Trump ponnistelee vääntääkseen kartanonsa FBI-ratsian umpipoliittiseen solmuun

Koska kyseessä on Yhdysvallat, kaikki osapuolet haistavat polarisaatiota ja politiikkaa Trumpin kartanon ratsiajutussa, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Poliisi ja salaisen palvelun työntekijä keskustelivat Donald Trumpin Mar-a-Lagon kartanon ulkopuolella 8. elokuuta tehdyn ratsian yhteydessä.

8.9. 11:25 | Päivitetty 8.9. 11:36

”He pelkäsivät, että siellä oli juttuja, heidän huijausmateriaalejaan. Koska sitä he ovat, huijareita.”

Näin kertoi Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump syyskuun alussa radiohaastattelussa. Kommentti liittyi siihen, miksi hänen kartanolleen Mar-a-Lagoon Floridassa tehtiin elokuun 8. päivä Yhdysvaltoja kuohuttanut ratsia.

Huijareita ovat Trumpin mukaan liittovaltion poliisi FBI ja oikeusministeriö: heillä on jotain salattavaa.

Hän esitti haastattelussa villin kierteisen väitteen. Väitteen mukaan viranomaiset etsivät Mar-a-Lagosta todennäköisesti materiaalia, joka liittyy entisen demokraattiulkoministerin Hillary Clintonin takavuosien sähköpostijupakkaan.

Virallinen versio asiasta kuuluu niin, että Trump oli presidentin tehtävät jättäessään vienyt kartanolleen satoja salaisia ja erittäin salaisia dokumentteja, jotka eivät hänelle kuulu ja joita Yhdysvaltain kansallisarkisto on yrittänyt saada kuukausien ajan takaisin.

The Washington Post -lehden lähteiden mukaan dokumenteissa oli jopa vieraan valtion ydinaseohjelmaan liittyviä tietoja. Papereissa on myös ollut todennäköisesti tietoja, jotka voisivat vääriin käsiin joutuessaan vaarantaa Yhdysvaltain tiedusteluoperaatioita.

Yhdysvaltain entinen ulkoministeri ja demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton piti puhetta New Yorkissa viime helmikuussa.

Radiohaastattelu on osa Trumpin ja hänen tukijoidensa kampanjaa, jolla entiseen presidenttiin kohdistunut ratsia yritetään vääntää umpipoliittiseen solmuun. Trumpin mukaan häneen kohdistuu noitavaino, jolla yritetään vaikeuttaa mahdollisuuksia pyrkiä uudelleen presidentiksi vuoden 2024 vaaleissa.

Vuoden 2016 vaaleissa trumpilaiset tekivät suuren puheenaiheen siitä, että Trumpin vastaehdokas Clinton oli käyttänyt henkilökohtaista sähköpostipalvelinta, kun hän ulkoministerinä ollessaan käsitteli valtion turvallisuudelle elintärkeitä tietoja. Niistä osaa pidettiin huippusalaisina.

Clintonin monipolvisen sähköpostijupakan kohdalla FBI:n silloinen johtaja James Comey päätyi vuoden 2016 heinäkuussa tutkimuksissaan siihen, ettei Clintonin vastaisiin syytteisiin ole perusteita. Silti Comey sanoi, että Clinton ja tämän lähipiiri olivat olleet ”äärimmäisen varomattomia” toiminnassaan.

Trump totesi Comeyn johtopäätösten jälkeen, että FBI oli päästänyt Clintonin kuin koiran veräjästä. Tuolloin käynnissä oli äärimmäisen tiukka presidentinvaalitaisto, jossa Trump lopulta päihitti Clintonin ja nousi maansa presidentiksi.

”Lock her up” eli ”heittäkää hänet tyrmään”, raikui Trumpin kannattajien vaatimus.

Yhdysvaltain valtavirtamediassa on esitetty monia analyysejä tapausten eroista ja yhtäläisyyksistä. Esimerkiksi Politico-sivuston, The Washington Postin ja ABC-kanavan katsauksissa on yhteistä ollut se, että Trumpin käytöksen salaisten tietojen suhteen tulkitaan olleen räikeydessään eri tasolla verrattuna Clintoniin.

Sotkuissa on yhtäläisyyksiä, mutta myös suuria eroja. Clinton esimerkiksi suostui yli kolmen tunnin FBI-kuulemiseen, todisti asiasta kongressissa ja luovutti kymmeniätuhansia sähköpostejaan tutkintaan. Trump puolestaan on käynyt tavoilleen uskollisesti täyteen siilipuolustukseen ja vastahyökkäyksiin.

Trumpin asianajaja esimerkiksi vakuutti kesäkuussa valaehtoisesti, että viranomaisille olisi luovutettu kaikki kartanolle viedyt asiakirjat. Elokuun ratsiassa kävi kuitenkin ilmi, että Mar-a-Lagossa oli vielä laatikkokaupalla huippusalaisiksi luokiteltuja asiakirjoja.

Luettelo Donald Trumpin kartanolta takavarikoiduista asiakirjoista, joista osa oli ”luottamuksellisia”, osa ”salaisia” ja osa ”huippusalaisia”.

Koska kyseessä on Trump, Yhdysvaltain liberaalina pidetyn valtamedian tekemät analyysit tuskin hetkauttavat hänen kannattajiaan millään tavalla. Trumpia tukeva republikaanisenaattori Lindsey Graham varoitti elokuussa, että Trumpin vastaisten syytteiden nostaminen ”johtaisi mellakoihin kaduilla”.

”Olen huolissani maamme puolesta”, Graham totesi Trumpin kannattajien suosimalla Fox-kanavalla.

Viikko sitten julkaistun The Wall Street Journal -lehden kyselyn mukaan 52 prosenttia amerikkalaisista piti Trumpin kartanolle tehtyä ratsiaa perusteltuna toimena. Vastaajista 41 prosenttia puolestaan allekirjoitti väitteen, jonka mukaan kyse on vain ”noitavainosta” Trumpia vastaan.

Presidenttinä ollessaan Trump sai kahdesti virkarikossyytteet, mutta molemmilla kerroilla senaatin republikaanit vapauttivat hänet syytteistä. Trumpin suosio on pysynyt vakaana huolimatta kongressitalon väkivaltaisesta valtaamisesta 6. tammikuuta 2021.

Trumpin kannattajat ryntäsivät kongressitaloon, koska he pitivät vuoden 2020 presidentinvaaleja vilpillisinä. Heistä suurelle osalle demokraatti Joe Biden on laiton presidentti, ja Trumpin kuuluisi yhä hallita maata. Trump pitää tätä näkemystä tarmokkaasti esillä, eikä hän ole koskaan tunnustanut Bidenin vaalivoittoa.

Koska kyseessä on Yhdysvallat, kaikki osapuolet haistavat polarisaatiota ja politiikkaa Trumpin kartanon ratsiajutussa. Näin kävi myös tämän viikon maanantaina, kun floridalaistuomari Aileen Cannon suostui Trumpin pyyntöön, että erillinen selvitysmies (special master) alkaa käydä läpi Trumpin kartanolle vietyjä asiakirjoja.

Moni oikeusoppinut, oikeusministeriö ja Trumpin entinen oikeusministeri (sittemmin Trumpin viholliseksi ajautunut) Bill Barr pitivät tuomarin päätöstä räikeänä virheenä, joka vain hidastaa tapauksen selvittelyä. Selvitysmiehen on esimerkiksi määrä käydä läpi, onko asiakirjoissa Trumpille henkilökohtaisesti kuuluvaa materiaalia ja onko hänellä entisenä presidenttinä etuoikeus pitää ne itsellään (executive privilege).

Oikeusministeriöllä on tämän viikon perjantaihin keskiyöhön asti aikaa valittaa tuomarin päätöksestä, jota pidettiin suurena voittona Trumpille. Itse asia eli Trumpin kartanolta elokuussa ratsattujen dokumenttien perkaaminen on toistaiseksi jäissä.

Hyvin monessa yhdysvaltalaisessa uutisartikkelissa on muistettu mainita, että Trump nimitti tuomari Cannonin tehtäväänsä 2020. Tietoon sisältyy ajatus, että myös oikeuslaitos on pahasti politisoitunut.

Cannonin päätöksen on tulkittu rikkovan periaatetta, jonka mukaan kukaan ei voi olla lakien yläpuolella.

Liberaalin MSNBC-kanavan juontaja Lawrence O’Donnell väitti tiistaina, että Cannonin haaveena on luultavasti päästä korkeimman oikeuden tuomariksi, kun republikaanipresidentti pääsee sellaista seuraavan kerran nimittämään.

Rapa roiskuu myös toiselta puolelta. Entinen edustajainhuoneen puhemies, republikaanivaikuttaja Newt Gingrich julisti äskettäin haastattelussa Bidenin hallinnon oikeusministerin Merrick Garlandin läpeensä korruptoituneeksi ja hänen alaisen ministeriön ”Yhdysvaltain historian korruptoituneimmaksi”.

Donald Trump puhui republikaanien kampanjatilaisuudessa Wilkes-Barren kaupungissa Pennsylvanian osavaltiossa viime lauantaina.

Tässä vaiheessa on täysin epäselvää, johtaako Mar-a-Lagon kartanon ratsia koskaan Trumpin tai tämän lähipiirin vastaisiin syytteisiin. Ratsiaa perusteltiin epäilyillä jopa vakoilulainsäädännön alaisista rikoksista.

Teoriassa Trump voitaisiin tuomita kolmesta mainitusta rikosepäilystä yhteensä 33 vuoden vankeuteen.

Ja käytännössä hän saattaa olla maansa tuleva presidentti.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat