Ukraina aloitti vasta­hyökkäyksen Hersonin vapauttamiseksi: Miksi sen valtaaminen on tärkeää?

Satamakaupunki Herson jakaa Ukrainan rannikon kahteen osaan. Sen käytännön merkitys on sekä Ukrainalle että Venäjälle suuri ja henkinen merkitys valtava.

Oleksandr Šulga ohjuksen tuhoaman kotitalonsa raunioissa Mykolajivissa Etelä-Ukrainassa maanantaina.

30.8. 18:58

Ukraina aloitti maanantaina pitkään lupailemansa vastahyökkäyksen Hersonin kaupungin vapauttamiseksi.

Alkujulistuksen jälkeen tietoa on tihkunut varovasti. Hersonin taistelua Ukraina on valmistellut loppukesällä pitkään, ja kaupungin vapautusta oli lupailtu ennen syyskuuta.

Hersonin merkitys on sen sijainnissa, joka on niin Ukrainalle kuin Venäjän hyökkäyksen etenemiselle elintärkeä.

Herson on noin 15 kilometriä Dneprin suusta sijaitseva satamakaupunki. Se on tärkeä kauppareiteille ja laivastolle, jonka tukikohdaksi se on 244 vuotta sitten perustettu.

Herson sijaitsee noin sadan kilometrin päässä Krimin niemimaasta, jota Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014. Hersonin kanava on Krimin niemimaalle tärkeä makean veden lähde.

Herson on ainoa paikka, jossa Venäjä on onnistunut pääsemään Dneprin länsipuolelle.

Hersonissa Venäjällä on siis sillanpääasema eli tukikohta, josta käsin se voi yrittää jatkaa hyökkäystään edelleen länteen. Siellä Venäjän kohde on Ukrainan tärkein satamakaupunki Odessa.

Tällä hetkellä Herson jakaa Ukrainan rannikon länsiosaan, joka on yhä Ukrainan hallussa, ja itäosaan, jonka on vallannut Venäjä.

Ukrainalle rannikko on elintärkeä. Ukraina voisi elää, vaikka se menettäisi Donetskin ja Luhanskin, mutta ilman rannikkoa ja pääsyä Mustallemerelle se ei kykenisi toimimaan.

Hersonin ja Odessan välissä on Mykolajivin kaupunki, joka on Ukrainan hallussa.

Lue lisää: Yllätyksiä voi olla luvassa, arvioi sotilas­professori – Tämä Ukrainan vasta­hyökkäyksestä tiedetään

Taistelu Hersonista ei kenties ratkaise koko sotaa, mutta sen henkinen merkitys on valtava.

Herson on ainoa merkittävä kaupunki, jota Venäjä on miehittänyt käytännössä koko sodan ajan. Jos Ukraina onnistuisi valtaamaan sen takaisin, Venäjä olisi menettänyt tärkeimmän saavutuksensa ja sen hyökkäykseltä puuttuisi suunta.

Venäjä ei voisi peitellä tappiota kotirintamalla. Presidentti Vladimir Putinille se olisi valtaisa nöyryytys ja valmiiksi huonosti motivoituneille sotilaille kova isku.

Ukrainalaisille voitto antaisi toivoa siitä, että sota voidaan voittaa.

Jos taas Venäjä onnistuu torjumaan hyökkäyksen ja pitämään Hersonin hallussaan, sota varmaankin jatkuu, mutta länsimaiden olisi pakko panostaa Ukrainan tukemiseen vieläkin enemmän.

Vastaavasti myös Putinin pitäisi tappion jälkeen keksiä, miten hyökkäystä Ukrainassa voisi jatkaa. Se voisi tarkoittaa terroripommituksia tai yleistä liikekannallepanoa, mitä tähän asti on pidetty epätodennäköisenä.

Venäjä valtasi Hersonin 2. maaliskuuta noin viikon taisteluiden jälkeen.

Ennen Venäjän hyökkäystä kaupungissa asui noin 300 000 asukasta. Ainakin kolmannes, toisten lähteiden mukaan lähes puolet, asukkaista on paennut kaupungista.

Pormestari Ihor Kolyhajev jäi kaupunkiin ja onnistui neuvottelemaan miehittäjien kanssa muun muassa siitä, ettei kaupunkiin tuotaisi panssarivaunuja. Venäjä sieppasi Kolyhajevin heinäkuussa. Tilalle se on asettanut nukkepormestarin, joka on ukrainalainen yhteistoimintamies.

Hersonin perusti keisarinna Katariina Suuri Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohdaksi kesäkuun 18. päivänä 1778.

Työn toimeenpanijaksi Katariina valitsi sotamarsalkka Grigori Potjomkinin, joka on myös haudattu Hersoniin.

Oikaisu 30.8. klo 19.05. Katariina Suuri oli keisarinna, ei tsaari, kuten jutussa virheellisesti luki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat