Zaporižžjan ydin­voimalalle matkaavat asian­tuntijat ovat ”täysin venäläisen osa­puolen armoilla”, sanoo Stukin asian­tuntija

Stukin johtava asiantuntija Jukka Kupilan mukaan tarkastusmatkan tärkeänä tavoitteena on kartoittaa, millaisia fyysisiä vaurioita taisteluista on ydinvoimalaitoksiin tullut.

Zaporižžjan ydinvoimala kuvattuna 22. elokuuta.

29.8. 19:06 | Päivitetty 29.8. 19:35

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n asiantuntijat matkustavat tällä viikolla Zaporižžjan ydinvoimala-alueelle tutkimaan, millaiseen vaaraan Euroopan suurin ydinvoimalaitos on joutunut Venäjän ja Ukrainan taistelujen keskellä.

IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi ilmoitti maanantaina Twitterissä ”päivän koittaneen” pitkään odotetulle tarkastusmatkalle, joka hänen mukaansa toteutuu myöhemmin tällä viikolla.

Järjestö on tiedottanut niukasti matkan yksityiskohdista. HS tavoitteli maanantaina IAEA:n tiedotusosastolta tarkempia tietoja matkasta tai haastattelumahdollisuutta, mutta pyyntöön ei ainakaan alkuiltaan mennessä vastattu.

Suomen säteilyturvakeskuksen Stukin johtava asiantuntija Jukka Kupila sanoo, että myöskään Stukissa ei ole tarkempaa tietoa siitä, miten matka aiotaan toteuttaa. Hänen mukaansa niukka tiedotuslinja on ymmärrettävä, koska kyseessä on äärimmäisen poikkeuksellinen tilanne: siviiliydinvoimala aktiivisella sotatoimialueella.

Ukrainaan täydellä voimalla hyökännyt Venäjä miehittää Zaporižžjan ydinvoimala-aluetta, kun samalla laitos tuottaa Ukrainalle sähköä ukrainalaisten työntekijöiden voimin. Kaiken lisäksi alueella käydään taisteluja ja osapuolet ovat syyttäneet toisiaan vaarallisista pommituksista alueella.

Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Jukka Kupila.

”Avainkysymys on, että mihin he [asiantuntijat] pääsevät. Sitä mukaa he sitten jonkin verran pystyvät todentamaan siellä asioita. Mutta sehän on ihan täysin sen venäläisen osapuolen armoilla, että mitä he näkevät”, Kupila sanoo IAEA:n mahdollisuuksista saada mielekästä tietoa.

Kupila kertoo yleisellä tasolla, että nyt tekeillä olevan tarkastusmatkan tärkeänä tavoitteena on kartoittaa, millaisia fyysisiä vaurioita taisteluista on ydinvoimalaitoksiin tullut.

Hän uskoo, että asiantuntijoilla on mukanaan säteily- ja annosmittarit, minkä lisäksi heitä kiinnostaa alueen sähköyhteyksien ja erilaisten varajärjestelmien toiminta. Kuuden reaktorin laitoksesta kaksi on ollut viime aikoina toiminnassa.

”Käsityksemme mukaan laitoksen turvallisuusjärjestelmiin liittyviin laitteisiin tai reaktorirakennuksiin ei ole vahinkoja tullut”, Kupila sanoo.

IAEA:n entinen ydinasevalvonnan johtaja Olli Heinonen kertoo HS:lle New Yorkista pitävänsä asiantuntijoiden matkahanketta hyvin tärkeänä. Hän toivoo, että IAEA onnistuisi luomaan toimivan yhteyden myös venäläistahoihin, jotta tilanteen tarkkailulle ja siihen vaikuttamiseen löytyisi pysyvät puitteet.

”Kaikkein tärkeintä on, ettei tämä jää ainoaksi visiitiksi ja että tämä olisi avaus”, kertoo Heinonen, joka toimii nykyään yhdysvaltalaisen Stimson Center -ajatushautomon asiantuntijana.

Olli Heinonen

Heinosen mukaan Zaporižžjan laitos tulee jatkossa tarvitsemaan monenlaista tukea, kuten varaosia ja ”kulutustavaroita”, joita ydinvoimalan turvallinen pyörittäminen edellyttää. Voi olla, että kyseistä apua tarjottaisiin länsimaista.

”Esimerkiksi säteilyvalvontalaitteita. Voimalaitos käyttää monenlaisia kemikaaleja, joilla säädetään esimerkiksi reaktorin vesien laatua. Varmasti on elektroniikkaan liittyviä tarpeita. Joskus ohjelmistoihin tulee ongelmia”, Heinonen luettelee ja arvioi, että monesta materiaalista alkaa olla pula.

Jukka Kupilan mukaan kansainväliset asiantuntijat haluavat varmasti saada käsityksen myös siitä, millaisella mielialalla ”puolipakolla” laitoksessa työskentelevät ukrainalaiset ovat. Ennen suursotaa heitä oli noin 11 000.

”Henkilöstön rooli laitoksen käyttämisessä on tärkeä. Pystyvätkö he toteuttamaan normaalia laitosten käyttöä, pystyvätkö he huoltamaan sitä laitosta ja korjaamaan sitä?” Kupila pohtii.

Olli Heinonen arvelee, että ukrainalaisten työntekijöiden on vaikea puhua IAEA-väelle, koska venäläiset saattavat tarkkailla keskusteluja joko vierestä tai ”viereisestä huoneesta”. Hänen mukaansa monia IAEA:n asiantuntijoita on kuitenkin ainakin aiemmin koulutettu tilanteisiin, joissa ihmiset eivät uskalla sanoa suoraan ajatuksiaan.

”Toivon, että tämä ryhmä on saanut samanlaisen koulutuksen. He ovat valmistautuneet tähän matkaan parin kuukauden ajan, on ollut aikaa miettiä”, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan olisi myös tärkeää, että voimala-alueella voisi ottaa valokuvia ja videoita jatkoanalyysiä varten.

”Ei välttämättä julkaistavaksi, mutta arvioidakseen paremmin sitä tilannetta. En tiedä, ovatko he saaneet tähän lupaa. Se on tärkeä elementti, ettei siellä vain tassutella ympäri laitosta muistivihko kädessä”, Heinonen sanoo.

IAEA:n pääjohtaja Grossi antoi elokuun alussa hyvin huolestuttavan lausunnon, jonka mukaan Zaporižžjan ydinvoimalan tilanne ”ei ole hallinnassa”. Hän vaatii välittömiä tutkimus- ja korjaustoimia laitokseen.

Kupila tulkitsee Grossin puheet ”ylätason” kommentiksi siitä, että alueella käydään sotaa – mieluummin kuin ydinturvallisuuteen välittömästi liittyväksi katastrofin uhkaksi.

”Kyllä alusta lähtien, kun sotatoimet sille alueelle ulottuivat, niin siinä kohtaa voi vähän värikkäällä kielenkäytöllä sanoa, että ei voi enää sanoa, että se laitos on Ukrainan kontrollissa. Eikä se missään tapauksessa ole Venäjänkään laitos. Eihän me olla tällaista aikaisemmin nähty.”

Kupilan mukaan Zaporižžjan laitos on kuitenkin kovaa tekoa, joka ei ihan pienistä iskuista vaurioidu.

”Tämä kysymys on loppu viimein tarkoituksellisuudesta, että totta kai minkä tahansa ydinvoimalaitoksen saa hajoamaan, jos siihen sotilaallista voimaa käyttää. Sellainen ase löytyy ihan varmasti molemmilta”, Kupila sanoo.

Samansuuntaisesti puhuu Olli Heinonen. Hänen mukaansa ydinlaitoksia on rakennettu kestämään jopa lentokoneen osumia tai maanjäristyksiä, mutta kaikkeen ei aina osata varautua.

”On tällaisia tärkeitä toimintoja, kuten hätäsähkön tuottaminen. Siellä on tällaisia kriittisiä kohtia, joihin voi osua. Jos niitä tapahtuu useampia, niin siinä on aiheet katastrofiin. Mutta siinä pitää paljon tapahtua ennen kuin se tulee”, Heinonen sanoo.

Ukrainalaisten välittämän käsityksen mukaan laitoksessa eletään veitsenterällä. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi viime viikolla, että laitoksessa olisi vältetty täpärästi säteilyonnettomuus, kun voimala irtosi joksikin aikaa Ukrainan sähköverkosta.

”Jos dieselgeneraattorit eivät olisi käynnistyneet, eivätkä automatiikka ja henkilökuntamme olisi reagoineet asiaan katkoksen aikana, meillä olisi jo käsissämme säteilyonnettomuus”, Zelenskyi sanoi.

Olli Heinosen mukaan on epäselvää, mitä laitoksessa täsmälleen ottaen tapahtui ja kuinka lähellä onnettomuus oli. Siihenkin IAEA:n väki saa toivon mukaan vastauksia.

Heinosen mukaan ei kuitenkaan vallitse mitään epäselvyyttä siitä, mikä Zaporižžjan tilanne yleisemmällä tasolla on.

”Kokonaisuudessaan tilanne on se, ettei tällaista pidä hyväksyä. Ei Venäjän pitäisi olla siellä Ukrainassa tällä alueella ja käyttää tätä voimalaitosta aseena. Ja jos väitteet pitävät paikkansa, että he käyttävät sitä tykistönsä ja raketinheittimiensä sijoituspaikkana… he käyttävät voimalaitosta suojakilpenään. Ei tällainen peli vetele”, Heinonen sanoo.

Venäläissotilas partioi Zaporižžjan ydinvoimalalla toukokuun alussa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat