojunsa liettualaisten tuttaviensa avustuksella. Sillä on kierretty eri tapahtumissa, muun muassa Rammsteinin konsertissa.

Ukrainalaisten verkostot toimivat Tallinnassa

Virossa asuvat ja sinne paenneet ukrainalaiset ovat perustaneet yrityksiä, joihin työllistetään maanmiehiä. Tuotoista osa lähetetään takaisin kotimaahan.


26.8. 2:00 | Päivitetty 26.8. 12:43

Tallinna

Ukrainalaiset Inessa ja Myroslav Pysarevskyi ovat tuoneet kauniin asuntovaununsa elokuun puolivälissä Tallinnan Linnaruumifestival-tapahtumaan. Vaunu on ruokakoju, josta myydään ukrainalaisia perinneruokia.

Pysarevskyit tulivat Viroon kolmisen vuotta sitten, ja viime helmikuuhun asti he jakoivat elämänsä Ukrainan ja Viron välillä: Ukrainassa heillä oli kymmeniä työntekijöitä työllistävä yritys. Yritys kuitenkin kaatui 24. helmikuuta aloitetun sodan seurauksena.

Perhe oli alkuvuonna käymässä kotimaassaan ja ylitti rajan Ukrainasta Puolaan 22. helmikuuta.

Nyt borssia ja perinteisiä ukrainalaisia perunalettuja myyvälle ruokakojulle on jonoa Tallinnan alkuiltapäivän helteestä huolimatta. Myroslav juttelee hyväntuulisesti asiakkaille vaihtaen kielen välillä virosta ukrainaan.

Ukrainalaista ruokaa ovat saapuneet nauttimaan myös Viron entinen puolustusministeri Kalle Laanet ja nykyinen puolustusministeri Hanno Pevkur.

Myroslav (vas.) ja Inessa Pysarevskyi olivat Ukrainan väreissä kojullaan Tallinnan kaupunkifestivaalilla 18. elokuuta.

Ukrainalaisten pääsy työelämään on onnistunut Virossa verrattain hyvin.

Pysarevskyin yrittäjäpariskunta esimerkiksi työllistää sotaa paenneita ukrainalaisia. Ruokakojun lisäksi heillä on take away -kahvila Tallinnassa, ja toinen kahvila avautuu kaupunkiin pian.

Viron tilastokeskuksen 22. elokuuta päivittämien aineistojen mukaan maassa on työllistyneenä nyt noin 17 000 sellaista ukrainalaista, joilla on oleskelulupa tai lyhytkestoinen työlupa tai jotka ovat tilapäisen suojelun piirissä.

Viimeksi mainittuja on tilastojen mukaan työllistyneinä noin 7 300. Tilapäisen suojelun piirissä olevista ukrainalaisista taas 14 000 on aineiston mukaan työttöminä. Viron työttömyyskassan mukaan Ukrainasta paenneet ovat hakeutuneet erityisen innokkaasti kursseille, joissa opiskellaan viroa tai englantia sekä it- ja kuljetusalaa.

Viro on Politico-lehden mukaan tukenut Ukrainaa noin 220 miljoonalla eurolla eli noin 0,8 prosentilla maan bkt:sta. Kuvassa näkymä Tallinnan keskustasta 19. elokuuta.

Tilastot eivät tietenkään kerro kaikkea, mutta ukrainalaisten työt ja yritykset näkyvät myös Tallinnan kaupunkikuvassa. Ukrainan liput ja värit ovat esillä festivaalin lippusaloissa ja Pysarevskyin ruokakojun ympärillä. Pysarevskyit lahjoittavat osan tuotoistaan Ukrainan hyväksi.

Entä millaisin ajatuksin virolaiset puolustusministerit ovat saapuneet nauttimaan ukrainalaista ruokaa? Hanno Pevkur ja Kalle Laanet kertovat olevansa paikalla lounastamassa ja keskustelemassa. Haastattelu järjestyy miesten päätettyä ruokailunsa.

”Yli 80 prosenttia virolaisista tukee pakolaisten auttamista Virossa. Ei ole epäilystäkään, etteikö meidän pitäisi auttaa heitä”, puolustusministeri Pevkur sanoo.

”Tähän varmasti vaikuttaa se, että meiltä pakeni ihmisiä toisen maailmansodan aikaan. Se meidän pitää myös muistaa”, entinen puolustusministeri Laanet jatkaa.

Viron nykyinen puolustusministeri Hanno Pevkur (vas.) ja entinen puolustusministeri Kalle Laanet ukrainalaisella lounaalla. Ukrainan jatkuvalle tukemiselle ei Pevkurin mukaan ole vaihtoehtoja.

Ukrainan sodassa vastakkain ovat Pevkurin mukaan vapaa maailma ja sen vihollinen. Ukrainan tukeminen taistelussa on hänen mukaansa selviö, eikä sillä pidä olla rajoja.

”Jos kuvittelet, että me [muiden maiden asukkaat] olemme väsyneitä sotaan, kuvittele miten väsyneitä ukrainalaiset ovat.”

Osittain sodan seurauksena muun muassa energian hinta ja elinkustannukset ovat nousseet. Kustannusten vaikutus ihmisten kukkaroihin ei Pevkurin mukaan kuitenkaan ole syy lopettaa Ukrainan tukemista.

”Pitää muistaa, että vaikka kaasun ja energian hinnat ovat korkeita, vapaudella ei ole hintaa.”

Inessa Pysarevskyi valmistaa perinteisiä ukrainalaisia perunalettuja. Hän sanoo unelmoivansa ukrainalaista perinneruokaa tarjoavan ravintolan perustamisesta Suomeen.

Ministerit ovat syöneet ja katoavat takaisin töidensä pariin. Istumme alas nauttimaan aidosta ukrainalaisesta borssista. Ruoka pääsi YK:n alaisen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kuluvana vuonna. Ruokaillessamme Inessa Pysarevskyi sanoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten jättäminen on jo ennen jäsenyyttä auttanut Ukrainaa.

”Nyt Venäjän pitää miettiä [Suomen vastaista] rajaansa eikä se voi keskittää niin paljon joukkojaan Ukrainaan.”

”Ystävämme eivät uskoneet sodan syttyvän, mutta minä tunsin sen tulevan. Sanoin myös hyvälle ystävälleni, että ’lähde mukaamme’. Kysyin vielä hetki ennen lähtöämme, eikö hän sittenkin lähtisi. Nyt, joka kerta kun puhun hänen kanssaan, hän voivottelee, ettei lähtenyt”, Inessa kertoo.

”Meillä kävi tuuri, sillä olimme Ukrainassa autolla. Kuvittele, jos sota olisi syttynyt kaksi päivää aiemmin ja olisimme lentäneet maahan.”

Pysarevskyit ovat kotoisin Itä-Ukrainassa sijaitsevasta Severodonetskista. Kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin niemimaan, he lähtivät ensin Keski-Ukrainaan, sieltä pääkaupunki Kiovaan ja lopuksi Tallinnaan.

Tallinnan vanhassakaupungissa, Venäjän suurlähetystön edessä, huudetaan. Noin kymmenen ihmistä on kokoontunut lähetystön eteen ilmaisemaan Ukrainaa tukevia ja Venäjää tuomitsevia iskulauseita.

Rakennuksen edustalla oleva aita on täynnä sodanvastaisia viestejä, kuvia venäläisjoukkojen julmuuksien uhreista ja Venäjän toimia tuomitsemia plakaatteja.

”Kaikki ystäväni ovat kuolleet”, lukee pahvinpalasessa, joka näyttää lapsen piirrokselta.

Mielenosoittajat huusivat iskulauseita Venäjän Viron-suurlähetystöä vastapäätä 18. elokuuta Tallinnassa.

Lähetystön seinässä olevan suuren Venäjän lipun ohittaa jokaisena työpäivänään myös ukrainainalainen yhteiskuntatieteiden opiskelija Jane Sidorenko, joka opiskelee Tallinnassa.

Mielenosoituksiin hän suhtautuu kahtiajakoisesti: on hienoa, että ihmiset osoittavat solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan, mutta olo voi olla myös turvaton aggressiivisen huutelun takia.

Lähes kaikki Sidorenkon tuttava- ja ystäväpiiristä ovat jollain tasolla mukana hyväntekeväisyydessä. Osa lahjoittaa rahaa, ja osa toimii kentällä.

Sidorenko palasi Ukrainasta pari viikkoa sitten. Hän kävi sekä Kiovassa että Irpinissä, jonka venäläisjoukot tuhosivat melkein kokonaan. Irpinissä on epäilty tapahtuneen myös venäläisjoukkojen tekemiä erityisiä julmuuksia, kuten aseettomien ihmisten tappamisia.

”Ensimmäinen päivä siellä tuntui epätodelliselta, mutta loput tuntuivat todellisuuttakin todellisemmalta. Todellisemmalta kuin täällä.”

”Haluan opiskella myös hieman liiketaloutta, sillä sen avulla voisin järjestää isompia hyväntekeväisyyshankkeita myös Ukrainassa.”

Tallinnassa opiskeleva Jane Sidorenko on ollut mukana useissa hyvän­tekeväisyys­hankkeissa, jotka tukevat ukrainalaisia.

Sidorenkon työpaikka on Hata-niminen vaatteiden erikoisliike, jossa on myös ukrainalaisten suunnittelijoiden tuotteita. Yksi suunnittelijoista on Tania Mómot, joka pakeni Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainasta maaliskuun alussa.

”Tulin Tallinnaan, koska siskoni oli miehensä kanssa jo valmiiksi täällä.”

Suunnittelija Tania Mómotin tuotteiden voitoista osa lahjoitetaan Ukrainan hyväksi.

Mómot ei ole käynyt pakonsa jälkeen Ukrainassa. Hänen suunnittelemansa vaatteet kuitenkin valmistetaan yhä Keski-Ukrainassa sijaitsevassa tehtaassa, josta ne kuljetetaan Tallinnaan. Tavaroiden matkaan kuluu noin viikko, ja niiden tuotoista lahjoitetaan osuus takaisin Ukrainaan.

Mómot aprikoi, mahtuisiko Suomeenkin ukrainalaisten suunnittelijoiden tuotteita myyvä kauppa, ehkä tällainen kuin Tallinnan vanhassakaupungissa.

Kaupan kaiuttimista kuuluu ukrainalaisten indie-artistien kaihoisaa ja eteeristä laulua. Yhdellä pöydällä on Ukrainaan liittyviä pieniä esineitä. Naapuritalon parvekkeenkaiteeseen on kiinnitetty Ukrainan kelta-sininen lippu.

Hata on niin sanottu ”concept store”, jossa on myynnissä eri suunnittelijoiden mallistoja. Ukrainalainen Tania Mómot on nyt yksi suunnittelijoista.

Uusi kirjastokin ukrainalaisilla Tallinnassa on. Viroon neljä vuotta sitten muuttanut ukrainalainen Daria Shioulienie perusti sen yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. Maaliskuun alussa aloittanut kirjasto oli ensin kansalliskirjaston tiloissa, nyt sillä on uusi koti Põhjala tehas -kulttuurikeskuksessa, jossa on gallerioita, kahvila ja työtiloja.

”Pakolaiset jäävät melko helposti omiin kupliinsa, joten haluamme auttaa heitä tapaamaan muita ihmisiä”, Shioulienie sanoo.

Kirjaston kautta järjestetään myös taidekursseja, psykologista apua ja keskusteluryhmiä sekä aikuisille että lapsille.

Daria Shioulienie esittelee taulua, johon ihmiset ovat kirjoittaneet terveisiä ukrainalaisille. ”Luulimme, että ihmiset kirjoittaisivat tauluun lempikirjojaan, mutta sen sijaan he kirjoittivat terveisiä ja maalasivat kuvia”, Shioulienie sanoo.

Kevyen jazzin soidessa taustalla Shioulienie kertoo, että kirjoja on tällä hetkellä 500–600. Satoja kiloja kirjoja ja lehtiä on tullut Ukrainasta. Lehtiä saadaan myös tulostamalla pdf-tiedostoja, joita ukrainalaiset suunnittelevat ja valmistavat. Hankkeen tukijana on Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska.

Tavoitteena oli Shioulienien mukaan saada erityisesti ukrainankielisiä lastenkirjoja: kun ihmiset pakenevat henkensä edestä sotaa, ei kirjoja useinkaan mahdu matkalaukkuihin.

Shioulienie kertoo, että hänen lempikirjansa on tällä hetkellä Oksana Bulan Tukoni, jossa metsäneläimet huolehtivat yhteisöstään.

”Se on erittäin kaunis tarina, jossa eläimet haluavat järjestää tammipuuystävänsä kanssa teekutsut. Metsään iskee kuitenkin myrsky ja metsäpalo, jossa puu kuolee. Eläimet huolehtivat puusta, ja se alkaa kasvaa uudestaan.”

Daria Shioulienie näyttää lastenlehden numeroa, jossa esitellään Ukrainaa.

Oikaisu 26.8. klo 12.41: Korjattu Hanno Pevkurin ja Kalle Laanetin nimet kohdasta, jossa sukunimet olivat väärin päin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat