Venäjä kasvattaa sota­joukkojensa kokoa – asiantuntija: ”Venäjä miettii tulevaisuuttaan ja näkee sen melko synkkänä”

Venäjä ei toistaiseksi ole onnistunut saavuttamaan edes nykyisiä tavoitteitaan reilusta miljoonasta sotilaasta. Sotajoukkojen kasvattaminen voi mahdollistaa pakkovärvättyjen sotilaiden liittämisen osaksi armeijaa Venäjän miehittämillä alueilla.

Venäjän merivoimien sotilaita osallistumassa Seaborne Assault 2022 -kilpailun avajaisseremoniaan Kaliningradissa 13. elokuuta.

26.8. 15:28

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti torstaina asetuksen maan asevoimien henkilöstömäärän kasvattamisesta 1,9 miljoonasta 2,04 miljoonaan työntekijään.

Asetus astuu voimaan ensi vuoden alussa. Venäjä aikoo kasvattaa sotilaidensa määrää noin 137 000 sotilaalla eli noin 1,15 miljoonaan sotilaaseen.

Aikomus on kunnianhimoinen, mutta toistaiseksi Venäjän armeija ei ole saavuttanut edes nykyistä tavoitekokoaan. Ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa, sillä arvioitiin olevan noin 900 000 sotilasta. Viimeisen puolen vuoden aikana kymmenet tuhannet heistä ovat kuolleet tai loukkaantuneet taisteluissa.

Päätös kasvattaa joukkojen kokoa on ensisijaisesti merkki siitä, että Venäjän johto varautuu pitkään sotaan, arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.

”Ensimmäisenä tulee mieleen, että Venäjä miettii tulevaisuuttaan ja näkee sen melko synkkänä”, Käihkö sanoo.

”Suuri osa Venäjän sotaan kykenevistä joukoista on kiinni Ukrainassa, jossa kumpikaan osapuoli ei vaikuta kykenevän nopeaan voittoon. Loppua ei näy.”

Eikä Venäjä ole ainoa maa, joka vaikuttaa valmistautuvan pitkään sotaan. Myös länsimaiden viimeisimmät avustuspaketit Ukrainalle tähtäävät tulevaan, eivät tämän hetkisiin taisteluihin.

Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi aiemmin tällä viikolla Yhdysvaltain lisäävän sotilastukeaan Ukrainassa kolmella miljardilla dollarilla. Valtaosa summasta koskee aseteollisuuden ostopäätöksiä sotakalustoon, jota ei vielä ole edes tuotettu.

Venäjällä on pakollinen asevelvollisuus 18–27-vuotiaille miehille, mutta käytännössä moni saa vapautuksen lääkärintodistuksella tai korkeakouluopintojensa vuoksi. Varusmiehiä ei ylipäätään olisi tarkoitus lähettää sotimaan Ukrainaan, vaikka etenkin sodan alussa tuli ilmi tapauksia, joissa näin oli käynyt.

Venäjän johto pyrkii rajoittamaan sodan vaikutuksia kansaansa, minkä vuoksi Putin on vältellyt sodanjulistusta ja virallista liikekannallepanoa kaikin keinoin. Käihkön mukaan myös tässä on kyse pitkän sodan mahdollistamisesta.

”Rajoitetun sodan käyminen on Venäjälle strateginen etu, sillä johto ei ole niin riippuvainen kansan mielipiteestä”, hän sanoo.

”Keskiluokkaisten pietarilaisperheiden lasten sotaan lähettämisellä olisi poliittisia seurauksia, mutta jos Venäjä onnistuu pitämään sodan erikoisoperaationa, se voi jatkua pitkään.”

Monet asiantuntijat ovat suhtautuneet epäilevästi Venäjän mahdollisuuksiin värvätä suuria määriä uusia vapaaehtoisia omasta väestöstään. Kesän aikana Venäjän alueilla on koottu vapaaehtoispataljoonia, joihin on hyväksytty 18–60-vuotiaita.

Vaikka kokemattomia vapaaehtoisia on houkuteltu sotaan lähes ammattisotilaiden palkalla, ei osallistumisinto ole noussut korkealle.

Lapset leikkivät Venäjän joukkojen tuhoamien autojen symbolisella hautausmaalla 9. elokuuta Irpinissä Ukrainassa. Autot olivat paikallisten taiteilijoiden koristelemia.

Armeijan koon kasvattaminen voi mahdollistaa Venäjälle sen, että se liittää tulevaisuudessa virallisiin joukkoihinsa myös esimerkiksi Wagner-palkkasotilaita tai miehitetyillä alueilla pakkovärvättyjä sotilaita, Käihkö uskoo.

”Aiemmin Venäjä sanoi, ettei sillä ole mitään tekemistä Wagner-joukkojen kanssa, mutta nyt se puhuu palkkasotilaista avoimesti”, Käihkö sanoo.

Donbasin miehitetyillä alueilla sotilaiden pakkovärväämistä vaikeuttaa se, että suuri osa väestöstä on jo lähtenyt pakoon kiivaiden taistelujen tieltä. Jäljellä on lähinnä iäkkäitä ihmisiä.

Etelä-Ukrainassa tilanne on kuitenkin hieman toisenlainen, sillä osa alueista vallattiin hyvin nopeasti, eikä yhtä suuri osa alueiden asukkaista sen vuoksi paennut, Käihkö huomauttaa.

Vapaaehtoisten värvääminen tulee Venäjälle kalliiksi, mutta raha ei ole Käihkön mukaan kynnyskysymys. Sitä riittää.

Ongelma on sen sijaan uusien sotilaiden sotataitojen puute. Vapaaehtoisilta ei vaadita minkäänlaista sotilaskokemusta, eikä osalle ole tehty edes lääkärintarkistuksia.

”Ja vaikka sotilaita löytyisi tarpeeksi, onko Venäjällä riittävästi upseereja kouluttamaan ja johtamaan heitä?” Käihkö pohtii.

Käihkö vertaa osaa vapaaehtoisista miliisijoukkoihin, jotka eivät aiemmin ole pidelleet edes asetta kädessään. Hyökkäysoperaatioissa tällaisista taistelijoista on vain rajallista hyötyä.

Puolustukseen riittää kuitenkin pienempi ja taitamattomampi ryhmä sotilaita kuin hyökkäämiseen. Sotatieteissä katsotaan, että hyökkääjä tarvitsee onnistuakseen vähintään kolminkertaisen ylivoiman puolustajaan nähden. Käihkön mukaan Ukrainassa käyty sota on osoittanut, että nykyaikainen sotateknologia lisää puolustajan etulyöntiasemaa entisestään.

Jos Ukraina saa käynnistettyä Etelä- ja Itä-Ukrainassa laajamittaisia vastahyökkäyksiä, Venäjästä tulee sodankäynnin näkökulmasta puolustaja, jolloin se löytää todennäköisesti käyttöä myös kokemattomille sotilailleen.

”Puolustuksessa heidät voi laittaa juoksuhautaan ja sanoa, että ampukaa tuohon suuntaan”, Käihkö sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat