Asiantuntija: Venäjän asekaupat Iranin ja Pohjois-Korean kanssa kertovat siitä, että maan tilanne on ”hyvin hankala”

Asekaupat voivat paikata Venäjän välittömiä tarpeita, mutta sotaa ne eivät ratkaise, Maanpuolustus­korkeakoulun asiantuntija arvioi. Pitkällä aikavälillä yhteistyö Iranin ja Pohjois-Korean kanssa voi kuitenkin osoittautua hedelmälliseksi.

Iranin armeija harjoitteli lennokkien käyttöä sotaharjoituksessa elokuun lopussa.

6.9. 19:17

Venäjä vaikuttaa nyt haalivan armeijalleen uutta sotakalustoa toisilta länsimaiden pakotteet hyvin tuntevilta mailta.

Yhdysvaltain hiljattain julkaisemien tiedustelutietojen mukaan Kreml on sopinut ostavansa miljoonia ammuksia ja ohjuksia Pohjois-Korealta. Aiemmin kerrottiin, että Iran on myynyt Venäjälle miehittämättömiä ilma-aluksia, joiden ensimmäinen lasti on jo toimitettu Venäjälle. Venäjän asekaupoista uutisoi The New York Times -sanomalehti.

Venäjä on maailman toiseksi suurin aseviejä, jolla on suuri sotateollisuus. Maalla onkin pitkä perinne tuottaa sotavarusteensa itse ja omista lähtökohdistaan, toteaa Venäjä-tutkimus­ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu Maanpuolustus­korkeakoulusta.

”Aseiden ja ampuma­tarvikkeiden hankinnat Iranista ja Pohjois-Koreasta kertovat siitä, että Venäjän puutteet ovat välittömiä ja tilanne hyvin hankala”, Pesu sanoo.

Pohjois-Korean armeijan tykistön tulitusta harjoituksissa Pohjois-Korean virallisen uutistoimiston vuonna 2020 välittämässä kuvassa.

Myös The New York Timesin yhdysvaltalainen viranomaislähde arvioi asekauppojen olevan merkki Kremlin epätoivosta. Samalla minkäänlainen aseiden ostaminen Kim Jong-unin johtamasta diktatuurista on vastoin YK:n päätöslauselmia.

Tarve ostaa aseita ulkomailta syntyy joko tuotanto-ongelmista tai suuresta tarpeesta. Venäjän kohdalla kyse on todennäköisesti kummastakin: hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut merkittäviä kalustotappioita, joita on paikattava. Samalla lännen asettamat pakotteet vaikeuttavat sotateollisuuden tarvitseman teknologian hankintaa.

Politico-lehti kirjoitti tiistaina Venäjän sotateollisuutta vaivaavasta mikrosiru- ja elektroniikka­pulasta. Venäjä tarvitsee aseita rakentaakseen useita sellaisia komponentteja, joita se ei valmista itse.

”Venäjältä jäi Neuvostoliiton perintönä kehittymättömiä teollisuuden aloja, kuten puolijohde­teollisuus ja koneen rakentaminen”, Pesu sanoo.

Politicon mukaan Ukraina on antanut kansainvälisiä varoituksia Venäjän ”ostoslistoista”. Ostoslistat koskevat yhdysvaltalaisten, eurooppalaisten ja aasialaisten yritysten myymiä muuntajia, puolijohteita, liittimiä ja muita sotateollisuuden vaatimia komponentteja. Kiovan johto on vedonnut, etteivät kansainväliset yritykset auttaisi Venäjää sen teknologiapulassa.

Venäläissotilaat kantoivat leipää Vostok 2022 -sotaharjoitusten aikana Venäjän kaukoidässä 6. syyskuuta. Sotaharjoituksiin osallistuu yli 50 000 sotilasta ja useita Venäjä-mielisiä maita Kiina mukaan lukien.

Iran ja Pohjois-Korea ovat Pesun mukaan pitkittyvää sotaa käyvälle Venäjälle ”luonnollisia yhteistyötahoja”. Kummallakin maalla on pitkä kokemus yhteiskunnan järjestämisestä kansainvälisten pakotteiden alaisena.

Yhteistyö tuo todennäköisesti kaikille jotain, sillä Iranin ja Pohjois-Korean näkökulmasta Venäjällä on merkittävä talous ja tuotantokyky. Pohjois-Korealla ja Iranilla on puolestaan pitkä kokemus talouden järjestämisestä ja aseiden rakentamisesta pakotteiden alaisena.

”Samalla Iranin ja Pohjois-Korean puoleen kääntyminen antaa ymmärtää, ettei Kiina ole ollut kovin halukas välittömään yhteistyöhön.”

Kiinalla on tiivis suhde Venäjään, ja mailla on yhteisiä sotaharjoituksia. Samalla Kiina on kuitenkin vahvasti kiinnittynyt kansainvälisiin markkinoihin ja pelkää siksi aseviennin aiheuttavan pakotteita. Sillä on paljon enemmän menetettävää kuin Iranilla ja Pohjois-Korealla, jotka ovat jo nyt hyvin eristäytyneitä.

Julkisuudessa on puhuttu, että Iran toimittaa Venäjälle joitain satoja miehittämättömiä ilma-aluksia ja Pohjois-Korea ensisijaisesti ammuksia. Sotateollisuuden kauppojen yksityiskohdat ovat kuitenkin salaisia.

Iranilla on kehittynyt lennokkiohjelma, jota se on liittolaistensa kanssa käyttänyt onnistuneesti operaatioissaan. Yhdysvaltalais­viranomaisten mukaan Venäjä voisi käyttää Iranista tulevia ilma-aluksia elektroniseen sodankäyntiin, ilmaiskuihin ja strategisten kohteiden tunnistamiseen Ukrainassa.

Iranin armeijan lennokkia lähetettiin matkaan sota-aluksen kannelta harjoituksessa elokuun lopulla.

Pohjois-Korean aseteollisuus ja sen mahdollisuudet ovat Pesun mukaan puolestaan Venäjälle tuttuja Neuvostoliiton vuosikymmenien sotilaallisen yhteistyön jäljiltä.

Tuoreet asekaupat voivat paikata Venäjän välittömiä tarpeita, mutta sodan kokonaisuuden kannalta niiden merkitys on rajallinen, Pesu arvioi.

”Ammukset, yksittäiset asejärjestelmät ja muutamat sadat ilma-alukset helpottavat lähikuukausien ongelmia, mutta eivät ratkaise sotaa”, hän sanoo.

Pitkällä aikavälillä yhteistyö Iranin ja Pohjois-Korean kanssa voi kuitenkin osoittautua hedelmälliseksi Venäjän kannalta. Molemmat maat ovat kehittäneet sotateollisuuttaan ja asejärjestelmiään vuosikymmeniä, vaikka niillä on ollut pakotteiden vuoksi suuria ongelmia ulkomaalaisen teknologian saannissa rajojen yli.

”Venäjä joutuu syventämään suhteitaan Iraniin ja Pohjois-Koreaan, ja osapuolet hyötyvät yhteisistä talouden järjestelyistä länsimaisten pakotteiden alla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat