Oppositio­ryhmän salaperäinen leiri Albaniassa tulehdutti Tiranan ja Teheranin välit – iranilaiset diplomaatit polttivat asiakirjojaan ruosteisessa tynnyrissä

Iranin värväämät hakkerit jäivät kiinni, Albanian poliisi ratsasi pikaisesti tyhjennetyn Iranin lähetystön Tiranassa.

Albanian poliisin erikoisjoukot tunkeutuivat Iranin tyhjentyneeseen lähetystöön Tiranassa torstaina.

8.9. 15:20

Savu kohosi varhain torstaiaamuna Iranin suurlähetystön pihalta Albanian pääkaupungissa Tiranassa, kun iranilaiset diplomaatit polttivat asiakirjojaan ruosteisessa tynnyrissä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Albania katkaisi diplomaattisuhteet Iraniin keskiviikkona, kun pääministeri Edi Rama syytti Irania yrityksestä lamauttaa Albanian tietojärjestelmät kyberiskulla heinäkuussa. Albanian mukaan iranilaiset diplomaatit olivat värvänneet neljä hakkeriryhmää tekemään iskun.

Lue lisää: Albania syyttää Irania kyber­hyökkäyksestä, katkaisee diplomaattiset suhteet maiden välillä

Rama antoi Iranin lähetystön henkilökunnalle 24 tuntia aikaa poistua maasta. Albanian poliisin erikoisjoukot tunkeutuivat lähetystörakennukseen torstaina sen jälkeen, kun viimeisetkin Iranin diplomaatit olivat poistuneet paikalta.

Pääministerin mukaan väitetty heinäkuinen kyberisku epäonnistui pyrkimyksissään ja sen aiheuttamat vahingot olivat tavoitteisiin nähden vähäisiä. Järjestelmät palautuivat nopeasti ennalleen eikä mitään tietoja tuhottu lopullisesti.

Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun iranilaisten väitetään vehkeilleen laittomasti Albanian maaperällä. Albanian poliisi kertoi 2019 estäneensä Iranin vallankumousarmeijan ulkomaanoperaatioiden osaston suunnitteleman terrori-iskun Albaniassa.

Sanomalehti Guardianin mukaan Iranin suunnitteleman iskun kohteena oli iranilainen oppositioryhmä Mujahedin-e-Khalq eli kansan uskonsoturit, lyhyesti MEK.

Iranin pappisvaltaa vastustavalla järjestöllä on ollut leiri Albaniassa jo yhdeksän vuoden ajan. MEK:n sanotaan olevan merkittävin maanpaossa toimiva iranilainen oppositioryhmä, mutta salaperäisen järjestön nykytilasta ja jäsenmäärästä ei paljoa tiedetä. Mutta pitkä historia sillä on.

MEK perustettiin Teheranissa jo 1965. Sen jäsenkunta koostui lähinnä kaupunkien keskiluokasta ja nuorista opiskelijoista, jotka intoutuivat sosialistisista ajatuksista ja vastustivat shaahi Mohammad Reza Pahlavin valtaa.

Kommunismin oppi-isää Karl Marxia ei ryhmän julistuksissa kuitenkaan mainittu vaan kannat perustuivat shiialaisiin kirjoituksiin. Marxilainen siipi erosi ryhmästä 1970-luvulla ja oli toimissaan raporttien mukaan uskonnollista siipeä väkivaltaisempi.

Ryhmä osallistui islamistien rinnalla Iranin vallankumoukseen 1979 mutta poltti välinsä ajatollah Ruhollah Khomeiniin saman tien. Vankilasta vallankumouksessa vapautunut, demokraattista islamia julistanut MEK:n johtaja Massoud Rajavi pakeni Irakiin.

Iranin ja Irakin välisen sodan loppuvaiheessa 1988 arviolta 6 000-8 000 MEK:n taistelijaa osallistui Irakin joukkojen rinnalla hyökkäykseen Iraniin. YK:n välittämän rauhansopimuksen jälkeen Irakin diktaattori Saddam Hussein jätti MEK:n joukot oman onnensa nojaan. Samalla sotiminen Irakin puolella söi järjestön kotimaista kannatusta.

Rajavi katosi maaliskuussa 2003 pari päivää ennen Yhdysvaltain hyökkäystä Irakiin eikä hänen kohtalostaan ole kuultu mitään. Rajavin kolmas puoliso Maryam Rajavi, 68, on johtanut järjestöä siitä lähtien. Hän on julistanut viime vuosina maallisen hallinnon ja demokratian tärkeyttä ja moniarvoista yhteiskuntaa.

Yhdysvaltain joukot pommittivat MEK:n tukikohtaa Irakin sodassa mutta sallivat myöhemmin järjestön majailun Irakissa. Washington jätti MEK:n kohtalon vuonna 2009 Irakin hallituksen päätettäväksi. Bagdad ilmoitti, että ryhmän on palattava Iraniin tai etsittävä itselleen uusi majapaikka muualta.

Yhdysvalloissa on riittänyt ymmärrystä Teheranin pappisvallan vastustajille ja MEK oli presidentti Bill Clintonin suosiossa tämän presidenttiuran alussa 1993. Neljä vuotta myöhemmin Yhdysvallat julisti kuitenkin MEK:n terroristijärjestöksi ja EU teki hieman myöhemmin saman.

EU perui terroristi-nimityksen 2009 ja Yhdysvallat 2012, koska ryhmän ei tiedetty syyllistyneen terroritekoihin aikoihin. Erityisen lämmintä kohtelua Maryam Rajavi ja hänen järjestönsä saivat presidentti Donald Trumpin hallinnolta.

Albania keksi tarjota MEK:lle turvapaikkaa heti, kun Yhdysvallat oli purkanut järjestön terrorististatuksen. Tiranan hallituksen uskottiin pyrkivän tällä tavalla Washingtonin suosioon.

MEK osti itselleen peltomaata Albanian Manezista Durresin satamakaupungin tuntumasta, kolmisenkymmentä kilometriä pääkaupunki Tiranasta luoteeseen. Vuonna 2013 uutisoitiin, että alueelle olisi majoittunut 2 000-3 000 järjestön jäsentä.

Nykyisestä MEK-leirin koosta ei ole tietoa, sillä järjestö kontrolloi vierailuita tiukasti. The New York Timesin toimittaja Patrick Kingsley vieraili Manezin leirissä helmikuussa 2020 ja kertoi jutussaan nähneensä paikalla noin 200 ihmistä.

Vuosikymmenten mittaan MEK näyttää vaipuneen jonkinlaiseen omaan todellisuuteensa samalla kun toiveet poliittisten tavoitteiden saavuttamisesta ovat käyneet entistä etäisemmäksi. Järjestön entiset jäsenet ovat syyttäneet ryhmää ”aivopesusta” ja selibaattilupausten vaatimisesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat