Tutkijat: Kaivosta löytyneet ruumiit viittaavat juutalaisten joukkomurhaan Norwichissa perjantaina 6. helmikuuta 1190

Brittitutkijat selvittivät vuonna 2004 löydettyjen luiden arvoituksen dna-analyysilla.

Ison-Britannian Norwichista kaivosta löydetyn miehen ja lapsen rekonstruoidut kasvot.

1.9. 20:46

Keskiaikaisesta kaivosta löydetyt 17 ruumista olivat todennäköisesti juutalaisten joukkomurhan uhreja yli 800 vuotta sitten, kertovat brittitutkijat tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessaan.

Tutkijat ajoittivat mahdollisen joukkomurhan ajankohdan jopa päivän tarkkuudella, kertoo uutistoimisto AFP.

Ruumiit löytyivät jo 2004, kun Itä-Englannin Norwichiin rakennettiin ostoskeskusta. Rakennustyöläiset löysivät vanhasta kaivosta vähintään 17 ihmisen jäänteet. Kuusi ruumiista oli aikuisten ja 11 lapsien. Kolme lapsista oli sisaruksia.

”Aluksi oletimme, että ne olivat todennäköisesti ruton, epidemian tai nälänhädän uhreja”, sanoi Lontoon luonnonhistoriallisen museon tutkija Ian Barnes AFP:lle.

Barnes alkoi tutkia jäänteitä tarkemmin BBC:n arkeologisia rikosmysteereitä esitelleessä History Cold Case -ohjelmassa vuonna 2011.

Radiohiiliajoituksella tutkijat rajasivat uhrien kuoleman vuosien 1161–1216 välille. Ruumiit oli haudattu oudoissa asennoissa, jotka viittasivat väkivaltaiseen kuolemaan, esimerkiksi pää edellä.

Jäänteiden dna:sta löytyi alttius kuuteen geneettiseen sairauteen. Tietokoneanalyysi vertasi näiden alttiuksien yleisyyttä tämän päivän aškenasijuutalaisiin. Se oli suurin piirtein sama, mikä viittaa yhteisiin esivanhempiin.

Lisäksi dna:n perusteella yksi pojista on voinut olla punatukkainen ja sinisilmäinen. Tuonaikaisissa antisemitistissä stereotypioissa punatukkaisuus liitettiin juutalaisuuteen.

Tutkijat päätyivät siihen, että mahdollinen kuolinpäivä voisi olla perjantaina helmikuun 6. päivänä 1190, jolloin Norwichissa kirjallisten lähteiden mukaan tapahtui antisemitistinen mellakka.

Juutalaisvastaiset asenteet olivat tuolloin huipussaan, koska Englannin kuningas otti osaa kolmanteen ristiretkeen, tutkijat kertovat AFP:lle.

Kolmas ristiretki oli 1189–1192 järjestetty sotaretki, jonka tarkoitus oli ”vapauttaa” Jerusalem. Kaupunkia eivät kylläkään hallinneet juutalaiset, jotka oli karkotettu Jerusalemista yli tuhat vuotta aiemmin, vaan Egyptin ja Syyrian sulttaani Saladin.

Lisäksi Norwichissa oli vahvaa pohjaa antisemitismille. Kaupungista oli noin 50 vuotta aiemmin lähtenyt liikkeelle yksi keskiajan tunnetuimmista antisemitistisistä salaliittoteorioista.

Norwichiin oli vuosisadan alkupuoliskolla muuttanut pieni ranskankielinen juutalaisyhteisö, jota syytettiin 12-vuotiaan pojan katoamisesta ja murhasta pääsiäisviikolla 1144.

Tarina William Norwichlainen -nimellä tunnetun pojan murhasta mainitaan usein keskiajan ensimmäiseksi salaliittoteoriaksi, jossa juutalaisia syytetään rituaalimurhista, vaikka teemalla on edeltäjiä aina antiikin ajoissa asti.

Verisyytös-nimellä tunnettu tarina väittää, että juutalaiset käyttävät kristittyjen verta rituaaleihinsa tai matsa-leivän valmistukseen pääsiäisenä. Eri versioina tarina on elänyt tähän päivään asti.

Tutkimus saattaa myös muuttaa käsityksiä aškenasijuutalaisten niin sanotusta geneettisestä pullonkaulasta, jonka aikana Euroopan juutalaisväestö nopeasti pieneni.

Pullonkaulailmiön on oletettu tapahtuneen noin 500–800 vuotta sitten. Tutkimuksen perusteella se on saattanut tapahtua jo ennen Norwichin uhrien syntymää.

”Kukaan ei ole aiemmin tutkinut näin vanhaa juutalaisten dna:ta juutalaisten hautarauhasäännösten vuoksi”, tutkija Ian Barnes sanoo. ”Me emme kuitenkaan tienneet [ruumiiden juutalaisuudesta] ennen kuin olimme tehneet geneettisen analyysin.”

Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat