Bolsonaro valjasti Brasilian 200-vuotisjuhlat epäluulon kylvämiseen – Presidentti valmistautuu ehkä kiistämään tappionsa vaaleissa

Jair Bolsonaro on maalannut korkeimman oikeuden ja vaaliviranomaiset vihollisikseen.

8.9. 7:49 | Päivitetty 8.9. 9:52

Brasilian laitaoikeistolainen presidentti Jair Bolsonaro valjasti maansa 200-vuotisjuhlat keskiviikkona vaalikampanjaansa, eikä siinä ole kyse vain äänestäjien kosiskelusta vaan epäluulon kylvämisestä Brasilian demokratiaa kohtaan.

Hän on maalannut korkeimman oikeuden ja vaaliviranomaiset vihollisikseen ja väittänyt ilman todisteita, että Brasilian sähköinen äänestysjärjestelmä olisi altis vilpille.

Bolsonaro, 67, tavoittelee jatkokautta lokakuun vaaleissa, mutta selvä ennakkosuosikki on vasemmistolainen entinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva, 76, lyhyemmin vain Lula.

Bolsonaro kutsui mielipidemittauksia ”valheiksi” ja Lulaa ”pahaksi” puhuessaan kymmenille tuhansille kannattajilleen pääkaupunki Brasíliassa aamupäivällä suuren paraatin jälkeen. Sotilaiden ja panssarivaunujen seurana kulki traktoreita – maatalousala tukee vahvasti Bolsonaroa, jonka virkakaudella Amazonin sademetsän hakkuut ovat kiihtyneet.

Iltapäivällä Bolsonaro ajoi itse moottoripyöräkulkueessa Rio de Janeirossa. Maailmankuululla Copacabanan rannalla nähtiin lentonäytös, laskuvarjohyppääjiä ja sotalaivoja sekä hänen kannattajiaan vesiskoottereilla meressä.

Väki täytti Copacabanan hiekkarannan ja rantabulevardin itsenäisyyspäivän juhlissa Rio de Janeirossa keskiviikkona.

Brasilian maavoimien laskuvarjojoukkojen veteraanit valmistautuivat itsenäisyyspäivän sotilasparaatiin Rio de Janeirossa keskiviikkona.

”Tiedämme käyvämme taistelua hyvän ja pahan välillä. Paha vallitsi maassamme 14 vuotta, melkein hajotti isänmaamme, ja nyt se aikoo palata rikospaikalle”, Bolsonaro julisti Brasíliassa sanomalehti Estadãon mukaan viitaten Lulan työväenpuolueen menneeseen valtakauteen.

Työväenpuolue on ryvettynyt korruptioskandaaleissa, jotka toivat Lulalle 12 vuoden vankeustuomion. Hänet kuitenkin vapautettiin 580 päivän vankeuden jälkeen marraskuussa 2019 käsittelyssä olevan valituksen nojalla, ja maaliskuussa 2021 korkein oikeus mitätöi hänen tuomionsa menettelyvirheen perusteella.

Lulan vastustajat pitävät vapauttamista malliesimerkkinä siitä, että voimakkaat poliitikot pääsevät aina pälkähästä.

”Tällainen ihminen pitäisi hävittää politiikasta”, Bolsonaro sanoi Lulasta keskiviikon jälkimmäisessä puheessaan Riossa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Lula on pysynyt suosittuna, koska hänen presidenttikaudellaan 2003–2010 kymmenet miljoonat brasilialaiset nousivat köyhyydestä raaka-ainebuumin mahdollistamien sosiaaliohjelmien ansiosta.

Useimpien kyselyjen mukaan Lulan johto on runsaat kymmenen prosenttiyksikköä, oli kyse vaalien ensimmäisestä tai toisesta kierroksesta. Maan arvostetuin tutkimuslaitos Datafolha mittasi kuunvaihteessa Lulan kannatukseksi 45 prosenttia ja Bolsonaron 32 prosenttia. Kaikki muut ehdokkaat olivat alle kymmenen prosentin.

Näin ollen kisa ei ole ratkeamassa ensimmäisellä kierroksella 2. lokakuuta. Toinen kierros olisi edessä 30. lokakuuta.

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro ajoi itsenäisyyspäivän moottoripyöräkulkueessa Rio de Janeirossa keskiviikkona.

Moni asiantuntija uskoo, että hävitessään Bolsonaro voi hyvinkin kiistää vaalituloksen. Tämä voisi ajaa yli 210 miljoonan asukkaan maan väkivaltaisiin levottomuuksiin.

”Pidätetyksi joutuminen, kuolema tai voitto”, Bolsonaro listasi viime vuonna vaihtoehdot tulevaisuudelleen.

Bolsonaro on entinen armeijan kapteeni, joka ihailee avoimesti mennyttä sotilasdiktatuuria, ja hänen hallinnossaan on paljon upseereja. Se on herättänyt pelkoja jopa vallankaappausyrityksestä asevoimien tuella.

Suurin osa asiantuntijoista ei kuitenkaan usko, että Bolsonaro saisi riittävästi korkeita komentajia rinnalleen, koska vallankaappaukselle ei heruisi ymmärrystä esimerkiksi yritysmaailman johtopaikoilta tai ulkovalloilta. Armeijan vallankaappaus vuonna 1964 tapahtui keskiluokan, liike-elämän ja Yhdysvaltojen vähintään hiljaisella tuella. Se johti 21 vuoden sotilasdiktatuuriin.

Villeimmissä teorioissa, joita Brasilian media on spekuloinut herkeämättä, Bolsonaro olisi kaapannut vallan ”etukäteen” keskiviikkona, kun sekä Brasíliassa että Rio de Janeirossa oli runsaasti sotaväkeä ja kalustoa paraatia varten.

Niin posketon ajatus ei sentään toteutunut, eikä edes levottomuuksista raportoitu.

Silti osa presidentin kannattajista toivoi avoimesti kapinaa. Yleisössä näkyi useita lakanoita, joissa kehotettiin armeijaa kaatamaan korkein oikeus.

”Kommunismia yritetään ajaa oikeuslaitoksen avulla”, Maastokuosipaitaan pukeutunut, Brasilian lippua harteillaan kantanut liikemies Claudio Berrios, 53, sanoi Riossa uutistoimisto AFP:lle.

Maailmankuulun Copacabanan rannan edustalla kellui keskiviikkona Bolsonaron kannattajia vesiskoottereissaan ja merivoimien sota-aluksia – myös Yhdysvalloista, mikä oli omiaan hillitsemään vallankaappausfantasioita.

Sotilasvallankaappausta huomattavasti realistisempi skenaario voisi muistuttaa Yhdysvaltain edellisen presidentin Donald Trumpin yritystä takertua valtaan: Trumpin kannattajat valtasivat kongressitalon Washingtonissa loppiaisena 2021 yrittäen estää kansanedustajia vahvistamasta Joe Bidenin vaalivoittoa.

Trumpin onnistui uskotella merkittävälle osalle kannattajistaan, että vaalit olivat vilpilliset, ja samaa näyttää yrittävän hänen hengenheimolaisensa, jota on kutsuttu ”tropiikin Trumpiksi”.

Keskiviikkona Brasíliassa poliisi oli eristänyt huolella korkeimman oikeuden rakennuksen, jotta Bolsonaron kannattajat eivät innostuisi yrittämään sen valtaamista. Viime vuoden itsenäisyyspäivän juhlissa nämä yrittivät marssia sinne.

Presidentti Jair Bolsonaro (vas.) Brasilian itsenäisyyden 200-vuotisjuhlissa pääkaupungissa Brasíliassa keskiviikkona.

Tuolloin Bolsonaro julisti, että vain Jumala voi riisua hänet vallasta, haukkui korkeimman oikeuden tuomaria kanaljaksi ja uhkasi olla noudattamatta tämän päätöksiä.

Mikä korkeimmassa oikeudessa sitten kiihdyttää Bolsonaroa ja hänen kannattajiaan?

Heidän vihansa kohdistuu erityisesti tuomari Alexandre de Moraesiin, joka on avannut tutkintoja muun muassa Bolsonaron roolista valeuutisten levittämisessä sekä sähköisen äänestysjärjestelmän mustamaalaamisessa.

Hiljattain de Moraes aloitti tutkinnan Bolsonaroa tukevista kahdeksasta liikemiehestä, jotka olivat keskustelleet Whatsapp-viestisovelluksen ryhmässä vallankaappauksen ajatuksesta.

”Mieluummin vallankaappaus kuin PT:n [työväenpuolueen] paluu. Miljoonakertaisesti”, kiinteistömoguli José Koury kirjoitti.

Liikemiesten puhelimet takavarikoitiin ja sosiaalisen median tilit suljettiin – mitä moni Bolsonaron vastustajakin piti ylireagointina mielipiteenvaihtoon.

Bolsonaro puolestaan on tehnyt de Moraesista rikosilmoituksen syyttäen tätä vallan väärinkäytöstä.

Viime kuussa de Moraes nimitettiin Brasilian korkeimman vaalituomioistuimen puheenjohtajaksi.

Juuri hänen vastuullaan on valvoa lokakuun vaalien rehtiyttä.

Presidentti Jair Bolsonaron kannattaja vaati tuomari Alexandre de Moraesia vankilaan Brasíliassa keskiviikkona.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat