Venäjän strateginen sota­harjoitus kutistui Ukrainan sodan vuoksi kuudennekseen, ja siinäkin lienee rutkasti liioittelua

Venäjä järjestää strategisen Vostok-sotaharjoituksen mieluummin kutistettuna kuin peruu sen kokonaan. Se antaisi venäläisyleisölle liian totuudenmukaisen kuvan sodasta Ukrainassa.

Kiinalainen sotilasajoneuvosaattue saapui Sergejevskin harjoitusalueelle Primoskii Kraissa Venäjän kaukoidässä maanantaina. Kuvakaappaus Venäjän puolustusministeriön videolta.

29.8. 18:09 | Päivitetty 29.8. 18:45

Venäjä aloittaa tiistaina strategisen Vostok-sotaharjoituksen Venäjän kaukoidässä supistettuna versiona.

Neljä vuotta sitten harjoitukseen osallistui virallisesti peräti 300 000 sotilasta, tosin määrä lienee enemmän tai vähemmän liioiteltu.

Nyt harjoituksiin kerrotaan osallistuvan noin 50 000 sotilasta, mutta siinäkin on ehkä jopa 40 000 sotilasta liikaa, asiantuntijat arvioivat.

Syy on Venäjän Ukrainassa aloittama sota. Jopa 70–80 prosenttia Ukrainan sotaan osallistuvista sotilaista on Venäjän itäisestä sotilaspiiristä. Joukkoja ei yksinkertaisesti ole niin paljon kuin Venäjä väittää harjoitukseen osallistuvan.

Todellisuudessa harjoitukseen osallistuu asiantuntijoiden mukaan ehkä 10 000–15 000 sotilasta.

”Siitä tulee pienin strategisen tason sotaharjoitus vuosiin, koska kaikki maajoukot ovat Ukrainassa. Joten harjoituksesta tulee hyvin pieni”, sanoo puolalaisen konsulttitoimisto Rochanin edustaja Konrad Muzyka uutistoimisto Reutersille.

Vuonna 2018 harjoitukseen osallistui tuhat lentokonetta ja peräti 36 000 panssarivaunua ja muuta sotilasajoneuvoa. Nyt lentokoneita on virallisesti 140 ja ajoneuvoja 5 000.

Etelä-Korea ja Japani seuraavat kutistuneitakin harjoituksia tiiviisti, sillä niihin osallistuu Venäjän sotilaiden lisäksi myös kiinalaisjoukkoja. Venäjä on ilmoittanut, että sen Tyynenmeren laivasto osallistuu yhdessä Kiinan laivaston kanssa Japaninmerellä järjestettävään harjoitukseen.

Kiinan osallistuminen harjoitukseen on lähinnä symbolista, sanoo sotilasasiantuntija Pekka Toveri STT:n haastattelussa. Harjoituksissa sille lankeaa lähinnä lipunkantajan rooli.

”Venäjälle on tärkeää osoittaa, että me emme ole yksin, vaan meillä on tärkeitä kumppaneita. Kiinalle taas riittää sen osoittaminen, ettei Venäjää ole kokonaan hylätty”, Toveri arvioi.

Harjoitukseen osallistuu Venäjän, Kiinan ja Intian lisäksi joukkoja ja tarkkailijoita Laosista, Mongoliasta, Algeriasta, Nicaraguasta, Syyriasta sekä entisistä neuvostotasavalloista Armeniasta, Azerbaidžanista, Valko-Venäjältä, Kazakstanista, Kirgisiasta ja Tadžikistanista.

Harjoituksia ei voinut Ukrainan sodan vuoksi peruakaan, koska Venäjä väittää, ettei se edes ole sodassa.

Viime kuussa Venäjän puolustusministeriö sanoi, ettei ”Ukrainan erikoisoperaatio”, kuten Venäjä hyökkäystään kutsuu, haittaa millään tavalla sotaharjoituksen järjestämistä.

Pekka Toverin mukaan eteläisessä ja keskisessä sotilaspiirissä järjestetyt harjoitukset ovat muutenkin olleet suurempia ja keskittyneet maajoukkoihin. Idässä harjoitellaan enemmän laivastolla

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat