Iran hyväksyi Venäjän tarinan Naton laajenemisesta

Venäjä eristettiin hyökkäyssodan vuoksi monilta kansainvälisiltä areenoilta, mutta Venäjän ja Iranin suhteet ovat sodan alettua tiivistyneet, sanoo Suomen Iranin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto.

Suomen Iranin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto pitää Iranin ydinsopimuksen mahdollista solmimista erityisesti EU:n ulkopolitiikan voittona.

30.8. 2:00 | Päivitetty 30.8. 9:00

Kun länsimaat ovat ryhtyneet katkomaan suhteitaan Venäjään, joutuu Venäjä etsimään kumppaneita muualta. Yksi tällainen kohde on Iran. Venäjän ja Iranin välit ovatkin lämmenneet sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime talvena.

”Iran kuuluu niihin maihin, jotka sanovat, etteivät periaatteessa hyväksy sotaa tai voimankäyttöä, ja että ratkaisu pitäisi löytää neuvottelujen avulla. Toisaalta Iran ei ole suostunut arvostelemaan Venäjän toimia”, sanoo Suomen Iranin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto.

Kahiluoto on toiminut suurlähettiläänä Iranissa vuoden ajan. Tätä ennen hän oli muun muassa Suomen Vietnamin-suurlähettiläs ja Syyrian-suurlähettiläs. HS tapasi Kahiluodon viime keskiviikkona Helsingissä järjestettyjen suurlähettiläs­päivien yhteydessä.

Venäjän näkemys on, että Nato laajenee aggressiivisesti kohti itää, ja että sen vuoksi Venäjä on oikeutettu voiman käyttöön Ukrainaa vastaan.

”Iran on hyväksynyt tämän Venäjän argumentaation”, Kahiluoto sanoo.

Tuki Venäjälle näkyy muun muassa YK:n päätöslauselmien äänestyksessä, joissa Iran myötäilee Venäjän linjaa.

Toisaalta Iranilla on Kahiluodon mukaan taloussuhteita myös Ukrainaan, ja se on tukenut ukrainalaisia lähettämällä humanitääristä apua maahan.

”Iran kuuluu niihin maihin, joilla on viljavaje sodan jälkeisessä tilanteessa. Tämä ei ole selkeä tilanne, mutta Venäjän ja Iranin suhde on tullut paljon lähemmäksi.”

Iran on myös toimittanut asejärjestelmiä Venäjälle sodan aikana, kertoo uutistoimisto Reuters. Venäläisiä viranomaisia on puolestaan vieraillut Iranissa järjestetyissä koulutuksissa.

Iran valmistautui viime kuussa toimittamaan Venäjälle satoja sotilaslennokkeja, Yhdysvaltain viranomaiset sanovat. Osa niistä on pienempiä kamikaze-lennokkeja ja osa suurempia, joita voidaan käyttää sekä tiedustelussa että pommituksissa. Kamikaze-lennokit ovat käytännössä lentäviä pommeja. Ne voidaan kauko-ohjata kameran avulla kohteeseensa, jossa ne räjähtävät

Iran on kehittänyt kotimaista lennokki­tuotantoaan vastauksena lännen asettamiin pakotteisiin.

Iranin asevoimien kuvassa näkyy lennokin laukaisu sota­harjoituksissa Iranissa torstaina.

Venäjän aloittama hyökkäyssota ei ole Kahiluodon mukaan muuttanut Iranin toimintaa Lähi-idässä. Se ei siis ole esimerkiksi ollut rohkeammin mukana erinäisissä konflikteissa.

”Enemmänkin tässä nähdään se, että Iran on valinnut paikkansa maailmassa ja se paikka on eri kuin joillain muilla mailla”, Kahiluoto sanoo.

”Iran on valinnut paikkansa hyvin läheltä Venäjää ja Venäjän toimintaa ymmärtävänä maana.”

EU-maiden keskuudessa Iranin suhteet Venäjään ovat Kahiluodon mukaan herättäneet huolta. Iranin kehitys vaikuttaa myös muuhun toimintaan, kuten talouteen.

Iran on Kahiluodon mukaan suurvalta, jolla on suurvallan tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen oppeihin kuuluu konfliktien siirtäminen mahdollisimman kauas ulkomaille. Tämä voi osaltaan selittää, miksi Iran on mukana niin Jemenin sisällissodassa kuin Irakin sisäpolitiikassa.

Venäjä ja Iran ovat molemmat Kaspianmeren rannikkovaltioita. Ne ovat Kahiluodon mukaan aloittaneet suuria yhteisprojekteja, joiden tarkoituksena on parantaa kulkuyhteyksiä.

Maat ovat Politico-lehden mukaan allekirjoittaneet myös 40 miljardin dollarin yhteisymmärrys­pöytäkirjan, jonka tarkoituksena on kehittää erityisesti Persianlahden kaasuntuotantoa.

Jotain suhteiden tärkeydestä kertoo myös se, että Venäjän presidentti Vladimir Putin teki ensimmäisen entisen Neuvostoliiton maiden ulkopuolelle suuntautuneen vierailunsa Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen juuri Iraniin. Putin tapasi vierailullaan Iranin presidentin Ebrahim Raisin, Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein.

Iranin presidentti Ebrahim Raisi puhui heinäkuussa tiedotus­tilaisuudessa, joka järjestettiin Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vierailun yhteydessä.

Yhtenä suurena muuttujana ja kysymys­merkkinä Iranista puhuttaessa on ydinsopimuksen kohtalo.

Alkuperäinen sopimus oli voimassa vuosina 2014–2018. Yhdysvaltojen silloinen presidentti Donald Trump irtisanoutui siitä yksipuolisesti vuonna 2018. Uudet neuvottelut ovat olleet käynnissä EU:n johdolla vuodesta 2021 alkaen.

Yhdysvallat asetti vuonna 2018 myös kovia yksipuolisia pakotteita Irania kohtaan. Pakotteet laittoivat muun muassa suomalaisten yritysten liiketoiminnat Iranissa jäihin.

Suomella on Kahiluodon mukaan ollut historiallisesti ajatellen paljonkin kaupankäyntiä Iranin kanssa. Suurimmat sektorit ovat olleet metsäteollisuus, logistiikka ja telekommunikaatio.

Suomella oli Kahiluodon mukaan suuri vientisalkku Iranissa vielä vuonna 2018. Trumpin hallinto kuitenkin irtisanoi ydinsopimuksen ja asetti pakotteitta Irania vastaan. Niiden myötä hankkeet peruuntuivat.

Jos uusi sopimus saadaan aikaan, yritykset alkavat Kahiluodon mukaan avaamaan näitä hankkeita.

”Erityisesti Suomen kaltaisille maille ja EU:lle yleensä on tärkeää, että Lähi-idässä on rauha. Tällä on hyvin suuria vaikutuksia sille, että siitä syntyy edellytyksiä käydä kauppaa.”

Sen jälkeen kun uusi ydinsopimus on solmittu, eri osapuolilla menee Kahiluodon mukaan kolmesta kuuteen kuukautta säätää tarvittavia lakeja ja tehdä muita kansallisia toimenpiteitä.

Sopimuksen etenemisestä on kuulunut viime aikoina positiivisia uutisia. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell kertoi elokuun neljännellä viikolla suurimman osan osapuolista myöntyneen unionin esittämään ehdotukseen.

Ydinsopimuksen uudelleen­solmiminen olisi Kahiluodon mukaan erityisesti EU:n suuri voitto, sillä sopimus on ollut unionin ulkopolitiikan kärkitavoitteita. Neuvotteluissa ovat mukana EU:n, Iranin ja Yhdysvaltojen lisäksi Kiina, Ranska, Saksa, Britannia sekä Venäjä.

Venäjällä on Kahiluodon mukaan sopimuksessa erittäin merkittävä rooli, sillä se huolehtii Iranin kerryttämän ydinpolttoaineen rikastusasteen alentamisesta. Venäjän aloittama sota on myös haluttu pitää tietyssä mielessä erillään ydinsopimuksesta.

”Iran saa korvauksena alempirikasteista uraania yhden oman ydinreaktorinsa käyttöä varten. Nämä ovat isoja suoritteita ydinsopimuksessa, mitkä Venäjä hoitaa koko kansainvälisen yhteisön puolesta.”

Ydinsopimus halutaan palauttaa Kahiluodon mukaan kahdesta syystä. Ensimmäisenä on joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen ja Iranin turvallisuus­luottamuksen parantaminen. Toisena syynä on pakotteiden purkaminen.

”Ei toista ilman toista. Ellei turvallisuusvaje tyydyty, ei synny edellytyksiä sanktioiden poistamiseen tai niiden lieventämiseen.”

Pitkän uran ulkoministeriössä tehnyt Kahiluoto korostaa, että Suomen kaltaiselle valtiolle rauha Lähi-idässä on erittäin tärkeä.

Ydinsopimus voisi Politico-lehden mukaan toisaalta avata Venäjälle mahdollisuuden kiertää sille asetettuja öljyä koskevia pakotteita.

Kiertäminen tapahtuisi siten, että Iran toisi Venäjältä raakaöljyä Kaspianmeren alueellensa ja möisi vastaavan määrän raakaöljyä muille maille Persianlahden satamien kautta. Iranin viemä öljy olisi ydinsopimuksen myötä pakotteiden ulkopuolella.

”Pakotteiden kiertäminen Iranin kautta on hyvä kysymys ja riski, mutta Venäjä on ollut vastuullinen, osallistuva ja positiivinen osapuoli tässä pyrkimyksessä hoitaa Iranin tilannetta. On haluttu pitää globaalit asiat globaaleina.”

Aivan ilman mutkia ei kuitenkaan ole selvitty ydinsopimuksen matkalla. Kahiluodon mukaan noin kolme tai neljä kuukautta sodan aloittamisen jälkeen Venäjä alkoi ehdollistamaan omaa tukeaan sopimukselle.

Venäjä halusi Kahiluodon mukaan takuita siitä, ettei sen ja Iranin välistä ydinenergia-alan eikä muutakaan yhteistyötä häirittäisi. Tämä vaihe kesti noin kuukauden. Sen jälkeen muut osapuolet kuitenkin saivat keskusteltua Venäjän kanssa, että on myös sen etu, että Iran pysyy ydinaseettomana

”Venäjä veti lopulta vaatimuksensa pois.”

Muut sopimuksen neuvottelijat ovat Kahiluodon mukaan myös luvanneet, että ydinsopimukseen liittyviin asioihin ja sen toimeenpanoon ei sodan takia puututa. Sota voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten allekirjoittaminen toteutetaan.

Toisin sanoen siihen, millä diplomaattisella tasolla ja missä tilaisuudessa allekirjoitukset laitetaan papereihin. Kysymyksenä on myös, ovatko eri osapuolet fyysisesti läsnä allekirjoitus­tilaisuudessa. Vai käykö EU:n edustaja vuoronperään heidän luonaan hakemassa allekirjoitukset.

”Laajemmin aseidenriisunnassa iso sääntö on ollut, että vaikka länsimaiden ja Venäjän väliset suhteet olisivat olleet kuinka huonot tahansa, yhteistyö, joka on välttämätöntä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi, on toiminut. Se toteutuu myös tässä.”

Kuka

Suomen Iranin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto osallistui keskiviikkona suurlähettiläspäiville Helsingissä.

  • Suomen Iranin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto.

  • Toiminut aiemmin muun muassa suurlähettiläänä Vietnamissa ja Suomen viimeisenä suurlähettiläänä Syyriassa.

  • Työskennellyt Iranissa suurlähettiläänä vuoden ajan.

  • Tullut ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1986.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat