”Kaikki on lähes valmista” – Näin Venäjä on pohjustanut ”kansanäänestyksiä”

Meduzan lähteet kertovat, ketkä Venäjän ”kansanäänestysten” propagandatyöstä vastaavat ja miten äänestyksiä on edistetty.

Hersonilaisia Venäjän sisäministeriön toimistossa, jossa voi hakea Venäjän kansalaisuutta. Kuva on otettu Hersonissa 25. heinäkuuta.

21.9. 12:35

”Tunnen yleisen mielialan ja olen nähnyt mielipidemittausten tuloksia, joten tiedän, että tulevan kansanäänestyksen tulos tulee tietenkin olemaan selvä [eli Venäjään liittymisen kannalla].”

Näin sanoi Venäjän presidentinhallinnon varajohtaja Sergei Kirijenko 27. elokuuta. Edellisenä päivänä hän oli vieraillut Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloissa”. Virallisesti hänen vierailunsa ei liittynyt äänestyksiin, vaan hän kävi tutustumassa miehittämättömien ilma-alusten tutkimus- ja koulutuskeskukseen ja tapaamassa sen opettajia.

Kolme Kremliä lähellä olevaa lähdettä kuitenkin vahvisti Meduzalle, että vierailujen aikana Kirijenko kävi myös keskusteluja kansanäänestysten valmistelujen etenemisestä. Kirijenko on hyökkäyssodan alusta alkaen kaikessa hiljaisuudessa toiminut Kremlin yhteyshenkilönä Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” sekä sittemmin Venäjän miehittämien Hersonin ja Zaporižžjan alueiden suuntaan.

”Hänen täytyi varmistua siitä, että jos kansanäänestykset täytyy järjestää jo lähiaikoina, kaikki on sitä varten valmista”, selittää Meduzan lähde.

Venäjän presidentinhallinnon varajohtaja Sergei Kirijenko kuvattuna vuonna 2020.

Lue lisää: Neljän ukrainalais­alueen nukke­hallinnot suunnittelevat ”kansan­äänestyksiä” – Ukrainan joukot edenneet Luhanskin alueella

Mainitussa elokuun 27. päivän puheenvuorossaan Kirijenko ilmoitti myös, että hänen tietojensa mukaan Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloissa” Venäjään liittymistä kannattaa 91–92 prosenttia väestöstä, ja Hersonin ja Zaporižžjan alueilla kannatus on 75–77 prosenttia. Näiden tietojen lähdettä hän ei maininnut.

Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla on toteutettu Kremlin tilauksesta suljettuja mielipidemittauksia (Meduza on kirjoittanut aiheesta), eivätkä niiden tulokset ole Kremliä imartelevia. Esimerkiksi elokuun alussa tehdyt suljetut mielipidemittaukset osoittivat, että vain 30 prosenttia Zaporižžjan ja Hersonin alueiden asukkaista kannatti liittymistä Venäjään. Yhtä suuri osa väestöstä kannatti alueiden pysymistä osana Ukrainaa. Loput ”eivät osanneet sanoa”.

Riippumatonta tutkimustietoa alueiden väestön näkemyksistä ei ole.

Kremliä lähellä oleva Meduzan lähde selittää, että mielipidemittausten tulokset eivät kuitenkaan välttämättä ole ristiriidassa Kirijenkon lausunnon kanssa. Kirijenkon mainitsemat luvut eivät ilmennä koko väestön näkemyksiä vaan pelkästään niiden, jotka aikovat varmasti äänestää kansanäänestyksessä.

Hyökkäyssodan alussa Kremlissä laskelmoitiin, että kansanäänestys Venäjään liittymisestä voitaisiin järjestää jo toukokuussa 2022, mutta heikon sotamenestyksen vuoksi ajankohta siirrettiin pian syyskuuhun. Elokuun alussa Meduza uutisoi, että presidentinhallinnossa oli alettu harkita äänestysten siirtämistä vielä myöhemmäksi.

Lue lisää: Venäjä valmistautuu liittämään alueita Ukrainasta itseensä jo syyskuussa, mutta kyselyt eivät povaa sille kannatusta

Venäjä ilmoitti syyskuun 5. päivä, että vaikka äänestyksen järjestelyt olivat edenneet pitkälle, ”käytännön syistä” niissä pidetään Hersonin alueella tauko. Syiden täsmennettiin liittyvän turvallisuuteen.

Kahden Kremliä lähellä olevan Meduzan lähteen mukaan presidentinhallinnon sisäpolitiikan osastolla tarkistetaan kansanäänestysten vaalikomissioiden jäsenluetteloja. Lähteet lisäävät, että Hersonin ja Zaporižžjan miehitetyillä alueilla oli jo elokuun lopussa ”lähes kaikki valmiina” kansanäänestyksiä varten. Kremlissä oli tällöin lähteen mukaan ”havaittu, että näiden alueiden Venäjän-mieliset asukkaat ovat huolissaan” (erityisesti mahdollisista Ukrainan vastahyökkäyksistä Hersonissa) ja toivovat kansanäänestysten toteutuvan mahdollisimman pian:

”Entä jos Venäjä jättääkin heidät, Ukraina ottaa alueet takaisin haltuunsa ja heitä aletaan sortaa, koska he ovat tehneet yhteistyötä Venäjän hallinnon kanssa?” Meduzan lähde kuvasi mielialoja. ”Heille täytyy osoittaa, että asia ei ole niin.”

Kremlin käsityksen mukaan ”kansantasavalloissa” toivotaan pikaista kansanäänestystä, mutta eri syistä: ”Asukkaat ja valtaapitävät ajattelevat, että Venäjään liittymisen jälkeen asutuskeskuksiin kohdistuvat tulitukset vähenevät, koska Ukraina ei uskalla toteuttaa massiivisia iskuja Venäjän omikseen julistamilla alueilla.” Se, mihin tämä näkemys perustuu, on epäselvää.

Eräs vaaleihin liittyviä mielipidekyselyjä Donbasissa elokuussa järjestänyt asiantuntija kertoi Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” asukkaiden järkeilevän tähän tapaan: ”Käynnissä on mobilisaatio, kaduilla ei juuri miehiä näy. Venäjällä tällaista ei ole. Järjestetään siis pian kansanäänestys, jotta asiat täälläkin olisivat kuin Venäjällä.”

Venäjän joukkoja Zaporižžjan alueella. Kuva otettu 23. heinäkuuta.

Hersonin ja Zaporižžjan alueilla on heinäkuusta lähtien ollut näkyvillä tienvarsimainoksia Venäjään liittymisestä, mutta Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavalloissa” ei agitointia käytännössä syyskuun alussa vielä ollut. Meduzan lähteiden mukaan mainonta aloitetaan, kun äänestyspäivä on päätetty.

”Hersonissa ja Zaporižžjassa täytyy saada ihmisiä suostuteltua Venäjän puolelle. Donetskissa ja Luhanskissa ei tarvitse. Ukraina ei ole ollut siellä vallassa pitkään aikaan, joten siellä riittää slogan ’Yhdessä Venäjän kanssa’ ”arveli yksi lähteistä.

Kolme Kremliä lähellä olevaa lähdettä kertoi, että kansanäänestyksiä varten tuotettavan propagandan valmistelusta vastaa Kremlin pitkäaikainen kumppani, pr-yritys IMA Consulting. Projekt-julkaisun mukaan IMA Consultingilla voi olla sidoksia presidentinhallinnon kansliapäällikköön, Kremlin tiedotusosaston johtajaan Aleksei Gromoviin. Kolme Kremliä lähellä olevaa lähdettä vahvistaa tämän tiedon Meduzalle.

”Jos viime vuosina IMA:n avulla toteutetut kampanjat olisivat tapahtuneet aidoissa kilpailutilanteissa, IMA:n edustamilla ehdokkailla olisi ollut vaikeuksia. Mutta nykytilanteessa on yleisesti ottaen yhdentekevää, ketkä kampanjoita toteuttavat”, toteaa IMA:n entinen työntekijä. Hän kertoo, että yritys käyttää kampanjoidensa läpiviemiseen usein ”kadunmiehiä” kokeneiden asiantuntijoiden sijaan. IMA Consultingin pääjohtaja Vartan Sarkisov ilmoitti Meduzalle, että hän ”ei kommentoi lehdistölle mitään”.

Insider-julkaisu julkaisi 31. elokuuta hallituksen hankkeeksi nimitetyn esityksen, jonka mukaan kansanäänestykseen liittyvän agitoinnin oli määrä alkaa Donetskin ”kansantasavallassa” kesäkuussa. Kansanäänestyksen päivämäärää ei esityksessä mainita. Esityksessä kuvataan PR-kampanjaa, jolla pyritään edistämään halukkuutta liittyä Venäjään. Kampanjan iskulauseita ovat esimerkiksi ”Meidän valintamme on Venäjä”, ”Minun kotini on Venäjä” ja ”Donbas valitsee rauhan”.

Hankeasiakirjasta käy myös ilmi, että kunnallisten vaalilautakuntien työtä valvoisivat venäläisten alueellisten vaalikomissioiden johtajat, joiden vastuulle ”kansantasavallan” asutuskeskusten hallinnointi kuuluu. Presidentin­hallintoa lähellä oleva Meduzan lähde toteaa, että esitys on todennäköisesti laadittu Venäjän keskus­vaali­komissiota varten. Tiedot venäläisten alueellisten komissioiden johtajien asettamisesta Donbasin paikalliskomissioiden johtoon ovat hänen mukaansa ”todellisuutta vastaavia”. Hän kuitenkin huomauttaa, että konkreettisesti äänestyspaikoilla toimivat komissioiden edustajat tulevat olemaan paikallisia.

Presidentinhallinto haluaa järjestää kansanäänestykset samaan malliin kuin Yhtenäinen Venäjä -puolueen esivaalit ja Krimin niemimaan kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä vuonna 2014. Näin toteutusta kuvailee eräs presidentinhallintoa lähellä oleva lähde: Äänestyspaikkoja ei suinkaan avata mahdollisimman monta, vaikka tämä olisikin äänestäjille kätevintä. Sen sijaan äänestyspaikkoja perustetaan vain rajoitettu määrä, minkä ansiosta niille syntyy jonoja eli ”saadaan luotua vaikutelma suuresta äänestysinnosta”.

Kuvaa näistä jonoista käytetään sitten aktiivisesti esimerkiksi televisiolähetyksissä. ”Katsojat näkevät, että äänestyspaikoilla käy kuhina”, lähde selittää.

Meduzan alkuperäinen juttu Venäjän Ukrainassa kaavailemien kansanäänestysten taustoista on julkaistu 1. syyskuuta. Käännös päivitetty HS:n toimituksessa. Meduzalle kirjoittanut Andrey Pertsev.

"Yhdessä Venäjän kanssa” ja ”Yksi kansa”, lukee mainoksessa Enerhodarin ydinvoimalakaupungissa Zaporižžjan seudulla. Kuva otettu 22. elokuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat