Putin teki Zaporižžjan ydin­voimalasta ”likaisen pommin”, eikä länsi tiedä mitä tehdä

Kansainvälisen atomienergiajärjestön asiantuntijaryhmä oli torstaina aamupäivällä matkalla voimalalle.

IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi puhui toimittajille Zaporižžjassa ennen lähtöään kohti Venäjän miehittämää ydinvoimalaa torstaina.

1.9. 14:57

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n asiantuntijaryhmä lähti torstaina aamupäivällä Ukrainan hallitsemasta Zaporižžjan teollisuuskaupungista kohti Enerhodarin ydinvoimakaupunkia. Ryhmään kuuluu kymmenkunta järjestön asiantuntijaa, jotka haluavat varmistua Venäjän asevoimien miehittämän ydinvoimalan turvallisuudesta.

”Sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt”, ryhmää johtava IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. ”Mutta kun olemme näin pitkälle tulleet, emme aio pysähtyä.”

Matkaa Zaporižžjan keskustasta ydinvoimalalle Dneprin etelärannalle on linnuntietä viitisenkymmentä, maanteitse noin 120 kilometriä. Rauhan aikana ajomatka kestää pari tuntia, mutta nyt asiat ovat toisin. Suurin osa maantiestä on Venäjän joukkojen hallussa ja Moskova on ollut haluton sallimaan laajoja tarkastuksia voimalassa.

Zaporižžjan ydinvoimala on Euroopan suurin. Voimalassa on kuusi reaktoria ja se tuottaa normaalisti viidenneksen Ukrainan sähköstä ja puolet maan ydinenergiasta. Torstaina puolen päivän aikaan käynnissä oli uutistoimisto AFP:n mukaan vain yksi reaktori.

Venäjä miehitti voimala-alueen Enerhodarin taistelun päätteeksi maaliskuun neljäntenä päivänä. Ongelmia laitoksen toiminnassa on ollut koko miehityksen ajan. Vielä viikko sitten käynnissä oli kaksi reaktoria, mutta Ukrainan ydinvoimayhtiö Enerhoatom irrotti ne voimaverkosta.

Syynä olivat katkokset viimeisessä ehjässä, voimalaan ulkopuolelta tulevassa sähkölinjassa. Laitoksen dieselgeneraattorit ovat tiettävästi kunnossa, mutta Ukrainan säteilyturvaviranomainen piti tilannetta merkittävänä turvallisuusriskinä.

Reaktorit yhdistettiin myöhemmin uudelleen sähköverkkoon, mutta torstaina toinen niistä suljettiin kokonaan taistelutilanteen vuoksi. Ukraina syytti Venäjää alueen turmelemisesta provokaatiotarkoituksessa. Venäjä taas väitti Dneprin ylitse tulleiden ukrainalaisten erikoisjoukkojen yrittäneen voimalaitoksen haltuunottoa ennen IAEA:n ryhmän vierailua.

Voimalaa on tähän asti pidetty käynnissä ukrainalaisen henkilökunnan voimin. Kiovan mukaan ydinvoima-ammattilaiset ovat työskennelleet pienellä joukolla, käytännössä venäläisten vankeina.

Ukrainalaisten lähteiden mukaan voimala-alueella on noin viisisataa Venäjän sotilasta. Tykistö- ja raketinheitiniskuista alueelle on raportoitu tämän tästä, ja osapuolet ovat syyttäneet niistä toisiaan.

Ukrainan mukaan Venäjän joukot ovat tulittaneet eri kohteita voimalan alueelta sekä tykistöllä että raketinheittimillä. Tosiasia on, että ainakin Orhivin risteyskaupunki Zaporižžjan kaakkoispuolella ja Dneprin vastarannalla sijaitseva Nikopol ovat joutuneet voimalan suunnasta tulleen tulituksen kohteeksi.

Nikopolin pormestari Oleksandr Sajuk kertoo BBC:n haastattelussa, että kaupunkiin tulee jatkuvasti kranaatteja ja raketteja nimenomaan voimalan alueelta. Dnepr on Nikopolin kohdalla 5–12 kilometrin levyinen, sillä joki muodostaa tässä kohdassa Kahovkan voimalaitoksen suuren patoaltaan.

Enerhoatomin pääjohtaja Petro Kotin puolestaan arvioi BBC:lle, että Venäjä käyttää ydinvoimalaa kilpenä sotatoimissaan.

”He käyttävät sitä kilpenä Ukrainan joukkoja vastaan, koska kukaan ukrainalainen ei tee asialle yhtään mitään”, Kotin sanoo. ”Ukrainan asevoimat tietää, että ukrainalaisessa laitoksessa on ukrainalainen henkilökunta eikä armeija aio heitä tappaa eikä särkeä omaa infrastruktuuria.”

Eikä asia ole edes näin yksinkertainen. Taistelu Euroopan suurimmasta ydinvoimalasta johtaisi helposti ydinkatastrofiin, jonka rinnalla Tšernobylin vuoden 1986 onnettomuus kalpenee. Toisin sanoen Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa panna tälläkin saralla paremmaksi kuin neuvostopresidentti Mihail Gorbatšov.

”Ydinvoimalan joutumista konfliktin keskelle on pohdittu paljonkin ja siksi voimalat on suunniteltu kestämään hyökkäyksiä”, sanoo yhdysvaltalainen turvallisuusasiantuntija Gary Samore The New York Timesille. Hän työskenteli Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston ydinaseneuvonantaja presidentti Bill Clintonin ja presidentti Barack Obaman kausilla.

”Mutta että ydinvoimalaa käytettäisiin sitä miehittävien joukkojen kilpenä tai joku kuten Putin käyttäisi hyökkäys- tai onnettomuusriskiä uhkailun välineenä”, Samore jatkaa. ”Sellaista ei ole pahemmin pohdittu.”

Yhdysvaltain lisäksi muutkin maat näyttävät tilanteessa neuvottomilta. IAEA:n ensisijainen tehtävä on huolehtia ydinsulkusopimuksen pitävyydestä eli siitä, etteivät nykyistä useammat tahot saa ydinasetta haltuunsa. Enerhodarin tilanteen kanssa järjestön päätehtävällä ei ole mitään tekemistä.

Siviilipuolen turvallisuus taas on enemminkin ydinturvallisuusjärjestö NEA:n heiniä. Siinä Venäjä ei ole jäsenenä, joten pääsy voimalalle olisi vielä vaikeampaa kuin se on IAEA:n ryhmälle.

Putin on toisin sanoen keksinyt tehdä voimalasta ”likaisen pommin”, joka on kätevämpi kuin mikään taktinen ydinase. Miehityksellä voi kiristää vastustajaa ja jos voimala posahtaa, voi siitä syyttää aina ukrainalaisia.

Ilmatieteen laitokseen kannattaa silti olla yhteydessä ennen Enerhodarin räjäyttämistä. Tuulen suunnasta nimittäin riippuu, kenen niskaan ensimmäiset ydinlaskeumat tulevat.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat