”Emme pysty säilyttämään elin­tasoamme, jos jatkamme näin” – Luonto­kadon kirjeen­vaihtajan vuosi tiivistettynä 30 sitaattiin

Luontokadon kirjeenvaihtajan teemapesti on päättymässä. Näihin sitaatteihin kiteytyy vuoden anti.

Aleksi Lehikoinen, Carine Smith Ihenacho, Xi Jinping, Clare Farrell, Benson Mwakachola ja Robin Nyman.

4.9. 2:00 | Päivitetty 4.9. 9:12

Luontokato tarkoittaa sitä, että luonto vähenee ja yksipuolistuu. Sukupuutot ovat tunnetuin esimerkki, mutta ne ovat vain osa ilmiötä.

Luontokatoa ovat myös lajien sisäisen geenivaihtelun väheneminen ja kokonaisten ekosysteemien romahtaminen. Ihminen aiheuttaa luontokatoa hävittämällä elinympäristöjä, saastuttamalla, kalastamalla ja metsästämällä liikaa, lämmittämällä ilmastoa ja levittämällä vieraslajeja.

Luontokato on ilmastonmuutoksen veroinen globaali ongelma, joka näkyy myös Suomessa.

Olen kirjoittanut ilmiöstä nyt vuoden verran HS:n luontokadon kirjeenvaihtajana, ja pesti on päättymässä. Olen haastatellut kymmeniä ihmisiä Suomessa, Keniassa, Britanniassa, Tšekissä, Ranskassa, Intiassa ja Hollannissa.

Haastateltavina on ollut maanviljelijöitä, metsänhoitajia, tutkijoita, luontokartoittajia, kalastajia, luontoharrastajia, aktivisteja, taloustuntijoita, yritysten edustajia, poliitikkoja ja tavallisia kansalaisia.

Halusin kuulla ihmisiä, joilla on luonnosta kokemukseen tai tutkimukseen perustuvaa ajankohtaista sanottavaa.

Tältä vuosi näyttää sitaateiksi tiivistettynä.

1. ”Tärkeintä on, ettei jää tunne, että muut suojelevat ja minä maksan.”

Kiteeläinen maanviljelijä Mika Timonen pohti valkoposkihanhivahingoista maksettavia korvauksia. Pelloilla muuttomatkalla levähtäviä lintuja saa nykyään poikkeusluvin myös ampua, mutta HS:n Kiteellä tapaamien viljelijöiden mielestä se ei ole tärkein keino.

2. ”Olen usein miettinyt, että kuinkahan karua luettavaa se olisi, jos meillä olisi muistakin lajeista [kuin linnuista] tällaista seuranta-aineistoa.”

Suomen johtaviin lintututkijoihin kuuluva Aleksi Lehikoinen pohti Hangon lintuasemalla tilannetta, jossa Suomen lintukantojen seurannan ”kaikki mittarit ovat punaisella”. Linnuista on paljon tietoa, monista muista lajeista ei.

Maanviljelijät Antti ja Mika Timonen sekä heidän pelloillaan syysmuutolla ruokailevat valkoposkihanhet kuvattiin Kiteellä syyskuussa 2021.

3. ”On miljoonien vuosien evoluutio ja sitten muutaman kymmenen vuoden aika, kun ihminen on fossiilisten polttoaineiden vauhdittamana saanut paljon sotkua aikaiseksi.”

Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti­ryhmän johtava tutkija Petteri Vihervaara artikkelissa, jossa selitetään, mitä luontokato tarkoittaa.

4. ”Tätähän se on olla ihminen. Tehdään virheitä ja sitten niitä korjataan.”

Tutkija Vihervaara samassa artikkelissa.

5. ”Noin 30 prosenttia meidän sijoitusyrityksistämme nojaa tuloissaan hyväkuntoisiin ekosysteemeihin. [– –] Joten totta kai meidän tulevaisuuden voittomme ovat riippuvaisia terveistä ekosysteemeistä.”

Norjan öljyrahaston vastuullisuusjohtaja Carine Smith Ihenacho kertoi HS:n haastattelussa, miksi rahasto vaatii yrityksiä ottamaan luontokadon vakavasti. Rahasto on maailman suurin osakkeenomistaja.

Carine Smith Ihenacho työskentelee vastuullisuusjohtajana maailman suurimman osakkeidenomistajan eli Norjan öljyrahaston palveluksessa.

6. ”On aivan selvää, että emme pysty säilyttämään elintasoamme, jos jatkamme näin. [– –] Se on kuin kysyisin, että ’onko kotisi mukava’, ja sinä vastaisit, että ’kyllä, minulla on täällä mukavia huonekaluja ja seinätkin maalasin’. Sitten huomauttaisin, että ’katso, sinun lattiasi vajoaa’.”

Maailmankuulu taloustieteilijä Partha Dasgupta avasi HS:n haastattelussa, mitä luontopääoman hupeneminen tarkoittaa.

7. ”Jos ihminen ei petä luontoa, luonto ei petä meitä.”

Kiinan presidentti Xi Jinping YK:n luontokokouksen ensimmäisen osan avajaisissa lokakuussa 2021.

8. ”Miksi ei olisi kustannustehokkainta suojella ensin valtion omat monimuotoisuuden kannalta arvokkaat metsät?”

Luontokartoittaja Ari Aalto Metsähallituksen omistamassa Riuttaskorven virkistysmetsässä Pirkanmaalla. Aallon työryhmä kartoittaa valtion mailta löytyviä niin sanottuja luonnonmetsiä.

9. ”Sehän oli super-ei-radikaalia.”

Yksi Elokapinan perustajista, Clare Farrel, kommentoi HS:lle Glasgow’n ilmasto­kokouksen alla Elokapinan vaatimusta, että valtiot lopettaisivat investoimisen fossiiliseen energiaan.

Extinction Rebellion -liikkeen eli suomeksi Elokapinan perustajiin lukeutuva Clare Farrell antoi HS:lle haastattelun marraskuussa Lontoossa.

10. ”Valtameret ovat imeneet itseensä 90 prosenttia lämmöstä ja 30 prosenttia hiilidioksidista teollisen vallankumouksen jälkeen. Meret varastoivat enemmän hiiltä kuin maaekosysteemit.”

Imperial College Londonin meribiologi Emma Cavan selitti Glasgow’ssa, kuinka valtameret ovat toistaiseksi toimineet puskurina ilmastonmuutoksen pahimpia seurauksia vastaan.

11. ”Pyydän anteeksi sitä, miten tämä prosessi päättyi. Olen syvästi pahoillani.”

Glasgow’n ilmastokokouksen brittipuheenjohtaja Alok Sharma pahoitteli marraskuussa 2021 kyynelsilmin sitä, että jo sovituksi luultuun sopimukseen tehtiin viime hetken iltalypsyissä paljon lievennyksiä.

12. ”Kyllä, pikkugalago. Ooh.”

Opas ja pienviljelijä Benson Mwakachola vahvisti Kenian Taitavuorten pimeässä sademetsässä, että HS:n työryhmää tuijottava kiiluvasilmäinen eläin todella on taitanpikkugalago, mahdollisesti tieteelle uusi nisäkäslaji.

13. ”Paikallisille on aivan selvää, että kuivuus johtuu metsien hävittämisestä.”

Kenian metsähallituksen suojelupäällikkö James Mwangombe Mwamodenyi selitti HS:lle Taitavuorilla, kuinka metsät keräävät ja sitovat kosteutta. Tehokkaimmin sumua sitovat alueen alkuperäiset puulajit.

Pienviljelijä ja opas Benson Mwakachola auttoi HS:ää etsimään taitanpikkugalagoa Etelä-Kenian Taitavuorilla.

14. ”Muovi oli vaarallista maallemme ja ympäristöllemme. Sitä oli myös lehmien sisällä.”

Nairobilainen lihakaupan myyjä Romano Moriaki kommentoi Kenian päätöstä kieltää muovipussien käyttö rangaistuksen uhalla.

15. ”Eikö tämä lopu ikinä?”

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää soiden ojittamisen jatkumisesta Suomessa.

16. ”Tulevaisuus ei ole ollenkaan niin synkkä kuin voisi kuvitella.”

Väestötieteilijä Wolfgang Lutz sanoi HS:n haastattelussa, että puhe ”väestö­räjähdyksestä” johtaa harhaan. Hän ennustaa maailman väkimäärän kääntyvän laskuun vuoden 2070 tienoilla.

17. ”Maaperällä ja luonnolla on uskomaton kyky palautua, jos sen rappiota ei ihminen jatkuvasti ylläpidä.”

Soilwatch-yrityksen perustaja Joona Mikkola arvioi Saharan ”suuren vihreän muurin” onnistumismahdollisuuksia. Kampanjassa yritetään estää aavikon laajenemista.

18. ”Kannan säätelyn näkökulmasta tämä varmasti oli järkevin ratkaisu.”

Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kommentoi Riistakeskuksen päästöstä myöntää kaatolupa yhdelle Suomen syrjäisimmistä susilaumoista.

19. ”Tästä hetkestä lähtien meidän täytyy pysäyttää kaikki luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja lopettaa ennen kaikkea koskemattomien ekosysteemien tuhoaminen.”

Planetaaristen turvarajojen käsitteen luonut ja oman Netflix-ohjelmankin saanut ruotsalaistutkija Johan Rockström HS:n haastattelussa.

20. ”Venäjälle tämä voi olla nyt tai ei koskaan -hetki. Tulevaisuudessa Venäjällä ei enää välttämättä ole Eurooppaa kohtaan samaa vääntövoimaa.”

Euroopan unionin turvallisuusalan tutkimuslaitoksen analyytikko Yana Popkostova pohti, miten Euroopan vihreä energiasiirtymä ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ajoitus liittyvät toisiinsa.

Metsäkoneen kuljettaja Robin Nyman teki ensiharvennusta Porvoossa maaliskuussa. Harvennuksista saatavan energiapuun kysyntä Suomessa kasvaa, kun sitä ei enää tuoda Venäjältä.

21. ”Ilmastonmuutos rampauttaa meidän ruokaturvaamme ja omavaraisuuttamme.”

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert ilmastopaneeli IPCC:n raportin julkistamistilaisuudessa helmikuussa.

22. ”Eikös se sekametsä ole aika lailla se, mitä nykyään suositaan.”

Metsäkoneenkuljettaja Robin Nyman, 23, pohti metsäalan trendejä tehdessään ensiharvennusta porvoolaisessa metsässä. Ensiharvennuksen valinnat vaikuttavat siihen, millainen talousmetsästä kasvaa.

23. ”Jotta kaupungit pysyisivät elinkelpoisina, kaupunki puistojen kanssa ei enää riitä. On siirryttävä puistokaupunkiin, siis kaupunkiin, jossa puut ja kasvillisuus ovat kaikkialla.”

Pariisin apulaispormestari Christophe Najdovski selitti HS:lle, miksi Pariisi aikoo istuttaa kaduilleen puita ”kaikkialle, mihin pystyy”: puut viilentävät mikroilmastoa, puhdistavat ilmaa ja ehkäisevät tulvimista.

24. ”Ei se tietenkään tarkoita, että menetämme joka tunti pandan. Luultavammin se on jokin loinen tai hyönteinen tropiikissa, josta kukaan ei ole kuullut.”

Helsingin yliopiston ekologian apulaisprofessori Giovanni Strona avasi laskelmiaan siitä, kuinka nopeasti ihmisen aiheuttama maapallon kuudes sukupuuttoaalto etenee.

25. ”Minä tykkään siitä, että on paljon lintuja, paljon elämää.”

Lihasvoimin lintujärven kunnostanut lempääläinen Rainer Mäkelä selitti motiivejaan tuhansien tuntien ilmaistyölle.

26. ”Ennen pitkää on opittava määrittämään, mikä on luontokadon siedettävä määrä.”

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen kommentoi toukokuussa Suomen uutta luonnonsuojelulakia.

27. ”Tervetuloa retkeilemään!”

Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg hakkuuaukean laidalla Evon retkeilyalueella. Evosta yritetään tehdä uutta kansallispuistoa.

Navli ja Rekha Devi suodattivat säiliöauton tuomaa vettä keskellä historiallisen pahaa kuumuusaaltoa kesäkuussa Bandain kylässä Rajasthanissa Intiassa.

28. ”Lapsille tämä [kuumuus] on pahinta. Heille tulee verenvuotoja nenästä ja korvistakin.”

Kolmen lapsen äiti Rekha Devi kertoi HS:lle kesäkuussa, millaista on elämä Intian poikkeuksellisen kuumuusaallon keskellä ilman viilennyslaitteita. Haastatteluhetkellä yli 40 asteen lämpötila oli jatkunut kolme kuukautta.

29. ”Tässä [kulutuksen vähentämisessä] on mahdollisuus nauttia paljon suuremmasta elämänlaadusta, paljon tasapainoisemmasta elämästä, ja tehdä se tavalla, joka tekee sen mahdolliseksi kaikkialla maailmassa eläville ihmisille.”

Ylikulutuspäivän idean isä Andrew Simms totesi HS:n haastattelussa, että kulutuksen vähentäminen kestävälle tasolle ei tarkoita paluuta perunakuoppaan vaan voi lisätä onnellisuutta.

30. ”Suurimpana esteenä on se, että halutaan tehdä niin kuin aina ennenkin. Ihmiset ovat vain oppineet, että ’hoidettu’ näyttää joltakin, ja jos se on jotakin muuta, se on ’rempallaan’.”

Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin pohti, miksi Suomessa ei ole jo aiemmin alettu torjua hyönteiskatoa vähentämällä tienpientareiden niittoa.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Marjaana Toivonen ja Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin ihmettelivät hyönteiselämän rikkautta bussipysäkin takana Vantaan Korsossa elokuussa 2022.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat