Chileläiset hylkäsivät perustuslain, joka olisi ollut poikkeuksellisen edistyksellinen

Maailman nuorin presidentti Gabriel Boric aikoo aloittaa prosessin alusta.

Äänestyspaikalle saapuvat kansalaiset saivat käsiinsä desinfiointiainetta suihkepullosta Chilen pääkaupungissa Santiagossa sunnuntaina.

5.9. 3:31 | Päivitetty 5.9. 6:12

Chileläiset tyrmäsivät sunnuntaina kansanäänestyksessä uuden perustuslain, joka olisi ollut kansainvälisestikin poikkeuksellinen.

Noin 62 prosenttia äänestäjistä vastusti esitystä.

Esitys olisi tuonut Chilelle yhden maailman edistyksellisimmistä perustuslaeista, mitä tulee esimerkiksi ympäristönsuojeluun, sukupuolten tasa-arvoon ja alkuperäiskansojen oikeuksiin.

Vaalivirkailijoita työssään Santiagossa sunnuntaina.

Chile on tunnettu konservatiivisena maana, ja esitetty uusi perustuslaki olisi muuttanut valtion luonnetta huomattavasti vasemmistolaisemmaksi.

Siinä taisikin olla hylkäämisen syy.

Neljä viidestä chileläisestä oli kannattanut perustuslain uusimista, ja kansa oli saanut valita 155 edustajan ryhmän laatimaan sitä. Kokoonpanosta tuli paljon vasemmistolaisempi ja liberaalimpi kuin esimerkiksi kansanedustajien jakauma Chilen kongressissa antaa ymmärtää kansan arvoista.

Moni piti esitystä epäsopivan puolueellisena. Tyypillinen vastustaja taisi olla uutistoimisto Reutersin haastattelema Rosemarie Williamson, 54, joka äänesti Santiagon kansallisstadionilla yhdessä 85-vuotiaan äitinsä kanssa.

Williamson oli kannattanut perustuslain uusimista mutta vastusti kansalle tehtyä esitystä useiden seikkojen takia. Näitä olivat esimerkiksi merkittävän itsehallinnon myöntäminen alkuperäiskansoille sekä kalliiksi tulevat sosiaaliohjelmat.

”Suurin asia on valtion määrittely monikansalliseksi [plurinacional] sekä eläkerahastot”, hän sanoi Reutersille.

”Olen työskennellyt koko ikäni, enkä halua jakaa siitä muille.”

Esitystä moitittiin myös vaikeatulkintaisuudesta ja uuvuttavasta pituudesta.

Esityksen hylkääminen ei ollut yllätys, sillä vastustajat olivat olleet johdonmukaisesti edellä mielipidemittauksissa.

Ristiriita sen välillä, että chileläiset valitsivat lakiesitystä laatimaan niin vasemmistolaisen joukon mutta hylkäsivät näiden aikaansaannoksen, selittynee osin sillä, että sunnuntain kansanäänestys oli pakollinen sakon uhalla. Se ei siis saanut liikkeelle vain innokkaimpia äänestäjiä.

Santiagolaisia kerääntyi äänestyspaikalle sunnuntaina.

Chilen vasemmistolainen presidentti Gabriel Boric, 36, maailman nuorin valtiojohtaja, kannatti esitystä. Hän aikoo aloittaa prosessin alusta eli ryhtyä toimiin uusien lainlaatijoiden valitsemiseksi.

Boric ilmoitti myös reagoivansa tulokseen vaihtamalla useita ministereitään. Hänen henkilökohtainenkin suosionsa on romahtanut.

Lue lisää: Maailman katse siirtyy ainakin hetkeksi Sanna Marinista toiseen saman sukupolven demariin: Maailman nuorin presidentti on pinteessä Chilessä

Oikeiston vahvuudesta Chilessä kertoo, että Boricin voittamissa presidentinvaaleissa loppuvuodesta 2021 ensimmäisen kierroksen vei äärikonservatiivinen José Antonio Kast, joka ihailee avoimesti kenraali Augusto Pinochetin mennyttä diktatuuria (1973–1990).

Chilen nykyinen perustuslaki on Pinochetin valtakaudelta, vuodelta 1980, joskin siihen on tehty muutoksia. Se pohjusti Chilen talouskasvua yhdeksi Latinalaisen Amerikan rikkaimmista maista uusliberalistisin opein.

Vapaiden markkinoiden tuoma vauraus on kuitenkin jakautunut yhä epäreilummin vajaan 20 miljoonan chileläisen kesken. Chile on teollistuneista maista taloudellisesti kaikkein epätasa-arvoisimpia.

Chile lähti uudistamaan perustuslakiaan, koska elinkustannusten nousu ja juuri kansan kokema epätasa-arvo purkautuivat valtavina levottomuuksina vuodenvaihteessa 2019–2020.

”Meidän täytyy kuunnella kansan ääntä. Ei vain tämänpäiväistä vaan näiden intensiivisten viime vuosien”, Boric sanoi sunnuntai-iltana uutistoimisto Reutersin mukaan.

”Se raivo on pinnan alla, emmekä voi jättää sitä huomiotta.”

Santiagossa äänestänyt Kristiina Salo tuli Chileen vuonna 2008 vienninedistämisyhtiö Finpron (nyk. Business Finland) harjoittelijaksi, tapasi nykyisen puolisonsa ja jäi maahan. Hän on työskennellyt pitkään koulutuspalveluja tarjoavassa paikallisessa yrityksessä.

Santiagossa äänestämässä kävi myös suomalainen Kristiina Salo, 38, joka on asunut Chilessä 14 vuotta. Hän ei halunnut paljastaa, kummin äänesti, mutta sanoi valinnan olleen vaikea.

”Esityksessä oli hyviä ajatuksia, mutta niiden soveltaminen käytäntöön olisi haastavaa”, hän totesi korostaen Chilen tarvetta edistää ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.

Salo ounasteli haastavia aikoja riippumatta äänestyksen lopputuloksesta. Hän sanoi, että Chilessä parasta on ihmisten iloisuus hankalistakin olosuhteista huolimatta.

”Ymmärrän, että näkökulmani on etuoikeutettu. Monella menee huonosti. Mutta yleisesti ottaen ihmiset osaavat täällä nauttia arjesta paremmin.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat