Vainotun rohingya-kansan ahdinko jatkuu, mutta paikalliset kertovat pienistä muutoksista – ”Nuoret ovat ilmaisseet tukea rohingyoille”

Puolitoista vuotta vallankaappauksen jälkeen etnisten ryhmien sopu Myanmarissa näyttää epätodennäköiseltä. Julkisen terveydenhuollon saatavuus on heikentynyt. Väkivaltaista hallintoa ei saada teoistaan vastuuseen.

Moni Rohingyoista elää edelleen Bangladeshissa, jonne suuri osa kansasta pakeni Myanmarista syksyllä 2017. Kutupalongin pakolaisleirissä Bangladeshissa asuvat rohingyat osoittivat mieltään 25. elokuuta 2022 eli viisi vuotta paon jälkeen.

4.9. 2:00 | Päivitetty 4.9. 7:18

Viisi vuotta sitten, 25. elokuuta 2017, rohingyojen kapinajärjestö iski Myanmarissa poliisiasemille ja sotilasleiriin.

Hyökkäykset tarjosivat Myanmarin hallinnolle, armeijalle ja monille buddhalaisenemmistöön kuuluville kansalaisille kimmokkeen silmittömään väkivaltaan vähemmistökansaa vastaan.

Kuten aiempina vuosikymmeninä, syksyn 2017 uhreina eivät olleet vain asejärjestön jäsenet vaan kaikki rohingyat. Kyliä poltettiin, ja rohingyoja tapettiin ja raiskattiin joukoittain.

Yli puoli miljoonaa rohingyaa pakeni naapurimaahan Bangladeshiin. YK:n ihmisoikeusvastaava totesi syyskuussa 2017, että tapahtumat ovat ”oppikirjaesimerkki etnisestä puhdistuksesta”.

31. elokuuta 2017 otetussa kuvassa näkyvät poltetun talon jäänteen Myo Thu Gyin kylässä pohjoisessa Rakhinessa.

Myanmarin turvallisuusjoukot olivat asettaneet rohingya-kansaan kuuluvia polvilleen Inn Dinin kylässä Rakhinessa syyskuussa 2017.

Viisi vuotta myöhemmin edistystä ei juuri ole nähtävillä.

23. elokuuta 2022 YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tiedotti, että rohingya-kansan joukkopako Myanmarista luokitellaan nyt pitkittyneeksi pakolaistilanteeksi.

Eniten rohingyoja on asettunut Bangladeshin Cox’s Bazarin pakolaisleiriin. Maaliskuussa 2021 leiriin oli pystytetty uusia telttoja tulipalon tuhottua vanhoja.

Osa rohingyoista jäi tai palasi Myanmarin valtion alueelle, Rakhinen osavaltioon.

Lääkärit ilman rajoja (MSF) -järjestön Myanmarin-toiminnanjohtaja Marjan Besuijen kertoo puhelinhaastattelussa, että Rakhinessa noin 450 000 rohingyaa asuu kylissä ja 140 000 leireissä.

Marjan Besuijen

MSF tarjoaa rohingyoille ja muille konflikteja paenneille väestöryhmille perus­terveyden­huoltoa sekä seksuaali­terveyden ja mielen­terveyden palveluita.

Besuijen kertoo, että viiden vuoden takaisten tapahtumien jäljet ovat osavaltiossa edelleen selvästi nähtävillä.

”Monia kyliä ei yksinkertaisesti enää ole. Poltettujen kylien jäljet ovat näkyvissä, ja niiden paikalla on tyhjää tilaa.”

Poltetun rohingya-kylän jäänteet näkyivät syyskuussa 2017 Maungdawissa, Rakhinen osavaltiossa Myanmarissa.

Myanmarilaisen poliittisen analyytikon Kyawin mukaan muun väestön yleinen mielipide on muuttunut helmikuun 2021 vallankaappauksen myötä. Turvallisuussyistä Kyaw esiintyy puhelinhaastattelussa nimimerkillä.

Sotilashallinnon väkivalta on vallankaappauksen ja sitä seuranneiden mielenosoitusten vuoksi kohdistunut laajasti eri väestöryhmiin, mikä on osittain lisännyt tukea vähemmistöille.

”Etenkin nuoret ovat ilmaisseet tukeaa rohingyoille”, Kyaw sanoo.

Kesäkuussa 2021 pakolaishallitus National Unity Government (NUG) tunnisti rohingya-kansaan kohdistuneet rikokset. Vuosikymmeniä kestänyt syrjintä ja vaino eivät kuitenkaan häviä nopeasti.

”On vaikea sanoa, miten rohingya-kansalle tulevaisuudessa käy, etenkin Bangladeshiin jääneiden rohingyojen osalta”, Kyaw sanoo.

Rohingyalaisperhe maaliskuussa 2017 Sittwessä, Myanmarin Rakhinen osavaltiossa.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön näkökulmasta rohingyojen hätä on edelleen akuutti.

”He ovat riippuvaisia humanitaarisesta avusta. Myös omissa kylissään asuvilla rohingyoilla on rajallisesti mahdollisuuksia koulutukseen tai elinkeinoon”, Besuijen kertoo.

Tämän vuoksi MSF on useille ainoa väylä avun saamiseksi. Moni tarvitsee apua aliravitsemuksen tai puhtaan veden puutteesta syntyvien terveysongelmien vuoksi. Lisäksi mielenterveyteen liittyvän hoidon tarve on merkittävä.

”Vuosikymmeniä jatkunut vaino sekä eläminen valtiottomana ja huonoissa oloissa kapealle alalle sidottuna ovat jättäneet jälkeensä. Moni on tulevaisuuden suhteen toivoton”, Besuijen toteaa.

MSF:n sairaanhoitotyön päällikkö Jane Mercy Karanja asuu vakituisesti Suomessa mutta on työskennellyt Myanmarissa keväästä 2022 lähtien.

MSF:n sairaanhoitajien päällikkönä Maungdawissa toimiva Jane Mercy Karanja kertoo havainneensa samaa.

”Rohingyat ottavat avun vastaan ja kertovat silloin tällöin siitä, mitä heille on tapahtunut. Heidän tulevaisuutensa on epävarma, ja yksi suurimmista ongelmista on pääsy terveydenhoidon pariin”, hän sanoo.

Myanmarilainen poliisi heinäkuussa 2019 Myanmarin Maungdawissa, Rakhinen osavaltiossa.

Myöskään väkivaltaisuudet eivät ole hellittäneet. Tänä vuonna Myanmarin joukkojen ja rakhinelaisten liiton aseellisen siiven, Arakan-armeijan, konflikti on vain kiihtynyt.

Rohingyojen lisäksi esimerkiksi monet buddhalaiseen valtaväestöön kuuluvat rakhinelaiset ja kaman-muslimit ovat joutuneet pakenemaan taisteluita.

MSF auttaa myös heitä, mutta konfliktin kiristyessä palvelut saavuttavat yhä harvemman, Karanja sanoo.

”Uutta väkivaltaa pelätään koko ajan. Tällä hetkellä päätie on ollut suljettuna taisteluiden vuoksi kaksi viikkoa, minkä vuoksi meidän on ollut pakko sulkea yksi rohingyoja auttanut klinikkamme.”

Muslimivähemmistöön kuuluvat myivät kalaa Maungdawin torilla Myanmarissa heinäkuussa 2019. Rohingya-kansan lisäksi Rakhinen osavaltiossa asuu muutakin muslimiväestöä.

MSF tarjoaa Rakhinessa apua pääasiassa seitsemän liikkuvan klinikan voimin.

Vuosikymmeniä kestäneet eri etnisten ryhmien väliset jakolinjat näkyvät myös käytännön hoitotyössä: viisi liikkuvaa klinikkaa on omistettu vain rohingyojen hoitoon ja yksi pääväestöön kuuluville eli rakhinelaisille.

Eri väestöryhmät kohtaavat siis vain yhdellä MSF:n liikkuvista klinikoista.

”Klinikka palvelee eri ryhmiä, koska se sijaitsee useiden eri yhteisöjen keskellä. Klinikan paikkana toimii buddhalaistemppeli, jonka munkki tarjosi käyttöönsä. Aluksi klinikalle tuli vain buddhalaisia mutta sittemmin myös hinduja ja muslimeja. Emme ole todistaneet klinikalla minkäänlaista vihanpitoa”, Karanja kertoo.

Besuijen ja Karanja toteavat, että MSF voi ylipäätään auttaa vain pientä osaa apua tarvitsevista.

Avun tarjoaminen on myös vaikeutunut huomattavasti helmikuun 2021 jälkeen. Tuolloin Myanmarin sotilasjuntta kaappasi vallan. Viisumeita on ollut hankala saada ja tarvikkeita vaikea tuoda maahan ja siirtää sen sisällä.

Taisteluita käydään myös muualla kuin Rakhinessa, analyytikko Kyaw kertoo. Eri aseryhmät suhtautuvat uuteen tilanteeseen eri tavoin.

”Kachinin ja Kayinin osavaltioissa aseryhmät jatkavat taistelua Myanmarin armeijaa vastaan. Muilla alueilla jotkin etniset ryhmittyvät taas tekevät yhteistyötä armeijan kanssa. Osa ryhmistä taas yrittää laajentaa alueitaan, minkä seurauksena eri aseryhmät taistelevat myös toisiaan vastaan.”

Kyaw muistuttaa, että suuri osa väestöstä elää Myanmarissa melko normaalia elämää, koska taistelut keskittyvät tietyille alueille.

”Täyttä sisällissotaa maassa ei ole. Murhia ja räjähdyksiä tapahtuu edelleen, myös suurissa kaupungeissa, kuten Yangonissa ja Mandalayssa. Valtaosa väestöstä kuitenkin pystyy jatkamaan arkeaan ja esimerkiksi käymään ravintoloissa ja baareissa.”

Vallankaappaus on kuitenkin johtanut siihen, että julkinen terveydenhuolto on saatavilla yhä harvemmalle.

”Kansalaistottelemattomuusliikkeen myötä moni terveydenhuollon ammattilainen kieltäytyi menemästä työpaikalleen. Saatavilla on vähemmän erityisterveydenhuoltoa, ja myös eri tarvikkeiden saatavuus on heikentynyt”, MSF:n Besuijen sanoo.

Kyaw kertoo, että henkilöstöpuute on merkittävä ongelma etenkin Myanmarin maaseudulla.

”Jotkut vastasyntyneet eivät esimerkiksi saa tarvittavia rokotuksia, koska työntekijöitä ei ole riittävästi.”

Koko kansaa koskevat vallankaappauksen aiheuttamat talousongelmat. Myanmarin valuutan kyatin arvo on romahtanut 50–70 prosenttia verrattuna aikaan ennen vallankaappausta.

”Yhä useampi nuori pyrkii ulkomaille, kuten Singaporeen tai Thaimaahan. Monet työskentelevät laittomasti Thaimaassa”, Kyaw sanoo.

Samalla kun kansalaisten tulot kaventuvat, tuontitavaran hinta on noussut.

Turvallisuuden vuoksi nimimerkillä puhuva Koko on yksi monista, joiden tulot ovat huvenneet huomattavasti. Hänellä on ollut vaatealaan liittyvä yritys vuoden ajan, mutta kunnollisen palkan ansaitseminen on ollut vaikeaa.

”Etenkin polttoaine on todella kallista.”

Armeijan kaapattua vallan helmikuussa 2021 nähtiin useita mielenosoituksia ympäri Myanmaria. Kuvassa mielenosoitus Yangonissa 22. helmikuuta 2021.

Kyawin ja Kokon mukaan Myanmarissa ei ole enää viime vuoden jälkeen nähty laajoja hallintoja vastustavia mielenosoituksia. Syynä on etenkin niiden väkivaltainen tukahduttaminen: moni armeijan vastustaja on tapettu.

”Oli esimerkiksi kahden teini-ikäisen tapaus. He vain osoittivat tukeaan vastarintaliikkeelle, ja turvallisuusjoukot ampuivat heidät. Hallinto ei välitä siitä, mitä teet tai oletko nainen vai lapsi. Edes sosiaalisessa mediassa ei voi protestoida, tai sinut pidätetään.”

Hallintoa kuitenkin edelleen vastustetaan, vaikka vähemmän näkyvästi. Syksyllä 2022 Kyaw on todistanut flash mob -tyyppisiä mielenilmauksia.

”Etenkin nuoret ihmiset tekevät näitä viikoittain. He ilmaantuvat noin kymmenen hengen voimin bannerien kanssa kadulle hetkeksi ja hajaantuvat. Välillä heidät pidätetään, välillä he onnistuvat pakenemaan.”

Kyawin mukaan monet myanmarilaiset toivovat, että ensi vuonna mahdollisesti järjestettävät vaalit vievät maata rauhallisempaan suuntaan.

Armeija ei ole vielä vahvistanut vaaleja, mutta analyytikko uskoo, että julistus on pakko tehdä viimeistään alkuvuodesta.

”Armeijan julistaman poikkeustilan täytyy päättyä helmikuussa 2023, joten vaalit saatetaan järjestää elokuussa 2023.”

Monille juntan järjestämät vaalit ovat kuitenkin pelkkä vitsi – esimerkiksi Kokolle. Hän nauraa, kun kuulee sanat ”armeija” ja ”vaalit” samassa lauseessa.

”Luulen, että noin 99 prosenttia myanmarilaisista ei luota armeijan järjestämiin vaaleihin. Jos he pitävät vaalit, mikään ei muutu.”

KoKo näkee tilanteen kahden voiman välisenä kamppailuna. Toisella puolella ovat demokratiaa vaativat ja toisella ne, jotka tekevät yhteistyötä armeijan kanssa saadakseen paremman aseman.

Edistyksen tiellä ovat myös etnisten ja uskonnollisen ryhmien väliset erimielisyydet.

”Vaikka vallankumous voittaisi, miten pääsemme sopuun hallinnosta? Pakolaishallitus NUG yrittää tällä hetkellä ratkaista osaa ongelmista”, Koko sanoo.

Vastarintaa heikentää myös talouskriisi. Tämän vuoksi osa kansalaisista on valmis muuhunkin kuin vallankumoukseen.

”Monet kansalaiset haluavat vain palata normaaliin niin pian kuin mahdollista ja ottavat vastaan minkä tahansa neuvotteluratkaisun”, Kyaw sanoo.

Erimielisyyksiä on myös siinä, miten YK:n kaltaisiin ulkopuolisiin toimijoihin suhtaudutaan. Satojen myanmarilaisten järjestöjen allekirjoittama avoin kirje kritisoi YK:ta ja vaati sen erikoislähettilään Noeleen Heyzerin mandaatin purkamista, koska hän näytti vierailullaan legitimisoivan junttaa.

Myanmarin armeija julkaisi 17. elokuuta kuvan YK:n erityislähettiläs Noeleen Heyzeristä kättelemässä Myanmarin armeijan ylintä kenraalia Min Aung Hlaingia pääkaupunki Naypyidawissa.

Elokuun 2022 vierailu tehtiin alle kuukausi sen jälkeen kun Myanmarin armeija oli teloittanut demokratia-aktivisteja.

Lue lisää: Myanmarin sotilas­juntta teloitti neljä demokratia-aktivistia – ”Myanmar on pudonnut kuiluun”, arvioi asian­tuntija

Kyawin mukaan moni kuitenkin uskoo YK:n toimivan pakon edessä ja ”tekevän parhaansa”.

Myös Koko arvioi, että ulkomailla on hyvin rajatusti valtaa Myanmarin sotilashallintoon.

”Vertaisin neuvotteluja juntan kanssa siihen, että yrittää puhua lehmälle. Se ei kuule, mitä sanot, ja tekee mitä haluaa – sillähän aseet ovat.”

Kokon on vaikea uskoa, että merkittävää muutosta tapahtuisi lähiaikoina. Vallankumouksen alusta on nyt yli puolitoista vuotta, mutta mikään ei etene.

”Demokratian on voitettava, mutta edistyksen puute on turhauttavaa. Joskus jopa vitsailen kavereideni kanssa, että jos maassamme olisi sota, ehkä jokin edes muuttuisi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat