Chilen pääkaupungissa Santiagossa uudella perustuslakiesityksellä on näyttänyt olevan enemmän kannattajia kuin vastustajia, mutta kyselyt kertovat muuta.

Paluu lähtöruutuun?

Chileläiset ovat ilmeisesti hylkäämässä esityksen uudesta perustuslaista, vaikka nykyinen on diktatuurin perintöä.


4.9. 2:00 | Päivitetty 4.9. 12:00

Chile on ajautunut aivan omituiseen tilanteeseen.

Neljä viidestä chileläisestä haluaa uuden perustuslain, ja kansa on erikseen saanut valita sen laatijat. Kyselyjen mukaan esitys uudesta perustuslaista on siitä huolimatta kaatumassa sunnuntain kansanäänestyksessä.

Se olisi paha takaisku presidentti Gabriel Boricille, joka kannattaa esitystä.

Boric, 36, on maailman nuorin valtiojohtaja, 87 päivää nuorempi kuin Suomen pääministeri Sanna Marin (sd). He ovat paitsi ikätovereita, myös aika lailla hengenheimolaisia.

Oikeisto väittää Boricia kommunistiksi ja hän itse puhuu ”radikaalista demokratiasta”, mutta eurooppalaisesta näkökulmasta hänen ajatuksensa vaikuttavat lähinnä sosiaalidemokraattisilta.

Chilen presidentti Gabriel Boric, 36, on maailman nuorin valtiojohtaja. Maaliskuussa hän esiintyi rennosti ulkomaisten toimittajien tentissä Santiagossa.

Presidenttinä Boric on sliipannut risupartaansa ja moppitukkaansa. Kehossaan hänellä on tatuoituna syrjäisen synnyinseutunsa Patagonian karunkauniita maisemia.

Tämä mies on antanut kasvot koko Latinalaisen Amerikan nopeasti vahvistuneelle uuden sukupolven vasemmistolle, joka painottaa vanhaa kaartia enemmän ympäristönsuojelua, liberaaleja arvoja ja vähemmistöjen oikeuksia. Boric on julistanut hallituksensa feministiseksi, ja enemmistö ministereistä on naisia.

Lue lisää: Suuri punainen aalto on pyyhkinyt Amerikkojen yli, ja nyt jopa konservatiivinen Kolumbia on lähellä valita presidentiksi entisen vasemmistosissin: "Sokki", sanoo tutkijakin

Boric aloitti virassaan viime maaliskuussa suurin odotuksin, mutta hänen suosionsa on romahtanut nopeammin kuin yhdelläkään Chilen uudella presidentillä yli 30 vuoteen.

Harva chileläinen on nähnyt myönteistä muutosta arjessaan – päinvastoin.

Inflaatio on kiihtynyt. Henkirikosten ja aseväkivallan määrä on kasvanut. Maaoikeuksiin ja metsänkäyttöön liittyvä väkivaltainen konflikti mapuche-alkuperäiskansan ja viranomaisten välillä jatkuu.

Kansanäänestys voi tuloksesta riippumatta johtaa levottomuuksiin. Räjähdysherkästä tunnelmasta on kielinyt muun muassa presidentin veljen, yliopiston rehtorinkanslian päällikön pahoinpitely Santiagon keskustassa torstaina. Hän ei loukkaantunut vakavasti.

Poliisi valvoi uutta perustuslakiesitystä kannattavien kampanjatilaisuutta Santiagossa aiemmin tällä viikolla.

Chileläisten ja maailmankin muistissa ovat Santiagon metroasemien polttaminen ja poliisiväkivalta mielenosoittajia kohtaan vuodenvaihteessa 2019–2020.

Levottomuuksien sytyke oli tuolloin Santiagon metron hinnankorotuksissa, mutta se oli vain viimeinen pisara kauan yltyneessä tyytymättömyydessä elinkustannusten nousuun ja yhteiskunnan epätasa-arvoon.

Juuri tämä ”yhteiskunnan räjähdykseksi” kutsuttu protestiaalto johti sopimukseen perustuslakiuudistuksen antamisesta kansan käsiin. Sopimusta olivat sorvaamassa ja allekirjoittamassa paitsi Chilen silloinen presidentti, konservatiivi Sebastián Piñera, myös entinen opiskelijamielenosoitusten keulahahmo, silloinen kansanedustaja Gabriel Boric.

Ilman sitä roolia Boric ei varmasti olisi päätynyt presidentiksi.

Hugo Toledo, 76, kampanjoi uuden perustuslakiesityksen puolesta Chilen presidentinpalatsin eli La Monedan edustalla Santiagossa. Hän eli pitkään maanpaossa Ruotsissa kenraali Augusto Pinochetin kaapattua vallan vuonna 1973.

Chilen perustuslaki on kenraali Augusto Pinochetin diktatuurin perintöä vuodelta 1980. Se pohjusti Chilen talouskasvua yhdeksi Latinalaisen Amerikan rikkaimmista maista uusliberalistisin opein.

Vapaiden markkinoiden tuoma vauraus on kuitenkin jakautunut yhä epäreilummin vajaan 20 miljoonan chileläisen kesken. Chile on teollistuneista maista taloudellisesti kaikkein epätasa-arvoisimpia.

Chile on esimerkiksi maailman ainoa maa, jonka perustuslaki määrittelee veden yksityisomaisuudeksi. Esitetty uusi perustuslaki lisäisi myös suuren kaivosalan säätelyä. Chile tuottaa muun muassa neljäsosan maailman litiumista, jota tarvitaan älylaitteiden ja sähköautojen akkuihin.

Pinochet väistyi vallasta vuonna 1990, mutta idealistisimmat tulkitsevat, että Chilen siirtymä demokratiaksi ei ole valmis ennen kuin Pinochetin perustuslaki on kuopattu.

”Olisi tosi tärkeää, että esitys hyväksytään. Se avaisi uusia mahdollisuuksia kansallemme, jota on sorrettu monta vuosikymmentä”, Catalina Gonzáles, 20, sanoi Santiagossa.

Kenraali Augusto Pinochet johti Chileä vuosina 1973–1990. Hän jatkoi puolustusvoimien ylipäällikkönä vuoteen 1998 ja sen jälkeen senaattorina vuoteen 2002. Hän kuoli vuonna 2006.

Miksi ihmeessä progressiivisena pidetty esitys ei sitten ehkä kelpaakaan kansalle?

Yleinen moite on esityksen vaikeaselkoisuus ja pituus. Siinä on noin 54 000 sanaa. Esimerkiksi Suomen perustuslaissa on noin 7 000 sanaa. Monen mielestä teksti toisaalta puuttuu lillukanvarsiin mutta jättää toiset linjaukset ylimalkaisiksi.

Näkyvimpiä muutoksia olisi, että Chilen kongressin ylähuone, senaatti, muuttuisi maan eri alueita edustavaksi elimeksi. Se vähentäisi keskusvaltaisuutta Andien vuorijonon ja Tyynenmeren väliin syntyneessä maassa, joka on muodoltaan maailman epätavallisimpia: pituudeltaan 4 270 kilometriä mutta leveydeltään vain keskimäärin 177 kilometriä.

Uusi perustuslaki määrittelisi Chilen monikansalliseksi (espanjaksi plurinacional) valtioksi ja luovuttaisi alkuperäiskansoille huomattavan paljon itsehallintoa. Vastustajien mielestä se heikentäisi Chilen yhtenäisyyttä.

Uuden perustuslakiesityksen kannattajia Santiagossa.

Chileläiset antoivat perustuslain uusimiselle yli 78 prosentin tuen lokakuussa 2020, ja toukokuussa 2021 he valitsivat sille 155 laatijaa. Kokoonpanosta tuli ennakoitua vasemmistolaisempi, ja vastustajien mukaan esitys uudesta perustuslaista on vasemmistolaisempi ja liberaalimpi kuin esimerkiksi kongressin voimasuhteet antavat ymmärtää kansan arvoista.

”Olemme jakautuneempia ja radikalisoituneempia kuin aloittaessamme tämän työn vuosi sitten”, sanoi perustuslakiesitystä laatineen ryhmän konservatiivinen jäsen Angélica Tepper kesäkuussa.

Kitkerästä kahtiajaosta ja toisaalta Chilen politiikan epävakaudesta kertoo se, että Boricin voittamissa presidentinvaaleissa loppuvuodesta 2021 ensimmäisen kierroksen vei äärikonservatiivi José Antonio Kast, joka ihailee avoimesti Pinochetin aikakautta.

Jos kansa sunnuntaina todella hylkää esityksen, Boricin täytyy palauttaa Chile lähtöpisteeseen ja käynnistää uuden perustuslain laatiminen uuvuttavasti alusta.

Moni suhtautuu yhä luottavaisesti, vaikka kyselyt ovat johdonmukaisesti ennustaneet esityksen hylkäämistä ja ero vastustajien hyväksi on ollut peräti kymmenen prosenttiyksikön luokkaa.

Pääkaupungissa Santiagossa kannattajien kampanjatilaisuudet ovat jättäneet vastustajat selvästi varjoonsa.

”Jo vuonna 1980 äänestyspaikallani vastustettiin Pinochetin perustuslakia, ja nyt siellä kaikki äänestävät uuden perustuslain puolesta. Uskon, että se menee läpi”, sanoi Gaspar Bernales, 68.

Gaspar Bernales, 68, kannattaa uutta perustuslakiesitystä, jota on moitittu vaikeaselkoiseksi ja liian pitkäksi. ”Olen lukenut sen pykälä pykälältä.”

Mielenosoittajia Santiagossa haastatteli Luis Bustamante.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat