On mahdotonta ajatella, että Venäjä saisi pysyvästi haltuunsa viime kuukausina valtaamiaan alueita, sanoo EU-vaikuttaja Stefano Sannino

”Koko EU:ssa toimitaan sen eteen, että vähennämme riippuvuuksiamme ja haavoittuvuuksiamme”, Suomessa vieraillut EU-vaikuttaja Stefano Sannino kertoo HS:n haastattelussa.

EU:n ulkosuhdehallinnon pääsihteeri Stefano Sannino vieraili tällä viikolla Suomessa ja osallistui muun muassa suurlähettiläspäiville ja Turussa järjestettyyn Eurooppa-foorumiin.

26.8. 20:06

Pitkän linjan diplomaatti, tottunut puhuja, asiantunteva ja sanavalmis kuin mikä. Mutta yhdessä kohtaa haastattelua Stefano Sannino menee hämilleen ja joutuu hakemaan ajatuksiaan.

”Se että minun pitää miettiä vastausta, ei oikein…”

Haastattelu käsittelee Euroopan tilannetta ja maailman tolaa. Kysymys kuului, onko kenties jokin aihepiiri, joka aiheuttaa hänessä iloa ja toiveikkuutta.

Suomessa tällä viikolla vieraillut Euroopan ulkosuhdehallinnon pääsihteeri Sannino saa vaivoin puristettua vastauksen: koska uhkia ja haasteita riittää, se pakottaa monia maita tekemään aiempaa enemmän yhteistyötä.

Sanninon mukaan EU on pysynyt kiitettävän yhtenäisenä Venäjän käynnistettyä suurhyökkäyksensä Ukrainaan viime helmikuussa. Mutta työsarkaa riittää, koska Venäjä ei osoita minkäänlaisia merkkejä siitä, että sen aggressio olisi päättymässä.

Jos se EU:sta olisi kiinni, Ukrainaan tulisi rauha heti. Mutta Sanninon mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa minkäänlaista mielekästä prosessia, joka voisi päättää sotimisen neuvotteluteitse. Sannino ei ainakaan vaikuta sellaisesta olevan tietoinen.

Hänen mukaansa on mahdotonta ajatella, että Venäjä palkittaisiin jollakin tavalla Ukrainaan hyökkäämisestä ja että se saisi pysyvästi haltuunsa viime kuukausina valtaamiaan alueita.

”Ei aggressiota saa palkita. Jos yksi maa valtaa toiselta alueita ja sitten vain sanomme, että ei kun me haluamme rauhaa ja tämän on loputtava, niin meillä on käsissämme taas yksi jäätynyt konflikti. Rauhaa kyllä, mutta oikeudenmukaista rauhaa [Ukrainalle]”, Sannino sanoo.

Sanninon mukaan EU:n on seistävä järkkymättä Ukrainan tukena. Mitä kauemmin sota jatkuu, sitä suuremmaksi kasvaa huoli, että jäsenmaiden omat prioriteetit alkavat painaa vaakakupissa ukrainalaisten kärsimyksiä enemmän.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell.

Näin asetteli Euroopan tilanteen EU:n ulko­suhteiden korkea edustaja Josep Borrell äskettäisessä blogi­kirjoituksessaan: ”Eurooppa on matkalla täydellisen myrskyn silmään: energian hinta nousee, talouskasvu hidastuu ja talvi tulee. Kreml käyttää energiaa poliittisena aseena. Meidän on valmistauduttava mahdollisiin kaasukatkoihin.”

Espanjalainen Borrell on eräänlainen EU:n ulkoministeri, kun taas Sannino johtaa himmeliä muistuttavan ulkoasiain­hallinnon päivittäistä toimintaa ja unionin diplomaatti­kuntaa.

Pääsihteeri Sannino sanoo, että EU-maissa on suhtautumiseroja sen suhteen, miten voimakkaasti Venäjän uhka koetaan. Siitä paljonpuhuvia esimerkkejä ovat Suomen ja Ruotsin taipaleet Naton jäseniksi.

Joissakin maissa, kuten vaikka Italiassa, sota ei tunnu niin läheiseltä, konkreettiselta tai yksiselitteiseltä. Kun italialaisilta kysyttiin taannoin, ketä he pitävät pääsyyllisenä Ukrainassa käytävään sotaan, 56 prosenttia nimesi Venäjän. Suomessa Venäjää piti pääsyyllisenä 90 prosenttia kansasta.

Lue lisää: Roomalaiset kertovat, miksi osa italialaisista syyttää Ukrainan sodasta länsimaita

Sanninon kotimaassa Italiassa järjestetään syyskuun lopulla vaalit, jotka saattavat johtaa kansallismielisen ja oikeistopopulistisen, Giorgia Melonin johtaman Italian veljet -puolueen voittoon.

Saahan sitä yrittää, mutta Brysselin diplomaatti ei suostu sanomaan kotimaansa vaaliasetelmista mitään.

”Meillä on EU:ssa kultainen sääntö, ettemme kommentoi jäsenmaiden sisäisiä poliittisia tilanteita.”

Eikä sinulla tietenkään ole asiasta mielipidettä?

Sannino nauraa, ja naurusta on pääteltävissä pientä hermostusta.

Oikeistohallituksen valtaannousun mahdollisuus on herättänyt huolta siitä, että Italia pehmentäisi suhtautumistaan Venäjään ja sen presidenttiin Vladimir Putiniin. Vuonna 2018 Meloni onnitteli Putinia vaalivoitosta, kun Putinista tuli neljännen kerran maansa presidentti.

Tänä vuonna Meloni on kuitenkin antanut lausuntoja, joiden mukaan hänen hallituksensa olisi tiukkana Venäjälle ja jykevästi Ukrainan tukena. Hän totesi tällä viikolla uutistoimisto Reutersin haastattelussa, ettei Italiasta tule ”heikkoa lenkkiä” läntisessä rintamassa.

Stefano Sannino ei halunnut kommentoida kotimaansa Italian tulevia vaaleja mitenkään.

Vaikka Venäjä näyttää jatkavan sotaansa kiivaasti ja elämäänsä melko normaalisti, Sannino uskoo, että EU:n ja muiden länsimaiden pakotteet ovat kurittaneet maata tuntuvasti.

Hänen mukaansa Venäjän teollinen tuotanto laskee kauttaaltaan, kun tehtaat kärsivät muun muassa pakotteiden aiheuttamasta varaosapulasta. EU-maissa on onnistuttu omasta halusta – ja jouduttu Venäjän toimien vuoksi – vähentämään energia­riippuvuutta Venäjästä yllättävänkin nopeasti. Ennen viime helmikuuta noin 40 prosenttia EU-maiden ostamasta kaasusta tuli Venäjältä, kun nyt osuus on noin 20 prosenttia.

Johtuen kaasun hinnan tuntuvasta noususta Venäjän tulovirrat eivät ole kuitenkaan vielä ehtyneet toivotulla tavalla. Sannino ennustaa silti, että Venäjä joutuu lähi­tulevaisuudessa myymään kaasua alennettuun hintaan. Näin se on alkanut jo tehdä öljyn suhteen.

Venäjä siis hiljalleen köyhtyy, minkä pitäisi vaikuttaa sen sotakoneiston kykyyn toimia Ukrainassa.

Euroopan unionille on tullut Ukrainan sodan myötä suuremman tuumauksen paikka siitä, miten eurooppalaiset pärjäävät raadollisessa kansainvälisessä kilpailussa ja politiikassa. Sen lisäksi, että energiariippuvuus Venäjästä on osoittautunut vaaralliseksi, maan­osa on monella tavalla Kiinan talousmahdin armoilla.

Sanninon mukaan EU:ssa on nyt löydettävä keinoja vähentää riippuvuutta Kiinasta, mitä tulee esimerkiksi korkean teknologian yritysten tarvitsemien harvinaisten maametallien hankkimiseen. EU pyrkii myös lisäämään tuntuvasti omaa akkujen ja mikrosirujen tuotantoaan.

”Koko EU:ssa mietitään hyvin tarkkaan ja toimitaan sen eteen, että vähennämme riippuvuuksiamme ja haavoittuvuuksiamme. - - -Pyrimme luomaan olosuhteet, ettei meistä tule mahdollisia kiristyksen kohteita.”

Kuka

  • Italialainen Stefano Sannino, 62, on toiminut Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon pääsihteerinä vuoden 2021 alusta alkaen.

  • Sannino on työskennellyt diplomaattina ja useissa virkatehtävissä kotimaassaan ja ulkomailla sekä Euroopan unionin palveluksessa. Sannino vieraili tällä viikolla Suomessa ja osallistui muun muassa suurlähettiläspäiville ja Turussa järjestettyyn Eurooppa-foorumiin.

  • Vuoden 2020 lopussa EU:n ulkosuhdehallinnolle työskenteli suoraan tai alihankintasuhteiden kautta runsaat 4 600 ihmistä joko hallinnon päämajassa Brysselissä tai yli 140 EU-edustustossa maailmalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat