Presidentti Biden piti kansa­kunnalle puheen, mutta kaiken huomion vei Trump

Joe Bidenin puheessa huomionarvoista oli myös se, mistä hän ei puhunut, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

2.9. 8:16

Washington

Trump ja magat, Trump ja magat.

Tämä jäi päällimmäisenä mieleen puheesta, jonka Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti parhaaseen katseluaikaan torstai-iltana eli perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa.

Etukäteen oli tiedossa puheen teema: demokratian vaarantuminen. Sitä varten presidentti matkusti tietysti Philadelphiaan – sinne, missä itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin vuonna 1776.

Lähes heti oli selvää, että tässä esiintyy uusi, aggressiivisempana markkinoitu Biden. Ei puhetta yhtenäisyyden vaalimisesta, vaan syyllisten etsimistä ja näiden tylyttämistä heti ensiminuuteilta asti.

Ei jäänyt epäselväksi, että Bidenin mielestä uhkan demokratialle muodostavat edellinen presidentti Donald Trump ja hänen kannattajansa, republikaanien "maga-siipi". Maga viittaa ex-presidentin Make America Great Again -iskulauseeseen.

He eivät kunnioita perustuslakia, he eivät noudata vaalitulosta, he edustavat ääriajattelua, he uhkaavat perusoikeuksia ja -vapauksia, presidentti luetteli.

Hän korosti, että kaikki republikaanit eivät ole ongelma, mutta puhe oli silti siltoja rikkova eikä niitä rakentava.

"Liian iso osa siitä, mitä maassamme tapahtuu, ei ole normaalia.”

Hän on puhunut samoista teemoista aiemminkin, mutta tähän oli ladattu poikkeuksellista painoarvoa: tarkkaan valittu paikka, kiivaan vaalikampanjakauden alku, paras katseluaika.

Trump ja hänen kädenjälkensä olivat puheen ydin – ja samalla Biden myönsi vähintäänkin rivien välissä, miten suuri vaikutus ex-presidentillä edelleen on paitsi republikaanipuolueeseen myös Bidenin ja demokraattipuolueeseen.

Biden käytti puheessaan maga-sanaa toistakymmentä kertaa.

Miksi tämä muutos retoriikassa tapahtuu juuri nyt?

Ensinnäkään Bidenin aiempi linja ei miellyttänyt kaikkia äänestäjiä. Moni on toivonut presidentin kanavoivan selvemmin sitä turhautumista, jota he itse kokevat.

Toisekseen Biden voi jo tähyillä vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Trumpia suoraan haastamalla hän voi pyrkiä muistuttamaan, että on tälle paras vastavoima. Taktiikka toimi vuonna 2020, miksi ei nytkin? Puhe ”kansakunnan sielusta” oli sekin vanhaa tuttua.

Kolmannekseen huomion vieminen Trumpiin – ja pois esimerkiksi inflaatiosta – voi hyödyttää demokraatteja marraskuun kongressivaaleissa.

Puhuminen Trumpista ja ”semifasisteista” republikaaneista voi saada demokraatit aktivoitumaan. Biden jopa nimesi Trumpin vaikutusvallan republikaanipuolueeseen uhkaksi kansakunnalle.

Republikaanit paitsi närkästyivät kärjistävästä retoriikasta myös ottivat siitä ilon irti. ”Biden, kansanjakaja”, kuului jo uusi irvaileva nimitys.

Konservatiivinen uutiskanava Fox tulkitsi puheen jälkeen, että Biden haukkui puheessaan 74 miljoonaa amerikkalaista, siis kaikki Trumpin äänestäjät. Republikaanit ovat hermostuneet fasisminimittelystä.

Mutta isolle osalle demokraateistakin Bidenin puhe saattoi lopulta olla pettymys. Hän ei nimittäin käsitellyt aborttia oikein lainkaan.

Aborttioikeus on monille demokraateille näissä vaaleissa keskeinen asia. Sen merkitys on kasvanut korkeimman oikeuden kesäkuisen päätöksen jälkeen. Demokraattien kampanjatilaisuuksissa moni on nostanut esille aborttioikeuden ja tyytymättömyytensä siihen, miten Biden on hoitanut asiaa.

Siksi tällaisessa puheessa oli erikoinen valinta jättää se ilman painoarvoa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden pitämässä puhetta Philadelphiassa perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat