Ukrainan vastahyökkäys Hersoniin sujuu odotettua tahmeammin – Asiantuntijan mukaan huollon pettäminen voisi murentaa Venäjän rintamat nopeastikin

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Oleksi Arestovytš totesi The Wall Street Journal -lehdelle, että Ukraina pyrkii ”hitaasti ja systemaattisesti” jauhamaan Vladimir Putinin sotajoukkoja murskaksi.

Venäläinen sotilasajoneuvo liikkui Tšornobaivkan kylässä Hersonin alueella heinäkuun lopulla.

5.9. 17:01

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt laajalle juhlava kuva, jossa joidenkin Twitter-käyttäjien mukaan nousee Ukrainan lippu Hersonissa toimivan sairaalan katolle.

Kyseessä onkin Hersonin alue, mutta sairaala sijaitsee pienessä Visokopilljan kylässä, josta on autotietä pitkin runsaan 140 kilometrin matka Venäjän hallussa pitämään Hersonin kaupunkiin, jota Ukrainaa yrittää vallata takaisin.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saattoi sunnuntaina kertoa yhteensä kolmen asutuskeskuksen vapauttamisesta: kaksi niistä sijaitsee maan eteläosassa ja toinen itärintamalla.

Nämä ovat ukrainalaisille toiveikkaita uutisia, mutta viikko sitten maanantaina alkanut Ukrainan vastahyökkäys Hersoniin on sujunut todennäköisesti paljon toivottua tahmeammin.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War kertoo tuoreessa katsauksessaan, että Ukraina näyttää nyt keskittyvän Venäjän joukkojen ja logistiikkaketjujen tuhoamiseen ”mieluummin kuin että yritettäisiin heti saada takaisin haltuun laajoja alueita”.

Zelenskyin neuvonantaja Oleksi Arestovytš totesi The Wall Street Journal -lehdelle lauantaina, että Ukraina pyrkii ”hitaasti ja systemaattisesti” jauhamaan Vladimir Putinin sotajoukkoja murskaksi.

”Mitään kiirettä ei ole”, Arestovytš sanoi.

Ukrainan sotatilanteen edistymistä suurhyökkäyksen alusta asti tarkasti nettikarttaan päivittänyt asiantuntija John Helin kertoo, että “Ukrainan toiveena hyökkäyksen alussa oli ehkä saada nopeampaa menestystä kuin mihin nyt on päästy”.

Hänen mukaansa Ukrainan joukot ovat paikoin onnistuneet etenemään noin kymmenen kilometrin verran, mutta näin ei ole tapahtunut koko rintaman laajuudella.

”Tässä on ehkä tehty pakollisesta pahasta hyve”, Helin sanoo, kun hyökkäyksen etenemisestä on alettu antaa maltillisempia arvioita.

Helinin mukaan on mahdollista, että Ukrainan armeija joutui käynnistämään hyökkäyksen nopeammin kuin mihin se olisi ollut halukas. Helin arvioi, että siihen johti sekä kotirintaman paine sekä halu viestiä länsimaille, että Ukrainaa kannattaa tukea aseellisesti jatkossakin.

”Joukkojen keskitykset eivät ole olleet niin suuria, että saataisiin välttämättä alueellista ylivoimaa. Ja voi myös olla, että venäläisten joukkojen taistelumoraali on arvioitu pienemmäksi kuin mitä se on oikeasti ollut.”

John Helin.

CNN-kanava kertoi viime viikolla nimettömiin sotilaslähteisiin viitaten, että Ukrainaa sota­suunnittelussa neuvonut Yhdysvallat oli toivonut Ukrainaa pitämään vasta­hyökkäyksensä alkuperäisiä aikeita rajatumpana, ettei Ukrainan asevoimat joutuisi venyttämään resurssejaan liialti yhdelle alueelle.

Helin huomauttaa, että nyt meneillään oleva operaatio on ensimmäinen Ukrainan laajempi vastahyökkäys “ja varmasti tulee heilläkin opeteltua asioita”.

”Ei ole yllättävää, että tällainen ensimmäinen laajempi hyökkäys ei saavuta välitöntä menestystä”, Helin sanoo.

Helinin mukaan Dneprjoen länsipuolella käytävissä taisteluissa suuren kiinnostuksen kohde on, miten venäläisjoukkojen huolto saadaan toimimaan.

”Se voi olla sellainen pullonkaula. Mikäli huolto ei toimi ja venäläiset eivät saa vettä ja ruokaa, niin sitten se venäläisten puolustuslinja voi lähteä hyvinkin nopeasti murenemaan.”

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Janne Mäkitalo arvioi viime viikolla HS:lle, että rikkonainen maasto Hersonin alueella tekee hyökkäyksestä hyvin vaikean ukrainalaisille. Hänen mukaansa Dneprin länsipuolella oleva maasto on hyvin vaikeakulkuista. Etelässä soiden ja vesistöjen rikkoma alue on kulkukelvotonta ja Hersonin ympäristössä maastoa rikkovat kastelukanavat ja Dneprin sivujoet.

”Todella raskaat 35–50 kilometriä Ukrainalla tulee edessään olemaan”, Mäkitalo ennakoi.

Herson on psykologisesti merkittävässä asemassa, sillä se oli ensimmäinen kaupunki, jonka Venäjä onnistui valtaamaan runsaat puoli vuotta kestäneen suurhyökkäyksen aikana. Venäjä on puuhannut Hersoniin ”kansanäänestystä”, jolla alue liitettäisiin osaksi Venäjää.

”Kyllähän se näyttää vähän haastavalta järjestää kansanäänestystä alueella, jossa Ukraina iskee Hersonin kaupunkiin jatkuvalla syötöllä. Voi olla, että se kansanäänestys saattaa myöhästyä, jos sanotaan tälleen kauniisti”, John Helin sanoo.

Maanantaina uutisoitiinkin, että Hersonin alueelle kaavailtu "kansanäänestys" Venäjään liittymiseksi on pantu jäihin. Asiasta kertoi muun muassa uutistoimisto Reuters Venäjän valtion omistaman uutistoimisto Tassin tietoihin perustuen.

Venäjän mukaan kansanäänestystä ei voida järjestää turvallisuussyistä johtuen.

Ennen Venäjän hyökkäystä Hersonissa asui noin 300 000 asukasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat