Donald Trump kannattajiensa edessä Pennsylvanian Wilkes-Barressa.

Mitä Trump oikein aikoo?

Donald Trump on palannut ryminällä julkisuuden valokeilaan. Syksyn kongressivaaleissa hänen poliittinen pääomansa on pelissä.


5.9. 2:00 | Päivitetty 5.9. 6:15

Wilkes-Barre, Pennsylvania

Olisiko tässä seuraava Yhdysvaltain presidentti?

Yleisö ampaisee mylvien seisomaan, kun tummansiniseen pukuun ja punaiseen kravattiin sonnustautunut mies astelee punaiselle matolle.

Iskulauseita on joka puolella: Save America, Prould Ultra Maga, Fuck Biden sekä tietysti se tutuin, Make America Great Again.

Donald Trump myhäilee hurraavalle ihmismerelle. Pian hän jo flirttailee sillä, mitä yleisö janoaa.

”Vuonna 2024 otamme Valkoisen talon takaisin!”

Kysymys seuraavasta presidentistä voi tuntua ennenaikaiselta, kun syksyn kongressivaalitkin – niin sanotut välivaalit, puolivälissä istuvan presidentin kautta – ovat vielä edessä.

Sitä kaikki kuitenkin pohtivat.

Trump asteli tuhansien kannattajiensa eteen Wilkes-Barressa Pennsylvaniassa lauantaina, sunnuntain vastaisena yönä Suomen aikaa.

Trump tuntuu olevan nyt joka puolella.

Mediassa analysoidaan kiivaasti entisen presidentin aikeita, asemaa ja tulevaisuutta. Niin tukijat kuin vastustajatkin ovat hyväksyneet Trumpin takaisin valokeilaan – jopa presidentti Joe Biden rakensi vastikään Philadelphiassa kampanjapuheensa lähinnä Trumpin ja tämän kannattajien ympärille.

Tilanne sähköistyi elokuun alussa, kun liittovaltion keskusrikospoliisi FBI teki kotietsinnän Trumpin kartanoon Mar-a-Lagoon Floridassa. Sen jälkeen uutismyllytys on pyörinyt hänen ympärillään poikkeuksellisen kiivaana.

Kotietsintä oli yksi lähes kaksituntisen puheen pääteemoista, johon Trump toistuvasti palasi. Hän kutsui Bidenia ”kansakunnan viholliseksi” ja lietsoi vihaa FBI:ta ja oikeusministeriötä kohtaan.

”He yrittävät hiljentää minut, ja mikä tärkeintä, he yrittävät hiljentää teidät”, Trump sanoi kiihottaen yhteistä vainotuksi tulemisen kokemusta.

Virallisesti Trump oli Wilkes-Barressa osoittamassa tukeaan kahdelle republikaanien ehdokkaalle tärkeässä Pennsylvanian osavaltiossa, Doug Mastrianolle ja Mehmet Ozille, mutta he jäivät väistämättä statisteiksi. Mastriano pyrkii kuvernööriksi, Oz senaattiin.

Osa republikaaneista on huolissaan siitä, että Trumpin suuri rooli voi karkottaa maltilliset äänestäjät. Pitäisikö puhua äänestäjien suurista huolista, kuten rikollisuudesta ja hintojen noususta, eikä muistella ”varastettuja” presidentinvaaleja 2020?

Toisaalta republikaanit tarvitsevat myös Trump-siiven äänet voittaakseen.

Trumpin kanssa lavalle astui myös Doug Mastriano, republikaanien kuvernööriehdokas Pennsylvaniaan.

Trump on puolueessaan edelleen hyvin suosittu hahmo.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan enemmistö (59 prosenttia) republikaaniäänestäjistä ajattelee, että Trumpin pitäisi olla ehdokas vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Neljä viidestä uskoo, että Trump voi voittaa.

Todennäköisin vaihtoehto onkin, että Trump tavoittelee ehdokkuutta.

Hän on leikitellyt asialla useaan otteeseen ja vihjannut, että hänen kannattajansa tulevat olemaan ”hyvin tyytyväisiä”. Samoin hän teki toistuvasti Wilkes-Barressa, kivenheiton päässä Bidenin synnyinkaupungista Scrantonista.

”Meidän täytyy ehkä tehdä uudelleen se, minkä teimme vuonna 2016! Mitä sanotte? Teenkö sen uudelleen?”

Yleisö huutaa takaisin: ”Vielä neljä vuotta!”

On helppo unohtaa, että tässä ollaan matkalla kohti kongressivaaleja eikä presidentinvaaleja.

Ei tällaista ole ennen nähty: vaalit lähes kaksi vuotta sitten hävinnyt presidentti esiintyy tuhansille kannattajilleen areenalla kuin rocktähti. Toisen maailmansodan jälkeen yksikään virkansa jättänyt presidentti ei ole edes pyrkinyt palaamaan presidentiksi.

Ja vain yksi presidentti on onnistunut siinä: Grover Cleveland 1800-luvulla.

Trumpin paluu on Katie Podolakin, 17, harras toive. Hän pääsee syksyllä äänestämään ensimmäistä kertaa ja halusi tulla paikalle osoittamaan tukensa Trumpille ja kuullakseen itsekin innostavia, kannustavia sanoja.

Viime aikoina on ollut niin synkkää, hän sanoo.

”Pelottaa, että joudun kasvamaan maassa, jossa ihmisiä hiljennetään. Trump puolustaa vapauksiamme”, Pittsburghin esikaupunkialueella Pennsylvaniassa asuva Podolak sanoo.

Katie Podolakin paidassa lukee ”Don’t tread on me”, suomeksi ”minua ei tallata”. Trumpin kannattajat ovat omineet sen käyttöönsä.

Podolakin mukaan ilmapiiri on tulehtunut niin, ettei omia mielipiteitään uskalla sanoa. Hänen ystävänsä eivät tiedä, että hän on Trumpin vankka tukija.

”Jos kertoisin, menettäisin heidät kaikki. Jos kertoisin, mitä ajattelen abortista – vastustan sitä – menettäisin heidät kaikki. En voi olla oma itseni.”

Hän ei varsinaisesti identifioidu republikaaniksi ja kuvailee osan puolueesta vaikuttavan ”heikolta”. Siitä huolimatta pian 18 vuotta täyttävä Podolak on valmis antamaan äänensä syksyllä republikaanille.

Podolakille Trump on paras mies puolustamaan sitä, mikä Yhdysvalloissa on nyt hänen mielestään uhattuna: vapaus.

Se toistuu lähes kaikkien kannattajien puheissa. Koronaviruksen aikakausi vaikuttaa korostaneen vapauksien merkitystä entisestään, niin moni koki vapauksiaan silloin kohtuuttomasti rajoitetun.

Moni puhuu ”vaipasta suun päällä”, kokoontumisrajoituksista, yrityksestä pakottaa ottamaan rokotus.

Virus on puheenaihe ihan eri tavalla kuin Suomessa enää pitkään aikaan.

Trumpin kannattajat heiluttivat lippuja Wilkes-Barressa lauantaina. Areenalle päästäkseen oli jonotettava ulkona useita tunteja.

Kuuma kysymys on, milloin Trump voisi ilmoittaa ehdokkuudestaan. Ja tarkemmin: voisiko se tapahtua jopa ennen tämän syksyn vaaleja?

Yhdysvalloissa järjestetään kongressivaalit 8. marraskuuta. Niissä valitaan edustajainhuoneen kaikki 435 edustajaa sekä kolmasosa sadan jäsenen senaatista. Lisäksi äänestetään osavaltio- ja paikallistason päättäjistä.

Vaikka Trump ei ole ehdolla, vaalit ovat monessa mielessä hänen kohtalonhetkensä.

Trump on esivaaleissa jaellut suosituksiaan sinne tänne ja pannut poliittisen arvovaltansa peliin eri puolilla Yhdysvaltoja. Vaalit osoittavat, miten paljon valtaa hänellä todella on – ja miten vankka hänen asemansa on republikaanipuolueessa.

Vaaleissa seurataan tarkkaan niin sanottujen maga-ehdokkaiden menestystä. Siis heidän, joita Biden vastikään kutsui ”uhaksi demokratialle”.

Maga tulee sanoista Make America Great Again. He ovat Trump-mielisiä ehdokkaita, jotka tukevat ex-presidentin agendaa.

Trump on antanut tukensa, laskutavasta hieman riippuen, yli 200 ehdokkaalle. Monet heistä ovat voittaneet esivaalinsa, mutta menestys ei ole ollut aivan yhtä suurta kuin vuosien 2018 ja 2020 esivaaleissa.

Tästä ei kuitenkaan välttämättä kannata vetää kovin suuria johtopäätöksiä Trumpin vetovoimasta.

Oleellista on, että Trump on esivaaleissa suosituksillaan pyrkinyt savustamaan kriitikkonsa ulos puolueesta, ja onnistunut siinä. Esimerkiksi Trumpia vastaan noussut Liz Cheney koki esivaaleissa rökäletappion.

Erilaiset Trump-asusteet olivat yleisössä pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Osa republikaaneista on julkisesti toivonut, että Trump panttaisi ilmoitustaan ehdokkuudesta kongressivaalien yli. Pelkona on, että ilmoitus sytyttäisi demokraatit ja saisi heidät äänestämään tavallista innokkaammin.

Chicagon yliopiston politiikan tutkija John Mark Hansen arvelee, että Trump tekee päätöksensä lopulta ensisijaisesti omaan etuunsa perustuen, ei puolueen.

Siksi hän pitää todennäköisimpänä, että Trump ilmoittaa ehdokkuudestaan vielä ennen vaaleja.

Jos hän toimii näin, republikaanipuolue luultavasti seisoo ainakin julkisesti hänen rinnallaan, vaikka vaaleissa kävisi odotettua huonommin. Huonon tuloksen jälkeen hyvän nosteen saavuttaminen voisi olla vaikeampaa.

”Ilmoitus pikapuoliin pitäisi Trumpin vaihtoehdot mahdollisimman avoimina”, Hansen sanoo.

Toisaalta Trump itse vaikutti kannattajiensa edessä vihjaavan juuri toiseen suuntaan.

”Ensin tarvitsemme historiallisen voiton republikaanipuolueelle [kongressivaaleissa]!”

Olisihan ainakin mukavampi ilmoittaa ehdokkuudesta, kun takana olisi kova vaalitulos.

Useimpien ennustusten mukaan republikaanit voittavat kongressivaaleissa edustajainhuoneen enemmistön. Senaatin suhteen ennusteet hajoavat, kilpailu on tiukka.

Yleensä valtapuolue ottaa välivaaleissa takkiin, ja huono taloustilanne, tässä tapauksessa erityisesti voimakas inflaatio, hankaloittaa demokraattien asemaa entisestään.

Myös republikaanien yllä on synkkiä pilviä, tutkija Hansen toteaa.

Yksi liittyy talouteen: inflaatio on osoittanut taantumisen merkkejä demokraattien kannalta kreivin aikaan.

Toinen liittyy Bideniin: hänen surkeat suosiolukemansa ovat kääntyneet nousuun.

Kolmas ja monien mielestä keskeisin huoli on korkeimman oikeuden kesäkuinen aborttipäätös. Se on saanut republikaanien rivit ja strategian sekaisin.

”Abortti oli republikaaneille toimiva kansankiihdyttäjä niin kauan, kun sen kieltäminen oli utopiaa. Nyt tilanne on monimutkaisempi.”

Abortti on osoittautunut teemaksi, joka houkuttelee demokraattiäänestäjiä uurnille. He ovat vihaisia, ja viha on hyvä motivaattori.

Samaan aikaan useat republikaaniehdokkaat ovat alkaneet pehmentää linjaansa: abortti ei olekaan yksiselitteisesti väärin, poikkeuksille on sijaa.

Trump ehdotti lauantaina muun muassa kuolemantuomiota huumekauppiaille.

Ollaanko nyt sitten vääjäämättömästi matkalla kohti Trumpin presidenttiehdokkuutta ja toisintoa vuoden 2020 vaaleista? Nähdäänkö vastakkain kaksi kahdeksankymppistä miestä?

Ei välttämättä.

Jos vaalit menisivät pahasti penkin alle eli republikaanit odotusten vastaisesti häviäisivät edustajainhuoneen tai molemmat kamarit ja ”maga-ehdokkaat” jäisivät nuolemaan näppejään, Trump voisi olla pakotettu vetämään omat johtopäätöksensä.

Hansenin mielestä Trump voisi hyvin vetäytyä kisasta, vaikka olisi jo kertaalleen ehtinyt ilmoittautua siihen. Normaalit säännöt eivät päde.

”Hän voisi vaikka sanoa, että ei minua nyt oikeasti mikään presidenttiehdokkuus kiinnostanut.”

Presidentinvaaleihin on vielä pitkä aika. Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa edes kaikkia ehdokkuudesta kiinnostuneita, saati heidän menestystään.

Suuri mielenkiinto kohdistuu Ron DeSantisiin, Floridan kuvernööriin ja Trumpin entiseen suojattiin, josta on sittemmin kuoriutunut hänen todennäköisin kilpakumppaninsa.

Trump esimerkiksi ei ilmaissut hänelle tukeaan esivaaleissa. Kaksikon välien on raportoitu rakoilleen, joskin FBI:n kotietsinnän jälkeen DeSantis riensi tuomitsemaan FBI:n toiminnan ja asettui siten ex-presidentin taakse.

Erityisesti Yhdysvaltojen ulkopuolella moni ihmettelee, miksi Trump on edelleen niin suosittu.

Hän hävisi vuoden 2020 presidentinvaalit selvästi.

Häntä vastaan on nostettu virkasyyte kahdesti. (Senaatti vapautti hänet.)

Hänen toimensa liittyen Capitol-mellakkaan ja salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen käsittelyyn ovat oikeusministeriön tutkittavana.

Häntä kuulusteltiin vastikään epäilyistä, joiden mukaan hän olisi harhauttanut pankkeja antamalla väärää tietoa varallisuudestaan.

Ja niin edelleen.

Tästä kaikesta huolimatta Trump on edelleen omassa luokassaan presidenttiehdokkaiden suosiota mittaavissa kyselyissä. Se suojelee häntä paljolta.

Trump ei tietenkään ole kaikkien republikaanien mieleen, mutta moni valitsee olla hiljaa.

Wilkes-Barressa ei ole edes hiljaisia vastalauseita.

Kuorma-autonkuljettaja Kenny Burken mielestä Yhdysvallat on ajautunut Trumpin kauden jälkeen kaaokseen.

”Todella toivon, että Trump palaa ja alkaa pitää maastamme huolta. America First, America First.”

Moni jäi lippukaupoille, kun väki purkautui ulos areenalta Trumpin esiintymisen jälkeen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat