Lukoil-johtajan kohtalo toi esille ilmiön, joka on aiheuttanut aiemmin jopa mittavia sotia

Defenestraatio-sanaa ei juuri käytetä arki­päiväisessä keskustelussa, mutta ilmiöllä on pitkä historia ja se on aiheuttanut jopa mittavia sotia, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Juuso Määttänen.

Vuoden 1618 Prahan defenestraatiota kuvaava Václav Brožíkin maalaus 1800-luvun lopulta on esillä National Gallery of Victoriassa, Melbournessa.

2.9. 17:44

Ikkunoiden läheisyys on aiheuttanut hengen­vaaran vallanpitäjille jo vuosisatojen ajan.

Tai heitä kritisoiville.

Alun perin uhka oli läsnä erityisesti Prahassa. Jopa siinä määrin, että historiankirjoitus tuntee käsitteen ”Prahan defenestraatiot”.

Defenestraatio on latinan kieleen pohjautuva sivistyssana. Karkeasti käännettynä se tarkoittaa ihmisen heittämistä ulos ikkunasta.

Sen verran yleistä toiminta on modernin historian aikana ollut, että esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa on pitkä lista tunnetuista defenestraatioista.

Viime vuosina ilmiö on vaikuttunut keskittyvän Prahan sijaan erityisesti Venäjälle.

Maassa on 2000-luvun aikana kerrottu useista tapauksista, joissa hallinnon näkökulmasta epämieluinen henkilö on epämääräisissä olosuhteissa pudonnut ikkunasta. Yksi tunnetuimmista tapauksista oli toimittaja Maksim Borodin, joka oli raportoinut Venäjän korruptiosta ja Syyriassa toimivien venäläisten palkkasotilaiden kuolemista.

Vuonna 2018 yhdysvaltalainen julkisen palvelun radiokanava NPR pohti verkko­sivuillaan, ”miksi venäläistoimittajat putoavat jatkuvasti”.

Yleisen käsityksen mukaan defenestraatio-sanan käyttö on alkanut 1600-luvulla, tarkalleen vuonna 1618.

Silloisessa Böömin kuningaskunnassa syttyi kapina. Kiihkokatolinen keisari Ferdinand II oli pian valtaistuimella nousun jälkeen alkanut rajoittaa protestanttien uskonnon­vapautta.

Keväällä 1618 joukko raivostuneita protestantteja tunkeutui Prahan linnaan ja heitti ulos ikkunasta kaksi katolista neuvosherraa sekä kirjurin.

Tapauksesta kerrotuissa tarinoissa yksityiskohdat vaihtelevat, mutta yksimielisyys vallitsee ainakin siitä, että koko defenestroitu joukko selvisi korkealta putoamisesta hengissä.

Katolisen näkemyksen mukaan syynä oli enkeleiden varjelus, protestanttien mielestä pihalla pudotusta pehmentänyt lantakasa.

Prahan defenestraatiota pidetään alkupisteenä Böömin kapinalle, josta puolestaan sai alkunsa kolmikymmenvuotinen sota Euroopassa.

Eikä se ollut edes ensimmäinen kerta, kun ikkunasta ulos heittäminen Prahassa on johtanut sotatoimiin.

200 vuotta aiemmin, vuonna 1418, Böömin alueella kiristyneet erimielisyydet saksalaisten ja hussilaisiksi kutsuttujen kapinallisten tšekkien välillä kärjistyivät. Niinpä hussilaiset tunkeutuivat Prahan raatihuoneeseen ja heittivät raatimiehet ulos ikkunasta kadulle.

Pian tämän jälkeen alkoivat hussilaissodat tšekkien ja saksalaisten välillä.

Nykyisin tapauksia kutsutaan ensimmäiseksi ja toiseksi Prahan defenestraatioksi. Tulkintatavasta riippuen niitä on enemmänkin.

Vuonna 1948 Tšekkoslovakian ulkoministeri Jan Masaryk löydettiin kuolleena virka-asuntonsa pihalta. Virallisen selityksen mukaan Masaryk oli itse hypännyt ikkunasta. Tarina herätti epäilyksiä, koska kommunistit olivat kaapanneet Tšekkoslovakiassa vallan vain hieman aiemmin ja Masaryk oli hallituksen tunnettu ei-kommunisti.

Tapausta tutkittiin vuosikymmeniä myöhemmin, ja 2000-luvulla on vahvistunut näkemys, ettei Masaryk todennäköisesti poistunut ikkunasta omaehtoisesti.

Tällä viikolla defenestraatio nousi jälleen pinnalle sosiaalisessa mediassa, kun uutistoimisto Reuters raportoi, että energiayhtiö Lukoilin hallituksen puheenjohtaja Ravil Maganov oli kuollut.

Reutersin, samoin kuin venäläisten uutismedioiden, lähteiden mukaan Maganov oli pudonnut sairaalan ikkunasta. Myöhemmissä jutuissa kerrottiin, että kyse saattoi olla myös parvekkeesta.

Lukoil väitti, ettei ikkunalla tai parvekkeella ollut mitään tekemistä Maganovin kuoleman kanssa, vaan hän olisi kuollut vakavaan sairauteen. Venäjän tutkintakomitea pitää Maganovin kuolemaa ensisijaisesti itsemurhana, mutta selitys ei kerännyt suurta suosiota.

Twitterissä Maganov ehdittiin jo ristiä Venäjällä vallitsevan defenestraatioepidemian uusimmaksi uhriksi. Tapaus yhdistettiin siihen, että kuluneen vuoden aikana useita venäläisoligarkkeja on kuollut epäselvissä olosuhteissa.

Jos spekulaatiot kuolinsyystä pitävät paikkansa, ikkunasta heittäminen tuskin johtaisi tällä kertaa uuden sodan syttymiseen. Sillä olisi sotatoimiin aivan toisenlainen yhteys.

Maaliskuussa Lukoil nousi kansainvälisiin otsikoihin vaatimalla sotatoimien lopettamista Ukrainassa.

Sen vaatimuksen toteutumista Ravil Maganov ei ehtinyt näkemään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat