Ukrainan sota on osoittanut, miten hampaaton YK on konfliktien estämisessä, hillitsemisessä ja lopettamisessa

YK:n yleiskokouksen ”huippuviikko” alkoi maanantaina. Se ei tule lopettamaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa sen enempää kuin viime viikkokaan.

YK:n yleiskokouksen osallistujat pitivät hiljaisen hetken kuningatar Elisabet II:n muistoksi torstaina.

20.9. 2:00 | Päivitetty 20.9. 6:26

Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n yleiskokouksen ”huippuviikko” alkoi New Yorkissa maanantaina 77. kertaa. Jäsenvaltioiden johtajat valuivat New Yorkiin loppuviikosta ja sunnuntaina ottamaan yhteiskuvia pääsihteeri Antonio Guterresin kanssa.

Johtajien hetki parrasvaloissa on lyhyt. Vuorollaan he pitävät puheenvuoron, jossa ajavat omaa asiaansa. Viesti välittyy heille, jotka sen haluavat kuulla – jäsenmaitahan on 193, joten vain omat ja räväkimmät puhujat jäävät mieleen, jos nekään.

Yleiskokouksen täysistuntojen puheenvuorot on tarkoitettu mediaa ja historiankirjoitusta varten, ehkäpä hieman samalla tavalla kuin kotoisassa eduskunnassa.

Yleiskokouksen äänestykset eivät budjettia lukuun ottamatta ole sitovia. Asioista päätetään, jos päätetään, erilaisissa neuvostoissa ja yleiskokouksen erilliskokouksissa, joita on kymmeniä.

YK:n kohdalla ”jos päätetään” on olennainen lisäys. YK:ta usein arvostellaan tehottomuudesta, eikä perusteetta.

Huutavin esimerkki on Ukrainan sota, jonka edessä YK on enimmäkseen voimaton. Erilaiset YK:n alaiset humanitaarisen työn järjestöt toki tekevät paljon tärkeää työtä pakolaisten auttamiseksi. Maailman ruokaohjelma pyrkii saamaan huomiota sodan aiheuttamalle maailmanlaajuiselle ruokakriisille, ja niin edelleen.

Mutta toisen maailmansodan raunioille perustettu YK on ajautumassa rauhan edistäjänä yhtä tehottomaksi kuin edeltäjänsä Kansainliitto.

YK on erittäin byrokraattinen organisaatio. Sen näkyvimmän osan, yleiskokouksen, ei ole tarkoituskaan puuttua sotaan ja rauhaan. Siihen sillä ei ole valtuuksia. Turvallisuusneuvostolla on, ja sen päätökset ovat sitovia.

Käytännössä 15 jäsenen turvallisuusneuvosto on hampaaton kaikissa konflikteissa, joissa on osallisena jokin turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on juuri tällainen.

Turvallisuusneuvostossa pysyvillä jäsenmailla on veto-oikeus. Pysyviä jäseniä ovat Britannia, Ranska, Yhdysvallat ja Kiina – sekä Venäjä, joka peri paikan Neuvostoliitolta tämän hajottua 1990-luvun alussa. Ukrainaan helmikuun 24. päivänä hyökännyt Venäjä voi siis veto-oikeudellaan estää kaikkien Ukrainaa koskevien päätöslauselmien syntymisen.

Niin se tekikin heti helmikuun 26. päivänä. Neuvoston päätöslauselmaluonnos vaati Venäjää lopettamaan hyökkäyksensä heti ja vetämään joukkonsa Ukrainasta.

Luonnosta ei hyväksytty. Ei auttanut, että 11 jäsenmaata äänesti päätöslauselman puolesta, kun Venäjä äänesti sitä vastaan. Kiina, Intia ja Arabiemiraatit äänestivät tyhjää.

Täysin toimeton YK ei Ukrainan sodan suhteen ole ollut.

Huhtikuussa YK:n yleiskokous äänesti Butšan joukkoteloitusten paljastuttua Venäjän erottamisesta YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Erottamista kannatti 98 jäsenvaltioita ja vastusti 24, mikä riitti erottamiseen. Venäjä tosin ilmoitti samana päivänä, että se eroaa neuvostosta itse.

Jäsenyydet YK:n elimissä ovatkin lähinnä symboliikkaa. YK:n eri elimistä on eronnut eri aikoihin eri valtioita ilman erityisen dramaattisia seurauksia. Presidentti Donald Trumpin aikana 2018 Yhdysvallat muun muassa erosi YK:n kulttuurijärjestöstä Unescosta.

Huhtikuun äänestys ihmisoikeusneuvostosta osoitti, että Venäjällä on maailmassa vähän ystäviä mutta toisaalta yllättävän paljon hiljaisia tukijoita. Äänestyksessä 58 valtiota äänesti tyhjää.

Ennen yleiskokousta syksyllä on puhuttu siitä, että juuri YK:n ihmisoikeusneuvosto on ollut vaarassa ajautua diktatuurien kumileimasimeksi.

YK:n ihmisoikeusneuvoston väistynyt ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet julkaisi kirjaimellisesti viimeisenä tekonaan elokuun 31. päivänä raportin, joka kertoi Kiinan sortavan uiguurivähemmistöään Xinjiangin maakunnassa. Se oli ensimmäinen kerta, kun YK näin suoraan arvosteli Kiinaa.

Kiina on hankkinut määrätietoisesti kumppaneita kehittyvistä maista. Näin se on pyrkinyt luomaan omanlaistaan ”veto-oikeutta” ihmisoikeusneuvoston sisään.

Ihmisoikeusneuvostossa on 47 jäsentä. Periaatteessa kaikki valtiot voivat vuorollaan olla jäseniä –  ja ovatkin. Vuonna 2015 ihmisoikeusneuvostoon valittiin Saudi-Arabia, joka on kaikkein räikeimmin ihmisoikeuksia väheksyviä valtioita maailmassa.

Vielä pahempi kuin liian hampaattoman YK olisi YK, jota diktaattorit oppisivat tanssittamaan pillinsä mukaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat