”Olen tosissani, alkakaa kaivaa juoksuhautoja” – Yhdysvalloilla oli suuria vaikeuksia vakuuttaa Ukraina liittolaisineen tulevasta hyökkäyksestä, kertoo The Washington Post

WP:n kattavan selvityksen mukaan Yhdysvallat jakoi kiivaasti näkemyksiään tulevasta Venäjän hyökkäyksestä sekä länsiliittolaisille että Ukrainan päättäjille, mutta törmäsi jatkuviin vaikeuksiin saada sanomaansa perille.

Ukrainan panssarivaunut liikkeellä Mariupolissa 24. helmikuuta, kun Venäjä käynnisti suurhyökkäyksen Ukrainaa vastaan.

16.8. 20:32

Yhdysvaltain tiedustelulla oli jo lokakuussa ”tavattoman yksityis­kohtainen” käsitys siitä, millä tavalla Venäjä aikoo hyökätä naapurimaansa Ukrainan kimppuun, kerrotaan The Washington Post -lehden (WP) julkaisemassa laajassa selvityksessä.

Tiedot välitettiin presidentti Joe Bidenille hätäkokouksessa, jossa oli paikalla Bidenin hallinnon tärkeimmät päättäjät varapresidentti Kamala Harrisista ulkoministeri Antony Blinkeniin. Heille selitettiin fläppitauluille kiinnitettyjen karttojen avulla, minne Venäjä oli siirtänyt joukkojaan ja mistä ilmansuunnasta se valmistautui käymään Ukrainan pää­kaupungin Kiovan ja muiden kohteiden kimppuun.

WP:n monen toimittajan voimin tehdyn ja kymmeniin haastatteluihin perustuvan artikkelin mukaan Yhdysvallat ryhtyi kiivaasti jakamaan näkemyksiään tulevasta hyökkäyksestä sekä länsiliittolaisille että Ukrainan päättäjille. Mutta se törmäsi lehden mukaan jatkuviin vaikeuksiin saada sanomaansa perille.

Viime marraskuun loppupuolella Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvon­antajat vierailivat Washingtonissa. WP:n haastatteleman Zelenskyin neuvon­antajan Dmitro Kuleban mukaan heitä tervehti Yhdysvaltain ulkoministeriön korkea-arvoinen virkailija, joka sanoi hymyillen: ”Hei kaverit, alkakaa kaivaa juoksuhautoja!”

Kuleba kertoi hymyilleensä takaisin, mihin amerikkalainen totesi: ”Olen tosissani. Alkakaa kaivaa juoksuhautoja, joudutte hyökkäyksen kohteeksi. Suuren hyökkäyksen, siihen on parasta valmistautua.”

Yhdysvaltain tiedustelumahti tunnetaan, mutta varoituksiin suhtauduttiin skeptisesti sekä Ukrainassa että muualla Euroopassa. Kuleba sanoi lehdelle, että amerikkalaiset antoivat liian vähän yksityiskohtia varoitustensa perusteiksi.

WP:n mukaan monet amerikkalaisvirkailijat ovat kiistäneet ukrainalaisten version. Heidän mukaansa Zelenskyin hallinnolle tarjottiin runsaasti yksityiskohtaista näyttöä tekeillä olevasta hyökkäyksestä.

Artikkelin mukaan Euroopassa maat jakautuivat kolmeen eri leiriin sen suhteen, miten ne Yhdysvaltain varoituksiin suhtautuivat. Britannia ja Baltian maat uskoivat Venäjän valmistelevan suurhyökkäystä.

Joissakin maissa taas ajateltiin, että kyse oli Venäjän presidentin Vladimir Putinin aggressiivisesta diplomatiasta, kun taas kolmannessa ryhmässä arveltiin, että Venäjä valmistelee rajallisen kokoista operaatiota.

Eurooppalaisten reaktioihin vaikuttivat esimerkiksi kokemukset siitä, kuinka Yhdys­valtain tiedustelu vuoden 2003 Irakin sodan alla liioitteli Irakin joukkotuhoaseiden uhkaa. Viime vuonna taas oli epäonnistuttu näkemään, kuinka helposti Afganistanin armeija voisi luhistua Taleban-liikkeen edessä, kun länsimaat vetäytyvät maasta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasivat Moskovassa 7. helmikuuta. Macron uskoi vielä 20. helmikuuta, että Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan voitaisiin välttää neuvotteluin.

Suomalaiset muistanevat, että presidentti Sauli Niinistöä kutsuttiin viime talvena kansainvälisessä mediassa ”Putin-kuiskaajaksi”. Niinistö arvioi CNN-kanavalle 20. helmikuuta, neljä päivää ennen Venäjän hyökkäystä, että tilanne voisi kehittyä vielä kolmeen eri suuntaan.

Yhtenä vaihtoehtona Niinistö mainitsi Minskin rauhanprosessin edistymisen – tosin etäisenä mahdollisuutena. Hän puhui myös täysmittaisen sodan mahdollisuudesta sekä siitä, että kriisi jäisi tekemään junnaavaa sahausliikettä.

Samana päivänä Ranskan presidentti Emmanuel Macron oli puhelimessa Putinin kanssa. WP:n artikkelin mukaan Macron jäi puhelun jälkeen siihen käsitykseen, että Venäjän hyökkäys voitaisiin välttää neuvottelemalla.

Ranskalaisessa dokumenttielokuvassa on äskettäin esitetty puhelusta äänitallenne.

”Macronin kuullaan nauravan innoissaan, kun hän sulkee puhelimen. Ranskan presidentti ja hänen neuvonantajansa uskoivat, että he olivat saavuttaneet läpimurron. Macronin diplomaattinen neuvonantaja Emmanuel Bonne jopa tanssi”, WP kertoo.

Yhdysvalloissa ei enää uskottu sen enempää Venäjään kuin ihmeisiinkään. Biden oli pitänyt 18. helmikuuta tiedotustilaisuuden, jossa hän totesi seuraavasti:

”Tällä hetkellä olen vakuuttunut siitä, että hän [Putin] on tehnyt päätöksen [hyökätä]. Meillä on syymme uskoa niin.”

Video näyttää, kuinka Biden puhui Ukrainan tilanteesta 18. helmikuuta:

Vaikka WP:n artikkeli antaa varsin mairittelevan kuvan Yhdysvaltain tiedustelukyvyistä, myös Bidenin hallitukselle oli jossain määrin epäselvää, mihin Putin oli ryhtymässä. Tämä kävi ilmi, kun Biden puhui runsas kuukausi ennen hyökkäystä jonkinlaisen ”vähäisen tunkeutumisen” mahdollisuudesta.

”Venäjä pannaan vastuuseen, jos se hyökkää – ja se riippuu siitä, mitä se tekee. Vähäinen tunkeutuminen on asia erikseen”, totesi Biden, jonka sanomisia Valkoinen talo riensi jälkikäteen oikomaan ja selittelemään.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Valkoisessa talossa Washintonissa 4. maaliskuuta, kahdeksan päivää Venäjän Ukrainaan käynnistämän suurhyökkäyksen jälkeen.

WP:n jättiartikkelissa – jolle luvataan jatko-osia – ääneen pääsee myös Zelenskyi. Hänen mukaansa Ukrainan valtionjohdossa haluttiin välttää loppuun asti se, että kansa olisi joutunut paniikkiin ja ryhtynyt näkyvästi varautumaan pahimpaan.

Zelenskyin mukaan Ukraina olisi köyhtynyt silmissä, jos maasta olisi kuukausien ajan kantautunut tietoja, että Venäjän hyökkäys on ilmeinen. Se olisi tehnyt hyökkäyksestä helpomman.

Zelenskyi kertoi epäilleensä, että joissakin länsimaissa toivottiin orastavalle konfliktille nopeaa loppua Zelenskyin maastapaon ja Ukrainan antautumisen muodossa.

”Luulen, että valtaosa ihmisistä, jotka soittivat minulle – lähes jokainen – ei uskonut, että Ukraina voisi nousta vastarintaan ja pysyä sinnikkäänä”, hän sanoi.

WP:n selvityksen mukaan viime syksynä Yhdysvaltain tiedustelu oli muodostanut sellaisen käsityksen, että Venäjä pyrkii valtaamaan Kiovan 3–4 päivässä. Sellaista yritettiinkin, mutta niin ei käynyt. Zelenskyi ei lähtenyt Kiovasta eikä Ukrainan kansa joutunut paniikkiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat