Saksassa mietitään nyt, lämmitetäänkö asuntoja ollenkaan – Näin Berliinissä valmistaudutaan palelemaan

Säästäminen on saksalaisille entuudestaan kansallisylpeys, ja säästökeinot ovat äärimmäisiä verrattuna Suomeen.

Augsburgissa Saksassa kadut olivat pimeinä elokuussa. Augsburgin kaupunki ei valaissut öisin turistikohteita tai lämmittänyt yleisten uimahallien vesiä.

7.9. 13:20 | Päivitetty 7.9. 13:42

Berliini

Asun Berliinissä vuonna 2016 valmistuneessa talossa, jossa on trendikäs viherkatto – ilmastosyistä –, ja kaasulämmitys. Kaasulämmitys taas on ollut tähän vuoteen asti hämmästyttävän vahva normi saksalaisille, ja syy on ollut sen edullisessa hinnassa.

Vaikka Puola, Ukraina, Baltian maat ja Yhdysvallat vaativat Saksalta kaasupolitiikan muutosta jo pitkään ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua, Saksa rakensi luottavaisena venäläisen kaasun varaan.

Nyt Saksa on joutunut myöntämään, että sen olisi pitänyt kuunnella varoituksia ajoissa. Hyökkäyssodan alusta asti Saksa on purkanut riippuvuuttaan venäläisestä kaasusta kiireellä ja etsinyt uusia kaasuntoimittajia.

Kesäkuussa Norja nousi Saksan tärkeimmäksi kaasuntoimittajaksi. Itämerelle on tulossa viisi terminaalia nesteytetyn maakaasun tuontia varten.

Pieniä pihauksia etsitään kaikkialta. Suljettu putki, joka aikoinaan kuljetti kaasua Saksasta Ranskaan avataan uudelleen, ja nyt kaasun on määrä virrata Ranskasta Saksaan.

Kaasua on Saksassa varastossa noin kahdeksi kuukaudeksi. Kaasun riittävyys ja hinta kuluttajille ovat silti suuria kysymysmerkkejä. Kaikkien pitäisi vähentää kaasunkäyttöä viidennes entisestä.

Kaasuntoimitus Venäjältä on pysähtynyt melkein kokonaan. Itämeren kaasuputket lojuvat tyhjänpanttina, mutta Ukrainan putkiston kautta Saksa ostaa vielä jonkin verran kaasua Venäjältä. Pääasiallisesti Saksa hankkii nyt kaasua lännen kaasuntoimittajilta.

Miten talvesta selvitään Saksassa? Ihmiset säästävät kallistuvia lämmityslaskujaan varten.

Saksassa ei Suomen tapaan mietitä, jääkö ensi talvena yksi saunakäynti viikossa väliin. Mietitään, lämmitetäänkö asuntoja ollenkaan. Yleiset saunat saattavat jäädä kylmiksi.

Monissa kerrostaloissa lämmityksen voi katkaista itse, ja lämmöstä ja lämpimästä vedestä maksetaan kulutuksen mukaan. Berliiniläinen kaverini sanoi jättävänsä kääntämättä kaasun tänä syksynä päälle, kun ilmat viilenevät. Peittoja voi lisätä, ja pipo päässäkin voi nukkua.

Säästäväisyys on aina ollut saksalaisten ylpeydenaihe, eivätkä kriisitalven toimenpiteet ole siksi ennestään täysin vieraita.

Jo ennen energiakriisiä saksalainen on sammuttanut valot huoneesta, jossa ei oleskella – hintasyistä. Naapureille saatetaan jopa huomauttaa, jos kaikissa ikkunoissa palaa valot. Säästösyistä moni saksalainen ajaa myös autolla ilman ajovaloja.

Lämpimästä vedestä pihistelykään ei ole saksalaisille vierasta. Froteiset pesukintaat, joilla ihoa kuurataan ilman jatkuvasti juoksevaa vettä, ovat perinteisten saksalaiskotien vakiovarusteita.

Lämmön säännöstely viranomaisten toimesta on kuitenkin eri asia kuin omatoiminen pihistely. Jos säännöstelyyn joudutaan, lämmöntoimitus kotitalouksille on Saksan viranomaisten mukaan etusijalla.

Yhteiskunnalle välttämättömien toimintojen listaaminen on tuttua jo koronaviruspandemiasta, ja etusijalle asetettavien kaasuasiakkaiden lista muistuttaa sitä: sairaalat, koulut, päiväkodit, vanhainkodit, pelastustoimi, poliisi ja puolustusvoimat ovat etusijalla.

Yritysten toimintaan kaasupula vaikuttaa jo nyt. Elintarviketeollisuuden osalta eläinsuojelijoiden parissa on herätetty keskustelu siitä, pitääkö lihateollisuudenkin olla kaasuasioissa etusijalla.

Berliinissä on päätetty pitää vielä uimahallit auki, mutta säästölinjalla. Vesi altaissa on nyt kylmempää kuin ennen. Uimahalleissa onkin nyt sallittua uida märkäpuvussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat